Ammatin takia liikkumaan? : maavoimien sotatieteiden kandidaattien liikuntakäyttäytyminen
Syrjälä, Jussi (2007-03)
Syrjälä, Jussi
Koulutustaidon laitos (-2008)
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
90. Kadettikurssi
03 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131354
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131354
Tiivistelmä
Työn tarkoitus on tutkia maavoimien sotatieteiden kandidaattien liikuntakäyttäytymistä,
fyysistä kuntoa ja käsityksiä heidän sodan- ja rauhanajan tehtävien asettamista
vaatimuksista, sekä pyrkiä löytämään niiden väliltä vuorovaikutussuhteita. Tällä
tutkimuksella saadaan tietoa siitä kuinka paljon, miten ja miksi kohdejoukko liikkuu.
Liittyykö upseerien fyysisesti aktiivinen elämäntapa terveyteen tai virkistäytymiseen vai
pyrkivätkö upseerit täyttämään itse pohtimiaan vaatimuksia? Tutkimuksella saadaan myös
kuva siitä, kokevatko sotatieteiden kandidaatit oman fyysisen suorituskykynsä riittäväksi. Tutkimuksen tarkoituksena on osittain ilmiön kuvaaminen ja pääpaino on syy- ja
seuraussuhteiden löytämisessä sekä tulosten vaikuttimien pohtimisessa. Tutkimuksen
tavoitteena on selvittää, onko kohdejoukon käsityksillä sodan- ja rauhanajan tehtävien
fyysisistä vaatimuksista vuorovaikutusta heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Tavoite
saavutetaan etsimällä yhteyksiä asenteiden, liikunta-aktiivisuuden, fyysisen kunnon sekä
kohdejoukon omien, rauhanajan työelämän ja sodanajan tehtävien vaatimuksiin liittyvien,
käsitysten väliltä. Tutkimus kuuluu fyysisen kasvatuksen aihepiiriin ja on luonteeltaan kvantitatiivinen,
mutta varsinaisia hypoteeseja ei ole tehty. Tässä tutkimuksessa on pyritty
kirjallisuuskatsaukseen perustuen pohtimaan maavoimien sotatieteiden kandidaattien
sodan- ja rauhanajan tehtävien edellyttämiä vaatimuksia ja selvitetty kyselytutkimuksella
sotatieteiden kandidaattien liikuntakäyttäytymistä ja mielipiteitä tehtävien vaatimuksista.
Tieteellisenä taustana tälle tutkimukselle ovat teoriat fyysiseen aktiivisuuteen ja
liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Pääkysymys: ”Onko sotatieteiden kandidaattien käsityksillä sodan- ja rauhanajan tehtävien
fyysisistä vaatimuksista vuorovaikutusta heidän liikuntakäyttäytymiseensä?” Alakysymykset: ”Minkälaiset ovat heidän käsityksensä sodan- ja rauhanajan tehtävien
fyysisistä vaatimuksista?”
”Kuinka paljon, miten ja miksi he liikkuvat?”
”Millä tasolla on heidän fyysinen kuntonsa?”
”Onko heidän omasta mielestään heidän fyysinen kuntonsa riittävällä tasolla?”
”Miten he asennoituvat liikuntaan ja kenttäkelpoisuustesteihin?” Kohdejoukon rauhanajan työnkuvaan kuuluu varusmieskoulutus ja sodanajan tehtäviltään
suurin osa heistä on välittömissä taistelunjohtotehtävissä. Heidän rauhan- ja sodanajan
tehtävänsä edellyttävät hyvää fyysistä suorituskykyä. Kaksi kolmasosaa kohdejoukosta
saavutti 12 minuutin juoksutestissä 2600 metrin tuloksen. Puolet kohdejoukosta jäivät
kuitenkin 2800 metrin rajan alle. Santtilan (2006) mukaan sotilaiden maksimaalisen
hapenottokyvyn minimivaatimus on 45 ml/kg/min eli noin 2600 metrin tulos.
Erikoisjoukkojen vaatimus on 55 ml/kg/min, joka vastaa 2800 metrin tulosta. Tulosten perusteella fyysisellä kunnolla on eräänlainen vuorovaikutussuhde käsityksiin
sodan- ja rauhanajan tehtävien vaatimuksista. Parempikuntoiset mieltävät rauhanajan
tehtävät fyysisesti vaativammiksi. Tutkimuksen pää- ja alakysymyksiin saatujen tulosten
perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että sotatieteiden kandidaatit ovat saattaneet muuttaa
liikuntakäyttäytymistään, koska ovat ehkä todenneet olevansa liian huonossa kunnossa.
Omat pohdinnat tehtävien vaatimuksista ja oman fyysisen kunnon riittävyydestä voivat siis
vahvistaa positiivista liikuntakäyttäytymistä ja altistaa liikkumaan enemmän.
fyysistä kuntoa ja käsityksiä heidän sodan- ja rauhanajan tehtävien asettamista
vaatimuksista, sekä pyrkiä löytämään niiden väliltä vuorovaikutussuhteita. Tällä
tutkimuksella saadaan tietoa siitä kuinka paljon, miten ja miksi kohdejoukko liikkuu.
Liittyykö upseerien fyysisesti aktiivinen elämäntapa terveyteen tai virkistäytymiseen vai
pyrkivätkö upseerit täyttämään itse pohtimiaan vaatimuksia? Tutkimuksella saadaan myös
kuva siitä, kokevatko sotatieteiden kandidaatit oman fyysisen suorituskykynsä riittäväksi.
seuraussuhteiden löytämisessä sekä tulosten vaikuttimien pohtimisessa. Tutkimuksen
tavoitteena on selvittää, onko kohdejoukon käsityksillä sodan- ja rauhanajan tehtävien
fyysisistä vaatimuksista vuorovaikutusta heidän liikuntakäyttäytymiseensä. Tavoite
saavutetaan etsimällä yhteyksiä asenteiden, liikunta-aktiivisuuden, fyysisen kunnon sekä
kohdejoukon omien, rauhanajan työelämän ja sodanajan tehtävien vaatimuksiin liittyvien,
käsitysten väliltä.
mutta varsinaisia hypoteeseja ei ole tehty. Tässä tutkimuksessa on pyritty
kirjallisuuskatsaukseen perustuen pohtimaan maavoimien sotatieteiden kandidaattien
sodan- ja rauhanajan tehtävien edellyttämiä vaatimuksia ja selvitetty kyselytutkimuksella
sotatieteiden kandidaattien liikuntakäyttäytymistä ja mielipiteitä tehtävien vaatimuksista.
Tieteellisenä taustana tälle tutkimukselle ovat teoriat fyysiseen aktiivisuuteen ja
liikuntakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä.
fyysisistä vaatimuksista vuorovaikutusta heidän liikuntakäyttäytymiseensä?”
fyysisistä vaatimuksista?”
”Kuinka paljon, miten ja miksi he liikkuvat?”
”Millä tasolla on heidän fyysinen kuntonsa?”
”Onko heidän omasta mielestään heidän fyysinen kuntonsa riittävällä tasolla?”
”Miten he asennoituvat liikuntaan ja kenttäkelpoisuustesteihin?”
suurin osa heistä on välittömissä taistelunjohtotehtävissä. Heidän rauhan- ja sodanajan
tehtävänsä edellyttävät hyvää fyysistä suorituskykyä. Kaksi kolmasosaa kohdejoukosta
saavutti 12 minuutin juoksutestissä 2600 metrin tuloksen. Puolet kohdejoukosta jäivät
kuitenkin 2800 metrin rajan alle. Santtilan (2006) mukaan sotilaiden maksimaalisen
hapenottokyvyn minimivaatimus on 45 ml/kg/min eli noin 2600 metrin tulos.
Erikoisjoukkojen vaatimus on 55 ml/kg/min, joka vastaa 2800 metrin tulosta.
sodan- ja rauhanajan tehtävien vaatimuksista. Parempikuntoiset mieltävät rauhanajan
tehtävät fyysisesti vaativammiksi. Tutkimuksen pää- ja alakysymyksiin saatujen tulosten
perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että sotatieteiden kandidaatit ovat saattaneet muuttaa
liikuntakäyttäytymistään, koska ovat ehkä todenneet olevansa liian huonossa kunnossa.
Omat pohdinnat tehtävien vaatimuksista ja oman fyysisen kunnon riittävyydestä voivat siis
vahvistaa positiivista liikuntakäyttäytymistä ja altistaa liikkumaan enemmän.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]