Vastahakoinen brändi : kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä
Lahdenperä, Linda (2012-12-26)
Vastahakoinen brändi : kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä
Lahdenperä, Linda
(26.12.2012)
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201301241655
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201301241655
Kuvaus
siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Kirja-alalla törmäävät toisiinsa kaksi vastakkaista ideologiaa: markkinatalous ja romanttinen
idealismi. Tämä ristiriita näkyy tiedotusvälineissä kirjailijoiden ja kustantajien välisinä riitoina, ja
erityisesti keskustelussa kirjailijabrändeistä. Kuitenkin aiemmissa markkinoinnin tutkimuksissa on
kirja-ala jäänyt vähälle huomiolle ja ristiriita on ohitettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin
analysoida ja ymmärtää kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriitaa kirjailijabrändissä. Taustoitteluna
tutkimukselle, tarkastellaan tutkielmassa ensin ristiriitaa kirjassa ja sen tuotannossa. Varsinaisessa
tutkimuksessa puolestaan analysoidaan kirjailijabrändin kaupallisia ja kulttuurisia piirteitä ja sitä,
miten kirjailijabrändiin suhtaudutaan, pyrkimyksenä tarkentaa kirjailijabrändin käsitteellisiä
ulottuvuuksia.
Tutkimusote on laadullinen, ja aineistoina ovat tieteelliset ja ei-tieteelliset tekstit, joita analysoidaan
sisällönanalyysin keinoin. Tieteellisenä aineistona on käytetty kirjallisuustieteen,
kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja liiketaloustieteen aiempia tutkimuksia. Ei-tieteellisiin
dokumentteihin kuuluvat lehtiartikkelit ja kirjailijoiden työtä käsittelevät esseet.
Kirjailijabrändiin liitetään erilaisia piirteitä, joista tärkeimmiksi nousevat julkisuus ja karisma.
Lisäksi kirjailijabrändin kirjojen nähdään olevan vakiosisältöisiä. Brändiyden merkittävin hyöty,
kasvaneen myynnin ohella, näyttää olevan sen kirjailijalle tuoma vaikutusvalta. Kirjailijabrändeihin
suhtaudutaan ei-tieteellisissä teksteissä kielteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa
brändäyksen hyödyt ja kirjailijan oma halu julkisuuteen korostuvat. Tyypillisiä pelkoja aineistossa
ovat: brändin edellyttämä julkisuus vie aikaa kirjoittamiselta, kirjailijabrändeihin keskittyminen
johtaa kirjallisten riskinottojen vähenemiseen ja ulkokirjalliset seikat jättävät kirjan varjoonsa.
Ei-tieteellisissä teksteissä kirjailijat yhtä lukuun ottamatta joko kiistävät olevansa brändejä tai eivät
ainakaan kutsu itseään brändiksi. Silti monet näistä samoista kirjailijoista täyttävät useita
kirjailijabrändin kriteereitä. Näin brändiyden kieltäminen näyttääkin olevan yksi kirjailijabrändin
piirteistä. Yhteinen nimittäjä kaikille aineistoissa esitetyille määritelmille on se, että ollakseen
brändi kirjailijan nimen on jäätävä lukijan mieleen. Lukijan ostopäätökseen vaikuttaa kirjailija
enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin itse kirja. Tämä näkemys sulkee sisäänsä mahdollisuuden
sekä viihteellisiin että korkeakulttuurisiin kirjailijabrändeihin ja sekä kiinnostaviin esiintyviin
kirjailijapersooniin että enemmän kirjojensa kautta näkyviin kirjailijoihin. Kirjailijan voi myös
nähdä vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vasta, kun hän on julkaissut enemmän kuin yhden
kirjan. Lisäksi kirjailijabrändien todetaan olevan vanha ilmiö ja olennainen osa kirja-alaa.
idealismi. Tämä ristiriita näkyy tiedotusvälineissä kirjailijoiden ja kustantajien välisinä riitoina, ja
erityisesti keskustelussa kirjailijabrändeistä. Kuitenkin aiemmissa markkinoinnin tutkimuksissa on
kirja-ala jäänyt vähälle huomiolle ja ristiriita on ohitettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin
analysoida ja ymmärtää kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriitaa kirjailijabrändissä. Taustoitteluna
tutkimukselle, tarkastellaan tutkielmassa ensin ristiriitaa kirjassa ja sen tuotannossa. Varsinaisessa
tutkimuksessa puolestaan analysoidaan kirjailijabrändin kaupallisia ja kulttuurisia piirteitä ja sitä,
miten kirjailijabrändiin suhtaudutaan, pyrkimyksenä tarkentaa kirjailijabrändin käsitteellisiä
ulottuvuuksia.
Tutkimusote on laadullinen, ja aineistoina ovat tieteelliset ja ei-tieteelliset tekstit, joita analysoidaan
sisällönanalyysin keinoin. Tieteellisenä aineistona on käytetty kirjallisuustieteen,
kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja liiketaloustieteen aiempia tutkimuksia. Ei-tieteellisiin
dokumentteihin kuuluvat lehtiartikkelit ja kirjailijoiden työtä käsittelevät esseet.
Kirjailijabrändiin liitetään erilaisia piirteitä, joista tärkeimmiksi nousevat julkisuus ja karisma.
Lisäksi kirjailijabrändin kirjojen nähdään olevan vakiosisältöisiä. Brändiyden merkittävin hyöty,
kasvaneen myynnin ohella, näyttää olevan sen kirjailijalle tuoma vaikutusvalta. Kirjailijabrändeihin
suhtaudutaan ei-tieteellisissä teksteissä kielteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa
brändäyksen hyödyt ja kirjailijan oma halu julkisuuteen korostuvat. Tyypillisiä pelkoja aineistossa
ovat: brändin edellyttämä julkisuus vie aikaa kirjoittamiselta, kirjailijabrändeihin keskittyminen
johtaa kirjallisten riskinottojen vähenemiseen ja ulkokirjalliset seikat jättävät kirjan varjoonsa.
Ei-tieteellisissä teksteissä kirjailijat yhtä lukuun ottamatta joko kiistävät olevansa brändejä tai eivät
ainakaan kutsu itseään brändiksi. Silti monet näistä samoista kirjailijoista täyttävät useita
kirjailijabrändin kriteereitä. Näin brändiyden kieltäminen näyttääkin olevan yksi kirjailijabrändin
piirteistä. Yhteinen nimittäjä kaikille aineistoissa esitetyille määritelmille on se, että ollakseen
brändi kirjailijan nimen on jäätävä lukijan mieleen. Lukijan ostopäätökseen vaikuttaa kirjailija
enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin itse kirja. Tämä näkemys sulkee sisäänsä mahdollisuuden
sekä viihteellisiin että korkeakulttuurisiin kirjailijabrändeihin ja sekä kiinnostaviin esiintyviin
kirjailijapersooniin että enemmän kirjojensa kautta näkyviin kirjailijoihin. Kirjailijan voi myös
nähdä vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vasta, kun hän on julkaissut enemmän kuin yhden
kirjan. Lisäksi kirjailijabrändien todetaan olevan vanha ilmiö ja olennainen osa kirja-alaa.