SAR-satelliittien hyödyntäminen merivalvonnassa
Säkkinen, Jarmo (2011-04)
Säkkinen, Jarmo
Taktiikan laitos
Operaatiotaito ja taktiikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 63
04 / 2011
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101331
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201202101331
Tiivistelmä
Yhteiskunnan eri toimijoiden riippuvuus avaruustoiminnasta on kasvamassa. Satelliittien
paikka- ja aikatietojen lisäksi satelliittien valvontakyvyn hyödyntäminen on lisääntymässä.
Merivoimat on mukana kansainvälisissä merivalvontahankkeissa, muun muassa Euroopan
puolustusviraston johtamassa Maritime Surveillance -hankkeessa, jossa hyödynnetään satelliittien
valvontakykyä merialueiden valvonnassa. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää
miten SAR (Synthetic Aperature Radar) -satelliitteja voidaan hyödyntää merivalvonnassa
ja mitkä ovat merivalvonnan tietotarpeet sekä SAR-aineistojen saatavuus. Tutkimus toteutettiin laadullisena kartoittavana tutkimuksena, jossa lähtökohtana oli aineistolähtöinen
tutkimusote. Tutkimusmenetelminä käytettiin asiakirjatutkimuksen ja haastattelututkimuksen
yhdistelmää. Asiakirjatutkimuksella muodostettiin perusaineisto kartoittamalla
merivalvonnan ja meritilannekuvan muodostamisen perusteita Puolustusvoimien
ohjesäännöistä ja oppaista. SAR-satelliittijärjestelmien perusteita kartoitettiin alan ammattikirjallisuudesta
ja julkaisuista sekä SAR-satelliittien käyttömahdollisuuksia merialueiden
valvonnassa aihepiiriin liittyvistä tieteellisistä julkaisuista. Asiakirjatutkimuksessa
muodostuneita teemoja syvennettiin haastattelemalla teema-alueiden asiantuntijoita. Tutkimuksen perusteella merivalvonnan tärkeimmät tietotarpeet ja SAR-satelliitteille asetettavat
vaatimukset muodostuvat kyvystä tuottaa valvontatietoa lähes reaaliajassa ympäri
vuorokauden kaikissa sääolosuhteissa sekä kyvystä havaita ja luokitella aluskohteita. Merivalvonnassa
korostuvat lisäksi SAR-satelliittien laaja alueellinen kattavuus, alueellinen
erotuskyky sekä ajallinen erotuskyky eli valvontakuvausten toistettavuus. Esianalysoidut
valvontatiedot kyetään toimittamaan tilaajalle 10–30 minuutin kuluessa valvontakuvauksesta.
Tällä hetkellä merivalvonnassa SAR-satelliittien valvontatietoja ei käytetä yksistään
tunnistetun meritilannekuvan muodostamiseen, vaan tiedot yhdistetään muiden valvontasensoreiden
tietoihin. Johtopäätöksinä voidaan todeta SAR-satelliittien suorituskykyjen riittävän Itämerellä toimivien
taistelualusten havaitsemiseen. Suurimpana SAR-satelliittien hyödyntämisen esteenä
on yksittäisten satelliittien pieni ajallinen erotuskyky ja siitä johtuva SAR-aineistojen
saatavuus. Ajallisesta erotuskyvystä huolimatta SAR-satelliiteilla voidaan tuottaa lisäarvoa
merivalvontaan. Normaaliolojen aikana SAR-aineisto täydentää ja varmentaa kansainvälisten
sopimusten perusteella saatavaa meritilannekuvaa Itämeren alueella sekä häiriötilanteissa
ja poikkeusoloissa täydentää meritilannekuvaa oman valvontakyvyn ulkopuolelta
erityisesti Pohjois-Itämereltä Suomenlahden suun eteläpuolelta aina Etelä-Itämerelle asti.
Satelliittivalvonnan laaja ulottuvuus mahdollistaa merikuljetusten suojaamiseen tarvittavan
alueellisen ja ajallisen tilannekuvan muodostamisen sekä ennakkovaroituksen antamisen
Etelä-Itämereltä.
paikka- ja aikatietojen lisäksi satelliittien valvontakyvyn hyödyntäminen on lisääntymässä.
Merivoimat on mukana kansainvälisissä merivalvontahankkeissa, muun muassa Euroopan
puolustusviraston johtamassa Maritime Surveillance -hankkeessa, jossa hyödynnetään satelliittien
valvontakykyä merialueiden valvonnassa. Tämä tutkimuksen tavoitteena on selvittää
miten SAR (Synthetic Aperature Radar) -satelliitteja voidaan hyödyntää merivalvonnassa
ja mitkä ovat merivalvonnan tietotarpeet sekä SAR-aineistojen saatavuus.
tutkimusote. Tutkimusmenetelminä käytettiin asiakirjatutkimuksen ja haastattelututkimuksen
yhdistelmää. Asiakirjatutkimuksella muodostettiin perusaineisto kartoittamalla
merivalvonnan ja meritilannekuvan muodostamisen perusteita Puolustusvoimien
ohjesäännöistä ja oppaista. SAR-satelliittijärjestelmien perusteita kartoitettiin alan ammattikirjallisuudesta
ja julkaisuista sekä SAR-satelliittien käyttömahdollisuuksia merialueiden
valvonnassa aihepiiriin liittyvistä tieteellisistä julkaisuista. Asiakirjatutkimuksessa
muodostuneita teemoja syvennettiin haastattelemalla teema-alueiden asiantuntijoita.
vaatimukset muodostuvat kyvystä tuottaa valvontatietoa lähes reaaliajassa ympäri
vuorokauden kaikissa sääolosuhteissa sekä kyvystä havaita ja luokitella aluskohteita. Merivalvonnassa
korostuvat lisäksi SAR-satelliittien laaja alueellinen kattavuus, alueellinen
erotuskyky sekä ajallinen erotuskyky eli valvontakuvausten toistettavuus. Esianalysoidut
valvontatiedot kyetään toimittamaan tilaajalle 10–30 minuutin kuluessa valvontakuvauksesta.
Tällä hetkellä merivalvonnassa SAR-satelliittien valvontatietoja ei käytetä yksistään
tunnistetun meritilannekuvan muodostamiseen, vaan tiedot yhdistetään muiden valvontasensoreiden
tietoihin.
taistelualusten havaitsemiseen. Suurimpana SAR-satelliittien hyödyntämisen esteenä
on yksittäisten satelliittien pieni ajallinen erotuskyky ja siitä johtuva SAR-aineistojen
saatavuus. Ajallisesta erotuskyvystä huolimatta SAR-satelliiteilla voidaan tuottaa lisäarvoa
merivalvontaan. Normaaliolojen aikana SAR-aineisto täydentää ja varmentaa kansainvälisten
sopimusten perusteella saatavaa meritilannekuvaa Itämeren alueella sekä häiriötilanteissa
ja poikkeusoloissa täydentää meritilannekuvaa oman valvontakyvyn ulkopuolelta
erityisesti Pohjois-Itämereltä Suomenlahden suun eteläpuolelta aina Etelä-Itämerelle asti.
Satelliittivalvonnan laaja ulottuvuus mahdollistaa merikuljetusten suojaamiseen tarvittavan
alueellisen ja ajallisen tilannekuvan muodostamisen sekä ennakkovaroituksen antamisen
Etelä-Itämereltä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]