Ainelaitosten keräämän opiskelijapalautteen hyödyntäminen opetuksen laadun kehittämisessä
Pölönen, Raine (2007-04)
Pölönen, Raine
Johtamisen laitos (-2008)
Johtaminen
Sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
90. Kadettikurssi
04 / 2007
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101339
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101339
Tiivistelmä
Opiskelijapalautejärjestelmä on oleellinen osa opetuksen laadun kehitystyötä. Opiskelijan ottaminen
mukaan opetuksen laatutyöhön on ollut korkeakoulujen laadunvarmistuksen yksi
tärkeimmistä osa-alueista. Varsinkin Bolognan prosessiin perustuva korkeakoulujen auditointityö
on pakottanut korkeakouluja kehittämään omia laadunvarmistusjärjestelmiään, niin
myös Maanpuolustuskorkeakoulussa. Tutkimuksen tutkimusstrategiaksi valittiin kartoittava tapaustutkimus. Tutkimuksen tavoitteena
oli tutkia ainelaitosten toimintatapoja opiskelijapalautteen käsittelyssä ja sen hyödyntämisestä
opetuksen suunnittelutyössä. Tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa opiskelijapalautekäytäntöjen
kehittämisestä tulevaisuudessa. Tavoitteen perusteella luotiin päätutkimuskysymys: Miten ainelaitokset keräävät palautetta
kadeteilta, miten sitä hyödynnetään ja miten sitä tulisi kehittää? Vastaukset saatiin haastattelemalla
eri ainelaitosten opettajia. Haastattelun teemoiksi muodostuivat:
1. palautejärjestelmän ja opintopalautelomakkeen kuvailu
2. opiskelijapalautteen yleinen sisältö
3. opiskelijapalautteen hyödyntäminen
4. opetuksen laadun mittaaminen opiskelijapalautteella
5. opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen. Pääkysymystä varten muodostettujen alakysymysten tavoitteena oli tutkia, mihin opetuksen
laadun teorioihin ja käytänteisiin palautteen käsittely perustuu. Alakysymyksillä kartoitettiin,
millainen on yleinen laatukäsitys, miten opetuksen laatu määritellään ja miten sitä mitataan,
miten organisaation strategiatyö liittyy laatutyöhön, mitä palautteella ja palauteprosessilla
tarkoitetaan ja miten opiskelijapalautetta käsitellään muissa yliopistoissa Tutkimuksen tausta-aineistona käytettiin ulkomaalaisten ja suomalaisten yliopistojen aikaisempia
tutkimustuloksia ja aihealueeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Tutkimustulosten aineistona
käytettiin tutkijan tekemiä teemahaastatteluja. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelujen
tematisointi, luokittelu ja tyypittely, joilla voitiin vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä
ja ilmentymistä tutkittavassa aineistossa. Tutkimukseen osallistui yksi opettaja jokaiselta
ainelaitokselta ja kadettikoulun koulutussuunnittelija. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että ainelaitokset käsittelevät palautetta suurin
piirtein samanlaisin keinoin. Palaute kerätään opiskelijoilta pääsääntöisesti kurssin tai osajakson
jälkeen. Vastuuopettaja analysoi saadun palautteen ja tekee sen perusteella kehittämiskohteista
raportin. Raportin tuloksista tärkeimmät toimitetaan vuosittaisen tulosraportin
mukana kadettikoulun opetuksen suunnittelutyöryhmiin. Ainelaitosten eroavuudet näkyvät selkeimmin siinä, kuinka ne hyödyntävät saatua palautetta.
Osa haastateltavista kertoi, että palautteella on hyvin vähän merkitystä opetuksen suunnittelussa
(pelkkä tyytyväisyyskysely), kun taas osan mielestä palaute tulee ottaa vakavasti. Opiskelijoiden
antamaa palautetta on hyödynnetty eniten opetusmenetelmien ja -järjestelyjen kehittämisessä
. Varsinainen palautelomake poikkeaa ainelaitosten välillä melko paljon. Haastateltavat totesivat
palautelomakkeen muuttamisen olevan tärkeä osa opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä,
koska nykyinen palautelomake antaa pääosin arvotonta numeerista palautetietoa. Näiden
havaintojen innoittamana yhtenä kehittämisehdotuksena suunniteltiin uusi opintopalautelomakemalli
. Muita kehittämisajatuksia olivat opetuksen kehittämistiimit, opiskelijahavainnoijien
käyttö, palautekeskustelujen ja palautepäivien järjestäminen sekä sähköisen palautelomakkeen
testaaminen.
mukaan opetuksen laatutyöhön on ollut korkeakoulujen laadunvarmistuksen yksi
tärkeimmistä osa-alueista. Varsinkin Bolognan prosessiin perustuva korkeakoulujen auditointityö
on pakottanut korkeakouluja kehittämään omia laadunvarmistusjärjestelmiään, niin
myös Maanpuolustuskorkeakoulussa.
oli tutkia ainelaitosten toimintatapoja opiskelijapalautteen käsittelyssä ja sen hyödyntämisestä
opetuksen suunnittelutyössä. Tavoitteena oli myös tuottaa uutta tietoa opiskelijapalautekäytäntöjen
kehittämisestä tulevaisuudessa.
kadeteilta, miten sitä hyödynnetään ja miten sitä tulisi kehittää? Vastaukset saatiin haastattelemalla
eri ainelaitosten opettajia. Haastattelun teemoiksi muodostuivat:
1. palautejärjestelmän ja opintopalautelomakkeen kuvailu
2. opiskelijapalautteen yleinen sisältö
3. opiskelijapalautteen hyödyntäminen
4. opetuksen laadun mittaaminen opiskelijapalautteella
5. opiskelijapalautejärjestelmän kehittäminen.
laadun teorioihin ja käytänteisiin palautteen käsittely perustuu. Alakysymyksillä kartoitettiin,
millainen on yleinen laatukäsitys, miten opetuksen laatu määritellään ja miten sitä mitataan,
miten organisaation strategiatyö liittyy laatutyöhön, mitä palautteella ja palauteprosessilla
tarkoitetaan ja miten opiskelijapalautetta käsitellään muissa yliopistoissa
tutkimustuloksia ja aihealueeseen liittyvää muuta kirjallisuutta. Tutkimustulosten aineistona
käytettiin tutkijan tekemiä teemahaastatteluja. Tutkimusmenetelmänä oli teemahaastattelujen
tematisointi, luokittelu ja tyypittely, joilla voitiin vertailla tiettyjen teemojen esiintymistä
ja ilmentymistä tutkittavassa aineistossa. Tutkimukseen osallistui yksi opettaja jokaiselta
ainelaitokselta ja kadettikoulun koulutussuunnittelija.
piirtein samanlaisin keinoin. Palaute kerätään opiskelijoilta pääsääntöisesti kurssin tai osajakson
jälkeen. Vastuuopettaja analysoi saadun palautteen ja tekee sen perusteella kehittämiskohteista
raportin. Raportin tuloksista tärkeimmät toimitetaan vuosittaisen tulosraportin
mukana kadettikoulun opetuksen suunnittelutyöryhmiin.
Osa haastateltavista kertoi, että palautteella on hyvin vähän merkitystä opetuksen suunnittelussa
(pelkkä tyytyväisyyskysely), kun taas osan mielestä palaute tulee ottaa vakavasti. Opiskelijoiden
antamaa palautetta on hyödynnetty eniten opetusmenetelmien ja -järjestelyjen kehittämisessä
.
palautelomakkeen muuttamisen olevan tärkeä osa opiskelijapalautejärjestelmän kehittämistä,
koska nykyinen palautelomake antaa pääosin arvotonta numeerista palautetietoa. Näiden
havaintojen innoittamana yhtenä kehittämisehdotuksena suunniteltiin uusi opintopalautelomakemalli
. Muita kehittämisajatuksia olivat opetuksen kehittämistiimit, opiskelijahavainnoijien
käyttö, palautekeskustelujen ja palautepäivien järjestäminen sekä sähköisen palautelomakkeen
testaaminen.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]