Johtajan toimintakyvyn merkitys ihmisten johtamisessa
Gros, Hans-Michael (2012-04)
Gros, Hans-Michael
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Sotatieteiden kandidaattiopiskelijan tutkielma
96. kadettikurssi
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2012
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210199480
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201210199480
Tiivistelmä
Kriisitilanteissa niin sotilas kuin sotilasjohtajakin joutuu vastakkain omien rajallisuuksiensa
kanssa. Sotilasjohtajan on kyettävä yhdistämään fyysinen ja psyykkinen toimintakyky luodakseen
itselleen parhaat mahdollisuudet joukkonsa johtamiseen. Taistelutilanteessa hänen
on kyettävä tekemään nopeita päätöksiä, joiden seuraukset voivat olla myös traagiset. Johtajan
on koottava joukko taisteluiden välissä ja valmisteltava se uusiin koitoksiin.
Ihmisten johtaminen ja toimintakyky ovat pitkään olleet tutkimuksen kohteena sotatieteissä.
Tämä tutkielma pohjautuu näiden tutkimusten tuloksiin, hyödyntäen niin suomalaisia tutkimuksia,
kuin ulkomaalaisiakin. Tutkimuksessa käytetään laadullista kirjallisuusanalyysi metodia,
jonka kautta käsitellään eri teorioiden keskeisiä asioita. Tavoite on yhdistää johtamisen
ja sotilaspedagogiikan teorioita, joiden loogisella analyysillä tuodaan esiin johtajan kykyä
toimia ja johtaa kriisinajan toimintaympäristössä.
Ihmisten johtaminen muuttuu toimintaympäristön vaatimusten mukaan. Syväjohtaminen luo
onnistuessaan hyvät edellytykset joukkojen johtamiseen. Tämä vaatii kuitenkin johtajalta
erityistä paneutumista joukkonsa kouluttamiseen ja johtamiseen ennen kriisitilanteeseen joutumista.
Sotilasjohtajan on kyettävä huolehtimaan omasta ja joukkonsa toimintakyvystä.
Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ovat avainasemassa, jotta johtaja kykenee johtamaan
tehtävänsä vaatimissa olosuhteissa. Johtajan toimintakyvyn alentuessa esimerkiksi taistelustressin
seurauksena hänen kykynsä tehdä hyviä päätöksiä laskee. Johtajalla ja hänen kyvyllään
johtaa ihmisiä on merkittävä rooli joukon selviämiseen ja kokoamiseen taistelun jälkeen.
Syväjohtamisen soveltaminen johtamistoiminnassa helpottaa johtajan tehtävää varsinkin
joukon psyykkisen toimintakyvyn palauttamisessa.
Tämän tutkimus pohjautuu hyvin tunnettuihin ja laajasti hyväksyttyihin lähteisiin. Ongelman
tutkimuksen luotettavuudessa on käytännön kokemuksen puute. Jatkossa tukimusta voi laajentaa
sisältämään muita elementtejä ja tuomaan sen lähemmäksi käytännön tasoa. Uusien
näkökulmien tuominen tutkimukseen parantaisivat sen kykyä selittää tiettyjä johtamisen ja
toimintakyvyn ilmiöitä.
kanssa. Sotilasjohtajan on kyettävä yhdistämään fyysinen ja psyykkinen toimintakyky luodakseen
itselleen parhaat mahdollisuudet joukkonsa johtamiseen. Taistelutilanteessa hänen
on kyettävä tekemään nopeita päätöksiä, joiden seuraukset voivat olla myös traagiset. Johtajan
on koottava joukko taisteluiden välissä ja valmisteltava se uusiin koitoksiin.
Ihmisten johtaminen ja toimintakyky ovat pitkään olleet tutkimuksen kohteena sotatieteissä.
Tämä tutkielma pohjautuu näiden tutkimusten tuloksiin, hyödyntäen niin suomalaisia tutkimuksia,
kuin ulkomaalaisiakin. Tutkimuksessa käytetään laadullista kirjallisuusanalyysi metodia,
jonka kautta käsitellään eri teorioiden keskeisiä asioita. Tavoite on yhdistää johtamisen
ja sotilaspedagogiikan teorioita, joiden loogisella analyysillä tuodaan esiin johtajan kykyä
toimia ja johtaa kriisinajan toimintaympäristössä.
Ihmisten johtaminen muuttuu toimintaympäristön vaatimusten mukaan. Syväjohtaminen luo
onnistuessaan hyvät edellytykset joukkojen johtamiseen. Tämä vaatii kuitenkin johtajalta
erityistä paneutumista joukkonsa kouluttamiseen ja johtamiseen ennen kriisitilanteeseen joutumista.
Sotilasjohtajan on kyettävä huolehtimaan omasta ja joukkonsa toimintakyvystä.
Fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ovat avainasemassa, jotta johtaja kykenee johtamaan
tehtävänsä vaatimissa olosuhteissa. Johtajan toimintakyvyn alentuessa esimerkiksi taistelustressin
seurauksena hänen kykynsä tehdä hyviä päätöksiä laskee. Johtajalla ja hänen kyvyllään
johtaa ihmisiä on merkittävä rooli joukon selviämiseen ja kokoamiseen taistelun jälkeen.
Syväjohtamisen soveltaminen johtamistoiminnassa helpottaa johtajan tehtävää varsinkin
joukon psyykkisen toimintakyvyn palauttamisessa.
Tämän tutkimus pohjautuu hyvin tunnettuihin ja laajasti hyväksyttyihin lähteisiin. Ongelman
tutkimuksen luotettavuudessa on käytännön kokemuksen puute. Jatkossa tukimusta voi laajentaa
sisältämään muita elementtejä ja tuomaan sen lähemmäksi käytännön tasoa. Uusien
näkökulmien tuominen tutkimukseen parantaisivat sen kykyä selittää tiettyjä johtamisen ja
toimintakyvyn ilmiöitä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]