Taisteluammunnat oppimisympäristönä : kouluttajien näkemyksiä taisteluammunnoista oppimisympäristönä
Seppänen, Mikko (2007-03)
Seppänen, Mikko
Koulutustaidon laitos (-2008)
Sotilaspedagogiikka
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
90.Kadettikurssi
03 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131347
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202131347
Tiivistelmä
Taisteluammunnat toimivat tämän tutkimuksen toimintaympäristönä. Tutkimuksen
teoreettinen tausta rakentuu koulutuskulttuurin, konstruktivistisen oppimiskäsityksen,
sotilaan toimintakyvyn ja oppimisympäristön teorian ympärille. Keskeisimpänä
tavoite on pohtia millainen oppimisympäristö taisteluammunta on. Vaikka
taisteluammuntoja kuvataan usein varusmieskoulutuksen pääkoulutustapahtumaksi,
ei taisteluammuntoja ole aikaisemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat lopulta seuraavat: Millainen oppimisympäristö on taisteluammunta? Millaisena oppimisympäristönä kouluttajat kokevat taisteluammunnat? Tutkimuskysymyksiin pyritään lähestymään laadullisesti sisällönanalyysiä käyttäen.
Tutkimus on rajattu koskemaan taisteluammunnoista pelkästään ryhmätason
ammuntoja. Ryhmätason ammuntoja toteutetaan lähes kaikissa maavoimien
perusyksiköissä ja varusmieskouluttajat ovat saaneet peruskoulutuksensa aikana
koulutuksen ja mahdollisesti oikeudet tämän tasoisten taisteluammuntojen
johtamiseen. Tutkimuksen kohteena toimivat Kainuun Prikaatin kaksi joukkoyksikköä
ja sen kouluttajat. Tässä tutkimuksessa empiirinen aineisto hankittiin käyttämällä puolistrukturoitua
kyselylomaketta, joka sisälsi 17 avointa kysymystä, joilla kysyttiin varsin suoraan
tiettyjä elementtejä taisteluammunnoista. Lomakkeita lähetettiin 40 kappaletta.
Vastauksia saapui tutkijalle 21 kappaletta. Kyselylomakkeen kysymykset on johdettu
teoriatausta esille nousseista merkityksellisistä sisällöistä. Nämä tarkat kysymykset
ovat osaltaan vaikuttaneet aineiston teemoitteluun ja kategorioimiseen. Kuitenkin
aineistoa on pidetty myös omana kokonaisuutenaan, jota käsiteltiin myös siten, että
aineiston hankintaa ohjanneet kysymykset eivät vaikuttaneet analyysiin. Aineistosta
kyettiin muodostamaan näin myös itsenäisiä teemoja ja kategorioita.
Tutkimusaineistosta saatiin lopulta muodostettua 9 merkityskategoriaa, jotka
kuvaavat taisteluammuntoja oppimisympäristönä. Tutkimuksessa selvisi, että taisteluammuntojen toteuttamiseen on varattu liian vähän
aikaa. Tämä aiheuttaa taisteluammunnoissa ongelmia todenmukaisuuteen,
palautteen antamiseen, ilmapiiriin sekä johtajien kouluttamiseen. Näistä erityisesti
johtajien toiminnan vapauden säilyminen koettiin huonoksi. Varusmiehet ovat
kouluttajien näkemyksen mukaan erittäin motivoituneita osallistumaan ja
suorittamaan taisteluammuntoja. Tämä lisää oppimisen laatua taisteluammunnoissa.
Lisäksi heidän mielestään ilmapiiri ammunnoissa on hyvä ja ilmapiirin
muodostamisessa kouluttajalla itsellä on keskeinen rooli. Kouluttajien näkemyksen
mukaan taisteluammunnoissa opitaan taistelutekniikasta perustason suoritteita ja
taisteluammunnat eivät ole vaativien taitojen opettamiseen parhaiten soveltuva
oppimisympäristö. Varomääräyksillä on taisteluammuntoihin moniulotteinen
vaikutus. Ne luovat ammuntaan ja sen suunniteluun reunaehtoja ja rajoittavat
toimintaa oppimisympäristössä, mutta niillä saadaan ympäristö turvalliseksi.
Varomääräykset aiheuttavat myös sen, että oppimisympäristö suunnitellaan
tarkemmin.
teoreettinen tausta rakentuu koulutuskulttuurin, konstruktivistisen oppimiskäsityksen,
sotilaan toimintakyvyn ja oppimisympäristön teorian ympärille. Keskeisimpänä
tavoite on pohtia millainen oppimisympäristö taisteluammunta on. Vaikka
taisteluammuntoja kuvataan usein varusmieskoulutuksen pääkoulutustapahtumaksi,
ei taisteluammuntoja ole aikaisemmin tutkittu tästä näkökulmasta.
Tutkimuskysymyksiksi muotoutuivat lopulta seuraavat:
Tutkimus on rajattu koskemaan taisteluammunnoista pelkästään ryhmätason
ammuntoja. Ryhmätason ammuntoja toteutetaan lähes kaikissa maavoimien
perusyksiköissä ja varusmieskouluttajat ovat saaneet peruskoulutuksensa aikana
koulutuksen ja mahdollisesti oikeudet tämän tasoisten taisteluammuntojen
johtamiseen. Tutkimuksen kohteena toimivat Kainuun Prikaatin kaksi joukkoyksikköä
ja sen kouluttajat.
kyselylomaketta, joka sisälsi 17 avointa kysymystä, joilla kysyttiin varsin suoraan
tiettyjä elementtejä taisteluammunnoista. Lomakkeita lähetettiin 40 kappaletta.
Vastauksia saapui tutkijalle 21 kappaletta. Kyselylomakkeen kysymykset on johdettu
teoriatausta esille nousseista merkityksellisistä sisällöistä. Nämä tarkat kysymykset
ovat osaltaan vaikuttaneet aineiston teemoitteluun ja kategorioimiseen. Kuitenkin
aineistoa on pidetty myös omana kokonaisuutenaan, jota käsiteltiin myös siten, että
aineiston hankintaa ohjanneet kysymykset eivät vaikuttaneet analyysiin. Aineistosta
kyettiin muodostamaan näin myös itsenäisiä teemoja ja kategorioita.
Tutkimusaineistosta saatiin lopulta muodostettua 9 merkityskategoriaa, jotka
kuvaavat taisteluammuntoja oppimisympäristönä.
aikaa. Tämä aiheuttaa taisteluammunnoissa ongelmia todenmukaisuuteen,
palautteen antamiseen, ilmapiiriin sekä johtajien kouluttamiseen. Näistä erityisesti
johtajien toiminnan vapauden säilyminen koettiin huonoksi. Varusmiehet ovat
kouluttajien näkemyksen mukaan erittäin motivoituneita osallistumaan ja
suorittamaan taisteluammuntoja. Tämä lisää oppimisen laatua taisteluammunnoissa.
Lisäksi heidän mielestään ilmapiiri ammunnoissa on hyvä ja ilmapiirin
muodostamisessa kouluttajalla itsellä on keskeinen rooli. Kouluttajien näkemyksen
mukaan taisteluammunnoissa opitaan taistelutekniikasta perustason suoritteita ja
taisteluammunnat eivät ole vaativien taitojen opettamiseen parhaiten soveltuva
oppimisympäristö. Varomääräyksillä on taisteluammuntoihin moniulotteinen
vaikutus. Ne luovat ammuntaan ja sen suunniteluun reunaehtoja ja rajoittavat
toimintaa oppimisympäristössä, mutta niillä saadaan ympäristö turvalliseksi.
Varomääräykset aiheuttavat myös sen, että oppimisympäristö suunnitellaan
tarkemmin.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]