Lentoreserviupseerikurssin koulutuksen ydinaines
Rosenlund, Ville (2012-04)
Rosenlund, Ville
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 64
Maanpuolustuskorkeakoulu
04 / 2012
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186038
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201206186038
Tiivistelmä
Ilmavoimissa tehtiin organisaatiouudistus vuonna 2005. Samassa yhteydessä
lentoreserviupseerikurssi siirrettiin silloisesta Ilmasotakoulusta Kauhavalta Ilmavoimien
viestikouluun Tikkakoskelle. Kurssin opetuksen sisältö rakennettiin lentoteorioiden ja
lentokoulutuksen osalta sellaisenaan Kauhavan opetussuunnitelmasta. Muut
varusmieskoulutuksen oppiaineet toteutettiin Tikkakoskella käytössä olleiden suunnitelmien
ja käytänteiden mukaisesti. Lentoreserviupseerikurssin koulutuksen sisältö vakiintui kolmen
ensimmäisen kurssin aikana nykyiseen muotoonsa, jota käytetään tutkielmassa yhtenä
vertailukohtana.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia lentoreserviupseerikurssin koulutuksen sisältöä.
Tutkielma esittää kirjallisuuteen perustuvan sisältöanalyysin avulla vastaukset tutkielman
pääongelmaan: Mikä on lentoreserviupseerikurssin koulutuksen ydinainesta? Sisältöanalyysi
perustuu vuonna 2012 käytössä oleviin lentoreserviupseerikurssin opetussuunnitelmiin ja
läpivienteihin, puolustusvoimien varusmieskoulutuksen ohjeisiin ja määräyksiin sekä
aikaisempiin lentoreserviupseerikurssia koskeviin tutkimuksiin.
Viimeisimmästä lentoreserviupseerikurssia laajemmin käsittelevästä tutkimustyöstä on jo
lähes kaksikymmentä vuotta. Vuonna 1994 esiupseerikurssin tutkielmassa Jorma Manninen
tutki lentoreserviupseerikurssin kehittämistä. Hän ei rajannut tutkielmaa, vaan käsitteli
lentoreserviupseerikurssin koulutuksen lisäksi myös koulutusympäristöä, arviointia ja
rekrytointia. Tässä tutkielmassa keskitytään koulutuksen sisältöön ja siihen mitä
osaamisvaatimuksia lentoreserviupseerikurssilaisella kurssin päättyessä on ja mitä pitäisi
olla. Tutkielmassa käsitellään koulutusympäristöä, arviointia ja rekrytointi vain lyhyesti.
Tutkielman merkittävimmät muutosehdotukset koskevat ase- ja ampumakoulutusta sekä
johtaja- ja kouluttajakoulutusta. Lentoreserviupseerikurssin koulutukseen esitetään liitettävän
sotilaan perustaitojen opettaminen kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Erityisesti ase- ja
ampumakoulutuksessa painotus esitetään siirrettäväksi rynnäkkökivääristä lentoupseerin
palvelusaseeseen, pistooliin. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen toteuttaminen tuntikehyksen
puitteissa onnistuu aliupseeri- ja reserviupseerikurssikausilla täysimääräisesti, kun
noudatetaan tutkielman esittämiä tuntikehyksiä. Johtamistaidon jatkokurssin toteuttaminen
katsotaan tutkielmassa perustelluksi pitää jo reserviupseerikurssikaudella, vaikka
puolustusvoimien ohjeessa se ohjataan pidettäväksi kokelaskauden lopulla.
Lentoreserviupseerikurssin kevään tuntikehyksessä ei tämän hetkisillä vaatimuksilla ole tilaa,
koska lentokoulutus ja pelastautumiskoulutus vievät koko kevään opetusajan. Tämä asia voi
muuttua, jos lentoreserviupseerikurssin kevääseen pystytään palauttamaan Kauhavalla
toteutettu pienkenttäleiri tai Utti mahdollistaisi laskuvarjohyppyleirin siirtämisen syksyyn.
Tutkielman haasteena oli muodostaa lentoreserviupseerikurssin osaamisvaatimukset, koska
perustehtävää tarkempia vaatimuksia ei lentoreserviupseerikurssille ole määritetty. Kurssin
kriittiset osaamisvaatimukset tulisi määrittää Ilmasotakoulun tai Ilmavoimien esikunnan
toimesta. Pelkkä kadettikurssin ilmasotalinjan ohjaajaopintosuunnan aloitusvahvuuden
täyttäminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteeltaan sopivilla ehdokkailla ei riitä määrittämään
kaikkien oppiaineiden opetusvaatimuksia ja koulutuksen ydinainesta. Tästä johtuen on
mahdollista, että tutkimustyön johtopäätökset voivat olla joltain osin vääristyneitä ja tehty
liian suppean aineiston perusteella. Osaamisvaatimukset ja opetussuunnitelmat tulisi
määrittää Ilmasotakoulun opetussuunnitelmaohjeen mukaisesti. Siinä opetussuunnitelmatyö
ohjataan toteutettavaksi syklisenä prosessina, joka alkaa perustehtävän määrittelyllä.
Perustehtävän ja kriittisten osaamisvaatimuksien määrittelyyn jälkeen olisi koulutuksesta
vastaavalla joukko- ja perusyksiköllä perusteet laatia tarkka opetussuunnitelma.
Tutkielmassa ei käsitellä puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia, koska lopulliset päätökset
muutoksista tehdään vasta kesällä 2012.
lentoreserviupseerikurssi siirrettiin silloisesta Ilmasotakoulusta Kauhavalta Ilmavoimien
viestikouluun Tikkakoskelle. Kurssin opetuksen sisältö rakennettiin lentoteorioiden ja
lentokoulutuksen osalta sellaisenaan Kauhavan opetussuunnitelmasta. Muut
varusmieskoulutuksen oppiaineet toteutettiin Tikkakoskella käytössä olleiden suunnitelmien
ja käytänteiden mukaisesti. Lentoreserviupseerikurssin koulutuksen sisältö vakiintui kolmen
ensimmäisen kurssin aikana nykyiseen muotoonsa, jota käytetään tutkielmassa yhtenä
vertailukohtana.
Tämän tutkielman tarkoitus oli tutkia lentoreserviupseerikurssin koulutuksen sisältöä.
Tutkielma esittää kirjallisuuteen perustuvan sisältöanalyysin avulla vastaukset tutkielman
pääongelmaan: Mikä on lentoreserviupseerikurssin koulutuksen ydinainesta? Sisältöanalyysi
perustuu vuonna 2012 käytössä oleviin lentoreserviupseerikurssin opetussuunnitelmiin ja
läpivienteihin, puolustusvoimien varusmieskoulutuksen ohjeisiin ja määräyksiin sekä
aikaisempiin lentoreserviupseerikurssia koskeviin tutkimuksiin.
Viimeisimmästä lentoreserviupseerikurssia laajemmin käsittelevästä tutkimustyöstä on jo
lähes kaksikymmentä vuotta. Vuonna 1994 esiupseerikurssin tutkielmassa Jorma Manninen
tutki lentoreserviupseerikurssin kehittämistä. Hän ei rajannut tutkielmaa, vaan käsitteli
lentoreserviupseerikurssin koulutuksen lisäksi myös koulutusympäristöä, arviointia ja
rekrytointia. Tässä tutkielmassa keskitytään koulutuksen sisältöön ja siihen mitä
osaamisvaatimuksia lentoreserviupseerikurssilaisella kurssin päättyessä on ja mitä pitäisi
olla. Tutkielmassa käsitellään koulutusympäristöä, arviointia ja rekrytointi vain lyhyesti.
Tutkielman merkittävimmät muutosehdotukset koskevat ase- ja ampumakoulutusta sekä
johtaja- ja kouluttajakoulutusta. Lentoreserviupseerikurssin koulutukseen esitetään liitettävän
sotilaan perustaitojen opettaminen kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Erityisesti ase- ja
ampumakoulutuksessa painotus esitetään siirrettäväksi rynnäkkökivääristä lentoupseerin
palvelusaseeseen, pistooliin. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksen toteuttaminen tuntikehyksen
puitteissa onnistuu aliupseeri- ja reserviupseerikurssikausilla täysimääräisesti, kun
noudatetaan tutkielman esittämiä tuntikehyksiä. Johtamistaidon jatkokurssin toteuttaminen
katsotaan tutkielmassa perustelluksi pitää jo reserviupseerikurssikaudella, vaikka
puolustusvoimien ohjeessa se ohjataan pidettäväksi kokelaskauden lopulla.
Lentoreserviupseerikurssin kevään tuntikehyksessä ei tämän hetkisillä vaatimuksilla ole tilaa,
koska lentokoulutus ja pelastautumiskoulutus vievät koko kevään opetusajan. Tämä asia voi
muuttua, jos lentoreserviupseerikurssin kevääseen pystytään palauttamaan Kauhavalla
toteutettu pienkenttäleiri tai Utti mahdollistaisi laskuvarjohyppyleirin siirtämisen syksyyn.
Tutkielman haasteena oli muodostaa lentoreserviupseerikurssin osaamisvaatimukset, koska
perustehtävää tarkempia vaatimuksia ei lentoreserviupseerikurssille ole määritetty. Kurssin
kriittiset osaamisvaatimukset tulisi määrittää Ilmasotakoulun tai Ilmavoimien esikunnan
toimesta. Pelkkä kadettikurssin ilmasotalinjan ohjaajaopintosuunnan aloitusvahvuuden
täyttäminen tiedoiltaan, taidoiltaan ja asenteeltaan sopivilla ehdokkailla ei riitä määrittämään
kaikkien oppiaineiden opetusvaatimuksia ja koulutuksen ydinainesta. Tästä johtuen on
mahdollista, että tutkimustyön johtopäätökset voivat olla joltain osin vääristyneitä ja tehty
liian suppean aineiston perusteella. Osaamisvaatimukset ja opetussuunnitelmat tulisi
määrittää Ilmasotakoulun opetussuunnitelmaohjeen mukaisesti. Siinä opetussuunnitelmatyö
ohjataan toteutettavaksi syklisenä prosessina, joka alkaa perustehtävän määrittelyllä.
Perustehtävän ja kriittisten osaamisvaatimuksien määrittelyyn jälkeen olisi koulutuksesta
vastaavalla joukko- ja perusyksiköllä perusteet laatia tarkka opetussuunnitelma.
Tutkielmassa ei käsitellä puolustusvoimauudistuksen vaikutuksia, koska lopulliset päätökset
muutoksista tehdään vasta kesällä 2012.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]