Perusyksikön odotukset kranaatinheittimistön ammattialiupseereille : tapaustutkimus Uudenmaan Prikaatin Kranaatinheitinkomppaniasta
Sipari, Sampo (2011-04)
Sipari, Sampo
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Sotatieteiden maisterikurssi 1
04 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161413
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202161413
Tiivistelmä
Useissa varusmieskoulutusta antavissa perusyksiköissä on ollut viime vuosina kova henkilöstöpula.
Opistoupseerikoulutuksen päätyttyä vuonna 2003 kouluttajien ja etenkin kokeneiden
kouluttajien määrä on vähentynyt huolestuttavalle tasolle. Uusimuotoisesta ammattialiupseeristosta
on suunniteltu opistoupseerien korvaajia. Ylimenovaiheessa tarkoituksena on periyttää
ammattitaitoisten opistoupseereiden tiedot ja taidot aliupseereille mentoroinnin avulla.
Tämä on osa puolustusvoimien osaamisen kehittämisen hanketta, jonka perimmäisenä tarkoituksena
on varmistaa Suomen sotilaallinen suorituskyky keskittymällä sen ydintoimintojen
vaatiman osaamisen kehittämiseen. Aliupseeriston osaamisen kehittämisen päämääränä on varmistaa, että aliupseeristosta muodostuu
osaava ja arvostettu henkilöstöryhmä. Aliupseereiden osaamista kehitetään joukkoosastojen
tarpeiden mukaisesti. Aliupseeriston osaamisen kehittämisen painopiste on perusyksikössä
tapahtuvassa kokeneemman ammattilaisen ohjaamassa oppimisessa. Idea periytyy
vanhan ammattikuntalaitoksen osaamisen kehittämisen kolmesta portaasta: oppipoika, kisälli
ja mestari. Kehittyminen oman alansa ammattiosaajaksi on luonnollinen ja tärkeä osa aliupseerin
uraa. Hiljainen tieto on kouluttajan ammattitaidon ja sen kehittymisen kannalta ensiarvoisen
tärkeää. Nykyään koulutustehtävissä toimii paljon nuoria kouluttajia ja koulutuksen
kehityksen kannalta on tärkeää, että kokeneet ja osaavat kouluttajat välittävät tietoaan nuorille
kouluttajille. Tutkimuksessa pyrittiin vastaamaan seuraaviin tutkimuskysymyksiin:
1. Minkälaisia odotuksia ja tarpeita rauhanajan kranaatinheitinkomppanialla on uusimuotoisia
ammattialiupseereita kohtaan?
1.1 Vastaavatko aliupseereiden suunniteltu koulutus ja odotukset toisiaan?
2. Miten osaamisen kehittäminen tapahtuu käytännössä?
2.1 Mikä on työssäoppimisen merkitys aliupseerin osaamisen kannalta?
3. Miten aliupseeri saadaan sitoutumaan työuraansa? Tutkimus toteutettiin laadullisin menetelmin. Tutkimus on tapaustutkimus ja tutkimuksen
kohteeksi valittiin Uudenmaan Prikaatin kranaatinheitinkomppanian peruskoulutettu henkilökunta
(n=5). Tutkittavat henkilöt ovat koulutustaustaltaan sotatieteen maistereita, kandi3
daatteja sekä opistoupseereita. Henkilöillä on työkokemusta 2-14 vuotta perusyksikön eri tehtävistä.
Tutkimuksen aineisto muodostui henkilökunnan teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin
sisällönanalyysia käyttäen. Analyysi oli teoriaohjaavaa. Perusyksössä vallitseva puute kokeneista kouluttajista heijastui vahvasti tutkimustuloksiin.
Tutkimustulosten mukaan perusyksikössä on tarve ammattialiupseerille, joka voi toimia itsenäisenä
ja vastuullisena joukkueen kouluttajana siten, että hänellä on kaikki tehtävään vaadittavat
oikeudet, pätevyydet sekä riittävä osaaminen. Tämä ei toteudu tällä hetkellä täydellisesti
johtuen siitä, että osa aliupseerin tärkeimmistä kranaatinheitinoikeuksista on mahdollista saavuttaa
vasta sotilasammatillisen opintokokonaisuuden 2 (SAMOK 2) suorittamisen jälkeen,
mikä on liian myöhään perusyksikön tarpeisiin nähden. Aliupseeriston koulutusjärjestelmässä
lähtökohtana on se, että SAMOK 1-kurssin suorittanut aliupseeri toimii työuransa ensimmäiset
vuodet joukkueen nuorempana kouluttajana vanhemman ohjauksessa. Tämä on vahvasti
ristiriidassa perusyksikön tämänhetkisen todellisen tarpeen kanssa. Tutkimuksen mukaan aliupseerin osaamisen kehittyminen tapahtuu käytännössä mm. kokeneemman
henkilön ohjaamana ja monipuolisella tehtävien kierrätyksellä. Nuoren aliupseerin
ohjaamisessa tärkeimpänä nähtiin laaja perehdytys koko ammattisotilaana olemiseen. Aliupseeria
opettavan ja ohjaavan henkilön pitkää kokemusta ei koettu välttämättömän tärkeänä.
Enemmän painotettiin ohjaajan esimerkillisyyttä, kiinnostusta asiaan ja tarkkuutta. Tutkimus osoitti, että aliupseerin sitoutumisen lähtökohtana on onnistunut ammattiin rekrytointi.
Tärkeänä työtehtäviin ja työuraan sitouttamisessa nähtiin huolellisesti tehty urasuunnittelu,
joka toteutuu myös käytännössä. Myös hyvän työilmapiirin ja palkitsemisen koettiin lisäävän
aliupseerin sitoutumista. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että aliupseeriston osaamisen kehittämisen suunnitelma
ja koulutusjärjetelmä ovat hyvin suunniteltuja ja toimivia kokonaisuuksia, mikäli joukko-
osastossa ja perusyksikössä vallitsee hyvä henkilöstötilanne.
Opistoupseerikoulutuksen päätyttyä vuonna 2003 kouluttajien ja etenkin kokeneiden
kouluttajien määrä on vähentynyt huolestuttavalle tasolle. Uusimuotoisesta ammattialiupseeristosta
on suunniteltu opistoupseerien korvaajia. Ylimenovaiheessa tarkoituksena on periyttää
ammattitaitoisten opistoupseereiden tiedot ja taidot aliupseereille mentoroinnin avulla.
Tämä on osa puolustusvoimien osaamisen kehittämisen hanketta, jonka perimmäisenä tarkoituksena
on varmistaa Suomen sotilaallinen suorituskyky keskittymällä sen ydintoimintojen
vaatiman osaamisen kehittämiseen.
osaava ja arvostettu henkilöstöryhmä. Aliupseereiden osaamista kehitetään joukkoosastojen
tarpeiden mukaisesti. Aliupseeriston osaamisen kehittämisen painopiste on perusyksikössä
tapahtuvassa kokeneemman ammattilaisen ohjaamassa oppimisessa. Idea periytyy
vanhan ammattikuntalaitoksen osaamisen kehittämisen kolmesta portaasta: oppipoika, kisälli
ja mestari. Kehittyminen oman alansa ammattiosaajaksi on luonnollinen ja tärkeä osa aliupseerin
uraa. Hiljainen tieto on kouluttajan ammattitaidon ja sen kehittymisen kannalta ensiarvoisen
tärkeää. Nykyään koulutustehtävissä toimii paljon nuoria kouluttajia ja koulutuksen
kehityksen kannalta on tärkeää, että kokeneet ja osaavat kouluttajat välittävät tietoaan nuorille
kouluttajille.
1. Minkälaisia odotuksia ja tarpeita rauhanajan kranaatinheitinkomppanialla on uusimuotoisia
ammattialiupseereita kohtaan?
1.1 Vastaavatko aliupseereiden suunniteltu koulutus ja odotukset toisiaan?
2. Miten osaamisen kehittäminen tapahtuu käytännössä?
2.1 Mikä on työssäoppimisen merkitys aliupseerin osaamisen kannalta?
3. Miten aliupseeri saadaan sitoutumaan työuraansa?
kohteeksi valittiin Uudenmaan Prikaatin kranaatinheitinkomppanian peruskoulutettu henkilökunta
(n=5). Tutkittavat henkilöt ovat koulutustaustaltaan sotatieteen maistereita, kandi3
daatteja sekä opistoupseereita. Henkilöillä on työkokemusta 2-14 vuotta perusyksikön eri tehtävistä.
Tutkimuksen aineisto muodostui henkilökunnan teemahaastatteluista. Aineisto analysoitiin
sisällönanalyysia käyttäen. Analyysi oli teoriaohjaavaa.
Tutkimustulosten mukaan perusyksikössä on tarve ammattialiupseerille, joka voi toimia itsenäisenä
ja vastuullisena joukkueen kouluttajana siten, että hänellä on kaikki tehtävään vaadittavat
oikeudet, pätevyydet sekä riittävä osaaminen. Tämä ei toteudu tällä hetkellä täydellisesti
johtuen siitä, että osa aliupseerin tärkeimmistä kranaatinheitinoikeuksista on mahdollista saavuttaa
vasta sotilasammatillisen opintokokonaisuuden 2 (SAMOK 2) suorittamisen jälkeen,
mikä on liian myöhään perusyksikön tarpeisiin nähden. Aliupseeriston koulutusjärjestelmässä
lähtökohtana on se, että SAMOK 1-kurssin suorittanut aliupseeri toimii työuransa ensimmäiset
vuodet joukkueen nuorempana kouluttajana vanhemman ohjauksessa. Tämä on vahvasti
ristiriidassa perusyksikön tämänhetkisen todellisen tarpeen kanssa.
henkilön ohjaamana ja monipuolisella tehtävien kierrätyksellä. Nuoren aliupseerin
ohjaamisessa tärkeimpänä nähtiin laaja perehdytys koko ammattisotilaana olemiseen. Aliupseeria
opettavan ja ohjaavan henkilön pitkää kokemusta ei koettu välttämättömän tärkeänä.
Enemmän painotettiin ohjaajan esimerkillisyyttä, kiinnostusta asiaan ja tarkkuutta.
Tärkeänä työtehtäviin ja työuraan sitouttamisessa nähtiin huolellisesti tehty urasuunnittelu,
joka toteutuu myös käytännössä. Myös hyvän työilmapiirin ja palkitsemisen koettiin lisäävän
aliupseerin sitoutumista.
ja koulutusjärjetelmä ovat hyvin suunniteltuja ja toimivia kokonaisuuksia, mikäli joukko-
osastossa ja perusyksikössä vallitsee hyvä henkilöstötilanne.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]