Viipurinlahden taistelu 1944 joint-operaation näkökulmasta tarkasteltuna
Talvitie, Juho (2011-05)
Talvitie, Juho
Sotahistorian laitos
Sotahistoria
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 1
05 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161416
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161416
Tiivistelmä
Viipurinlahden taistelun kesällä 1944 on monesti esitetty olevan ensimmäinen suomalainen joint- eli yhteisoperaatio. Työ käsittelee Viipurinlahden taistelua nykyaikaisen jointoperaation periaatteiden näkökulmasta. Viipurinlahden taistelussa toimi kaikkien kolmen puolustushaaran joukkoja pienellä taistelualueella. Joint-käsitettä tarkastellaan yhdysvaltalaisten ohjesääntöjen ja suomalaisten näkemysten kautta. Yhdysvallat on yksi maailman johtavin joint-doktriinin käyttäjä. Tämän vuoksi joint-käsitettä tarkastellaan työssä pääasiassa Yhdysvaltojen ohjesääntöjen ja niihin perustuvan tiedon kautta.
Tutkimukseni päätutkimusongelma on: Miten nykyaikaisen joint-operaation periaatteet toteutuivat maavoimien taistelussa Viipurinlahdella 1944? Tutkimuksen alakysymyksiä ovat: Oliko taistelussa ja sen johtamisessa joint- operaation osatekijöitä? Mitkä joint-operaation periaatteet toteutuivat Viipurinlahden taistelussa?
Tutkielman lähteet ovat Viipurinlahden taisteluista kirjoitettua kirjallisuutta. Lisäksi lähteenä on kansallisarkiston arkistolähteitä. Joint- eli yhteisoperaation periaatteen avaamiseksi työssä on käytetty Yhdysvaltain asevoimien kenttäohjesääntöä, joint-doktriinia ja Suomessa aiheesta kirjoitettuja tutkimuksia ja artikkeleita.
Viipurinlahden taistelussa on havaittavissa joint operaation piirteitä. Joint- eli yhteisoperaatio vaatii toteutuakseen useamman tekijän. Nämä edellytykset eivät kaikilta osin täyttyneet Viipurinlahden taistelussa. Mikään joint-operaatioon vaadittavista osatekijöistä ei toteutunut riittävän perusteellisesti. Viipurinlahden alueella toimi kaikkien puolustushaarojen joukkoja samassa taistelussa. Niitä ei kuitenkaan johtanut yksi komentaja ja hänen esikuntansa.
Operaatioalue oli jaettu taisteluiden alussa kahden puolustushaaran vastuualueiksi. Meri- ja maavoimien yhteistoiminta oli puutteellista. Meri- ja ilmavoimien välillä yhteistoimintaa toteutettiin vielä vähemmän. Puolustushaarat suorittivat operaatioita samalla alueella ilman koordinoitua yhteistoimintaa sekä ilman yhtä johdossa olevaa esikuntaa. Karjalan joukkojen komentajan esikunnan kokoonpanossa on havaittavissa joint-periaatteita. Siihen kuului ilmakomentaja, joka vastasi ilmatoiminnasta Karjalan joukkojen komentajan käskyjen mukaan. Tällä johtoportaalla oli paras tilannekuva ilmavoimien toimiessa sen kanssa läheisessä yhteistyössä. Merikomentajaa esikunnassa ei ollut, joten se ei ollut täysin jointperiaatteen mukainen. Viipurinlahden taisteluiden vastuunalaisena esikuntana toimi V Armeijakunnan esikunta, joka puolestaan oli perinteinen jalkaväkiarmeijakunnan esikunta. Sillä ei ollut kykyä joint-esikunnaksi.
Tutkimukseni päätutkimusongelma on: Miten nykyaikaisen joint-operaation periaatteet toteutuivat maavoimien taistelussa Viipurinlahdella 1944? Tutkimuksen alakysymyksiä ovat: Oliko taistelussa ja sen johtamisessa joint- operaation osatekijöitä? Mitkä joint-operaation periaatteet toteutuivat Viipurinlahden taistelussa?
Tutkielman lähteet ovat Viipurinlahden taisteluista kirjoitettua kirjallisuutta. Lisäksi lähteenä on kansallisarkiston arkistolähteitä. Joint- eli yhteisoperaation periaatteen avaamiseksi työssä on käytetty Yhdysvaltain asevoimien kenttäohjesääntöä, joint-doktriinia ja Suomessa aiheesta kirjoitettuja tutkimuksia ja artikkeleita.
Viipurinlahden taistelussa on havaittavissa joint operaation piirteitä. Joint- eli yhteisoperaatio vaatii toteutuakseen useamman tekijän. Nämä edellytykset eivät kaikilta osin täyttyneet Viipurinlahden taistelussa. Mikään joint-operaatioon vaadittavista osatekijöistä ei toteutunut riittävän perusteellisesti. Viipurinlahden alueella toimi kaikkien puolustushaarojen joukkoja samassa taistelussa. Niitä ei kuitenkaan johtanut yksi komentaja ja hänen esikuntansa.
Operaatioalue oli jaettu taisteluiden alussa kahden puolustushaaran vastuualueiksi. Meri- ja maavoimien yhteistoiminta oli puutteellista. Meri- ja ilmavoimien välillä yhteistoimintaa toteutettiin vielä vähemmän. Puolustushaarat suorittivat operaatioita samalla alueella ilman koordinoitua yhteistoimintaa sekä ilman yhtä johdossa olevaa esikuntaa. Karjalan joukkojen komentajan esikunnan kokoonpanossa on havaittavissa joint-periaatteita. Siihen kuului ilmakomentaja, joka vastasi ilmatoiminnasta Karjalan joukkojen komentajan käskyjen mukaan. Tällä johtoportaalla oli paras tilannekuva ilmavoimien toimiessa sen kanssa läheisessä yhteistyössä. Merikomentajaa esikunnassa ei ollut, joten se ei ollut täysin jointperiaatteen mukainen. Viipurinlahden taisteluiden vastuunalaisena esikuntana toimi V Armeijakunnan esikunta, joka puolestaan oli perinteinen jalkaväkiarmeijakunnan esikunta. Sillä ei ollut kykyä joint-esikunnaksi.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]