Ukrainan ja Venäjän suhteiden kehittyminen
Suhonen, Sami (2007-03)
Suhonen, Sami
Strategian laitos
Strategia
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
90. Kadettikurssi
03 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131350
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131350
Tiivistelmä
Tutkimus on teoreettinen asiakirjatutkimus ja se on tyypiltään kvalitatiivinen. Tutkimuksessa
käytetään sisällön analyysin menetelmänä teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksen teoriana on
käytetty realismia, voimatasapainoa ja keskinäisriippuvuutta. Työssä on tutkittu Ukrainan ja
Venäjän suhteiden kehittymistä vuodesta 1991 vuoden 2007 tammikuuhun saakka.
Tutkimuksessa selvitetään mitä muutoksia ja miksi maiden välisissä suhteissa on tapahtunut.
Lopuksi on arvioitu myös miten maiden suhteet kehittynevät jatkossa ja onko Ukrainan ja
Venäjän suhteilla vaikutuksia Suomen turvallisuuspolitiikalle. Ukraina on lyhyen historiansa aikana suuntautunut milloin itään milloin länteen. Maa on
jakautunut poliittisesti ja väestöllisesti vahvasti länsi- tai venäläismielisiin. Ukrainan
ulkopolitiikkaa on viime aikoina kuvastanut jatkuva muutos. Venäjän lisäksi Ukrainan
ratkaisuihin on vaikuttanut niin Euroopan unioni, Nato, Yhdysvallat ja IVY. Näiden
toimijoiden lisäksi Ukrainan ja Venäjän suhteiden muutosta arvioidaan poliittisten,
maantieteellisten, taloudellisten ja sotilaallisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineistona
on käytetty eri tutkimuslaitosten julkaisuja ja raportteja, valtionjohdon puheita, Ukrainaa ja
Venäjää koskevaa tutkimuskirjallisuutta sekä lehdistöä. Tutkimuksessa ilmeni, että Ukrainan ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet useasti. Heti
itsenäistyttyään Ukraina haki turvaa lännestä, Mustanmeren laivastokysymyksen ratkettua
maiden suhteet alkoivat normalisoitua. Tultaessa 2000-luvulle Ukraina alkoi lähentyä Venäjää.
Vuoden 2004 presidentinvaalit Ukrainassa muuttivat lännen suhtautumista ja Ukraina alkoi
länsimielisen presidentin johdolla kääntyä länteen. Vuoden 2006 parlamenttivaalien jälkeen
venäläismielinen hallitus on jälleen suuntaamassa Ukrainaa kohti läheisempää yhteistyötä
Venäjän kanssa. Ukraina on ilmoittanut halunsa EU:n ja Naton jäseneksi, mutta tällä hetkellä
nämä tavoitteet eivät ole realistisesti saavutettavissa.
käytetään sisällön analyysin menetelmänä teoriaohjaavaa analyysia. Tutkimuksen teoriana on
käytetty realismia, voimatasapainoa ja keskinäisriippuvuutta. Työssä on tutkittu Ukrainan ja
Venäjän suhteiden kehittymistä vuodesta 1991 vuoden 2007 tammikuuhun saakka.
Tutkimuksessa selvitetään mitä muutoksia ja miksi maiden välisissä suhteissa on tapahtunut.
Lopuksi on arvioitu myös miten maiden suhteet kehittynevät jatkossa ja onko Ukrainan ja
Venäjän suhteilla vaikutuksia Suomen turvallisuuspolitiikalle.
jakautunut poliittisesti ja väestöllisesti vahvasti länsi- tai venäläismielisiin. Ukrainan
ulkopolitiikkaa on viime aikoina kuvastanut jatkuva muutos. Venäjän lisäksi Ukrainan
ratkaisuihin on vaikuttanut niin Euroopan unioni, Nato, Yhdysvallat ja IVY. Näiden
toimijoiden lisäksi Ukrainan ja Venäjän suhteiden muutosta arvioidaan poliittisten,
maantieteellisten, taloudellisten ja sotilaallisten tekijöiden näkökulmasta. Tutkimusaineistona
on käytetty eri tutkimuslaitosten julkaisuja ja raportteja, valtionjohdon puheita, Ukrainaa ja
Venäjää koskevaa tutkimuskirjallisuutta sekä lehdistöä.
itsenäistyttyään Ukraina haki turvaa lännestä, Mustanmeren laivastokysymyksen ratkettua
maiden suhteet alkoivat normalisoitua. Tultaessa 2000-luvulle Ukraina alkoi lähentyä Venäjää.
Vuoden 2004 presidentinvaalit Ukrainassa muuttivat lännen suhtautumista ja Ukraina alkoi
länsimielisen presidentin johdolla kääntyä länteen. Vuoden 2006 parlamenttivaalien jälkeen
venäläismielinen hallitus on jälleen suuntaamassa Ukrainaa kohti läheisempää yhteistyötä
Venäjän kanssa. Ukraina on ilmoittanut halunsa EU:n ja Naton jäseneksi, mutta tällä hetkellä
nämä tavoitteet eivät ole realistisesti saavutettavissa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]