Henkilöstön suoritusarvioinnit turvallisuusorganisaatioissa
Ikonen, Ilkka (2013-04)
Ikonen, Ilkka
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 65
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2013
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306113913
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201306113913
Tiivistelmä
2000-luvulla valtionhallinnossa aloitettiin siirtyminen uusiin palkkausjärjestelmiin. Osana
uusia järjestelmiä on henkilöstön suoritusarvioinnit, joissa henkilöstön suoriutumista arvioidaan
ja jonka perusteella maksetaan osa palkkauksesta. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja
poliisi käyttävät myös henkilöstön suoritusarviointeja ja viime vuosina on noussut esille, että
ovatko käytetyt mittaristot toimivia. Tässä tutkimuksessa selvitetään puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen
ja poliisin käyttämien henkilöstön suoritusarviointimittaristojen perusteita ja
niiden keskinäisiä suhteita.
Päätutkimusongelmana on selvittää, että mihin perustuvat turvallisuusorganisaatioiden käyttämät
henkilöstön suoritusarviointimittaristot. Tähän pääkysymykseen vastataan neljällä alakysymyksellä
1) Mitä on henkilöstön suorituskyky 2) Miten henkilöstön suorituskykyä voidaan
mitata 3) Minkälaisia henkilöstön suoritusarviointimittaristoja Suomen turvallisuusviranomaisilla
on käytössä ja 4) Miten Suomen turvallisuusviranomaisten henkilöstön suoritusarviointimittaristot
poikkeavat toisistaan.
Aineistonkeruumenetelmä on aineistotriangulaatio, jossa aineistoa kerätään eri lähteistä eri
tavoilla. Aineisto on koostunut tieteellisistä artikkeleista, tutkimuksista, kirjoista, lehtiartikkeleista
ja virallisista asiakirjoista. Tutkimuksen alkuosa on luonteeltaan käsite-analyyttinen,
jossa eri lähteistä kerätty informaatiota tarkastellaan rajoitetussa ympäristössä valittuun teoriapohjaan
pohjautuen. Tutkimuksen loppuosassa tarkastellaan puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen
ja poliisin henkilöstön suoritusarviointimittaristoja ja verrataan niiden suhtautumista
teoriaan ja toisiinsa.
Henkilöstön suoritusarviointimittaristojen käyttö perustuu mittaamisen ja johtamisen perusajatukseen,
jossa oikein valitulla mittaristolla voidaan ohjata henkilöstön suorituskykyä orga-nisaation kannalta suotuisaan suuntaan. Mittaristot perustuvat tasapainotetun mittaamisen pe-riaatteelle, johon on pyritty lisäämään älyllisen pääoman vaikutteita. Kaikilla tutkituilla mit-taristoilla oli olemassa linkki tieteenalan teoriapohjaan. Mittaristot eivät poikenneet toisistaan rakenteellisesti paljoakaan, ohjeistuksen yksityiskohtaisuudessa oli poikkeavaisuutta. Poliisin suoritusarviointimittaristossa oli luotu oma mittaristo ylimmälle johdolle, kun puolustusvoi-milla ja rajavartiolaitoksella oli koko henkilöstölle käytössä vain yksi mittaristo. Puolustus-voimat eivät arvioi esimiesten johtamiskäyttäytymistä suoritusarvioinnin osana, kun taas poliisi ja rajavartiolaitos arvioivat johtamiskäyttäytymistä esimiehiltä.
uusia järjestelmiä on henkilöstön suoritusarvioinnit, joissa henkilöstön suoriutumista arvioidaan
ja jonka perusteella maksetaan osa palkkauksesta. Puolustusvoimat, rajavartiolaitos ja
poliisi käyttävät myös henkilöstön suoritusarviointeja ja viime vuosina on noussut esille, että
ovatko käytetyt mittaristot toimivia. Tässä tutkimuksessa selvitetään puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen
ja poliisin käyttämien henkilöstön suoritusarviointimittaristojen perusteita ja
niiden keskinäisiä suhteita.
Päätutkimusongelmana on selvittää, että mihin perustuvat turvallisuusorganisaatioiden käyttämät
henkilöstön suoritusarviointimittaristot. Tähän pääkysymykseen vastataan neljällä alakysymyksellä
1) Mitä on henkilöstön suorituskyky 2) Miten henkilöstön suorituskykyä voidaan
mitata 3) Minkälaisia henkilöstön suoritusarviointimittaristoja Suomen turvallisuusviranomaisilla
on käytössä ja 4) Miten Suomen turvallisuusviranomaisten henkilöstön suoritusarviointimittaristot
poikkeavat toisistaan.
Aineistonkeruumenetelmä on aineistotriangulaatio, jossa aineistoa kerätään eri lähteistä eri
tavoilla. Aineisto on koostunut tieteellisistä artikkeleista, tutkimuksista, kirjoista, lehtiartikkeleista
ja virallisista asiakirjoista. Tutkimuksen alkuosa on luonteeltaan käsite-analyyttinen,
jossa eri lähteistä kerätty informaatiota tarkastellaan rajoitetussa ympäristössä valittuun teoriapohjaan
pohjautuen. Tutkimuksen loppuosassa tarkastellaan puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen
ja poliisin henkilöstön suoritusarviointimittaristoja ja verrataan niiden suhtautumista
teoriaan ja toisiinsa.
Henkilöstön suoritusarviointimittaristojen käyttö perustuu mittaamisen ja johtamisen perusajatukseen,
jossa oikein valitulla mittaristolla voidaan ohjata henkilöstön suorituskykyä orga-nisaation kannalta suotuisaan suuntaan. Mittaristot perustuvat tasapainotetun mittaamisen pe-riaatteelle, johon on pyritty lisäämään älyllisen pääoman vaikutteita. Kaikilla tutkituilla mit-taristoilla oli olemassa linkki tieteenalan teoriapohjaan. Mittaristot eivät poikenneet toisistaan rakenteellisesti paljoakaan, ohjeistuksen yksityiskohtaisuudessa oli poikkeavaisuutta. Poliisin suoritusarviointimittaristossa oli luotu oma mittaristo ylimmälle johdolle, kun puolustusvoi-milla ja rajavartiolaitoksella oli koko henkilöstölle käytössä vain yksi mittaristo. Puolustus-voimat eivät arvioi esimiesten johtamiskäyttäytymistä suoritusarvioinnin osana, kun taas poliisi ja rajavartiolaitos arvioivat johtamiskäyttäytymistä esimiehiltä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]