Onko Afganistanissa palvelevan kriisinhallintajoukon henkilökohtainen suoja riittävä?
Haapamäki, Timo (2011-04)
Haapamäki, Timo
Sotatekniikan laitos
Sotatekniikka
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 63
04 / 2011
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251213
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201251213
Tiivistelmä
Tavanomaisten rauhanturvaoperaatioiden muututtua kriisinhallintaoperaatioiksi, usein
asymmetristä sodankäyntiä käyvässä valtiossa, sekä sotilaan henkilökohtaisen että
ajoneuvojen suojan tarve on noussut merkittävästi. Tällaisen muuttuneen sodankuvan
myötä suojavarusteiden kehitys on lähtenyt merkittävän nousuun ja esimerkiksi
suomalaisten kriisinhallintajoukkojen varusteita Afganistanissa on kehitetty merkittävästi
ISAF-operaation alkuun verrattuna Taistelija 2015 -hankeen ja siihen liittyvien
suojajärjestelmien integroimisen ansiosta.
Afganistanissa meneillään olevassa operaatiossa on kuolemaan johtaneista tappiosta noin
42,2 prosenttia tuotettu improvisoiduilla räjähteillä (IED) ja vain 19,6 – 26,7 prosenttia
luotien vaikutuksesta. Tämä on asettanut kriisinhallinnan Afganistanissa uusien
vaatimusten eteen.
Ammusten vaikutus pehmeisiin maaleihin perustuu lähinnä sirpaleisiin, luoteihin ja
paineeseen. Kuolemaan johtavat vammat sijaitsevat yleisesti pään, rintakehän ja vatsan
alueilla. Sotilaan, joka on varustettu luotisuojaliiveillä ja kypärällä, haavoittuva pinta-ala
asevaikutukselle koostuu näiden sekä raajojen yhteenlasketusta pinta-alasta.
Ajoneuvoon kohdistuva paineisku altistaa ajoneuvossa olevan henkilöstön paineen lisäksi
täryvaikutukselle, jolloin iskun energia välittyy ajoneuvon rakenteita pitkin suoraan
ajoneuvon henkilöstöön tai heidän suojavarustukseen, kun taas taistelijan ballistisen
suojaliivin läpäisyyn tarvitaan vähintään 80 Joulen liike-energia, mutta ihmisen ihon
läpäisyyn tarvitaan ainoastaan 10 Joulen liike-energia. Näiden tietojen valossa kehitystyötä
ballististen suojavarusteiden kehittämiseksi tehdään joka hetki.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa vastaus Afganistanissa ISAF (International
Security Assistance Force) -operaatiossa palvelevan suomalaisen kriisinhallintajoukon
suojavarusteiden kehittymisestä sekä nykyisellään kriisinhallintajoukkojen käytössä
olevien tai lähitulevaisuudessa henkilökohtaiseen käyttöön suunnitelluista suojavarusteista
sekä niiden välisistä merkittävimmistä eroista. Samalla pyritään antamaan vastaus edellä
mainittujen varusteiden toimivuudesta Afganistanin kaltaisella toimintakentällä ja vastaus
kysymykseen onko Afganistanissa palvelevalla kriisinhallintajoukolla riittävät
henkilökohtaiset suojavarusteet.
Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat erilaiset puolustusvoimien laitosten ja siviiliyritysten
sekä yksityisten henkilöiden laatimat tutkimusraportit ballistisista suojavarusteista, joita on
täydennetty Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan asiantuntijoiden lausunnoilla.
asymmetristä sodankäyntiä käyvässä valtiossa, sekä sotilaan henkilökohtaisen että
ajoneuvojen suojan tarve on noussut merkittävästi. Tällaisen muuttuneen sodankuvan
myötä suojavarusteiden kehitys on lähtenyt merkittävän nousuun ja esimerkiksi
suomalaisten kriisinhallintajoukkojen varusteita Afganistanissa on kehitetty merkittävästi
ISAF-operaation alkuun verrattuna Taistelija 2015 -hankeen ja siihen liittyvien
suojajärjestelmien integroimisen ansiosta.
Afganistanissa meneillään olevassa operaatiossa on kuolemaan johtaneista tappiosta noin
42,2 prosenttia tuotettu improvisoiduilla räjähteillä (IED) ja vain 19,6 – 26,7 prosenttia
luotien vaikutuksesta. Tämä on asettanut kriisinhallinnan Afganistanissa uusien
vaatimusten eteen.
Ammusten vaikutus pehmeisiin maaleihin perustuu lähinnä sirpaleisiin, luoteihin ja
paineeseen. Kuolemaan johtavat vammat sijaitsevat yleisesti pään, rintakehän ja vatsan
alueilla. Sotilaan, joka on varustettu luotisuojaliiveillä ja kypärällä, haavoittuva pinta-ala
asevaikutukselle koostuu näiden sekä raajojen yhteenlasketusta pinta-alasta.
Ajoneuvoon kohdistuva paineisku altistaa ajoneuvossa olevan henkilöstön paineen lisäksi
täryvaikutukselle, jolloin iskun energia välittyy ajoneuvon rakenteita pitkin suoraan
ajoneuvon henkilöstöön tai heidän suojavarustukseen, kun taas taistelijan ballistisen
suojaliivin läpäisyyn tarvitaan vähintään 80 Joulen liike-energia, mutta ihmisen ihon
läpäisyyn tarvitaan ainoastaan 10 Joulen liike-energia. Näiden tietojen valossa kehitystyötä
ballististen suojavarusteiden kehittämiseksi tehdään joka hetki.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa vastaus Afganistanissa ISAF (International
Security Assistance Force) -operaatiossa palvelevan suomalaisen kriisinhallintajoukon
suojavarusteiden kehittymisestä sekä nykyisellään kriisinhallintajoukkojen käytössä
olevien tai lähitulevaisuudessa henkilökohtaiseen käyttöön suunnitelluista suojavarusteista
sekä niiden välisistä merkittävimmistä eroista. Samalla pyritään antamaan vastaus edellä
mainittujen varusteiden toimivuudesta Afganistanin kaltaisella toimintakentällä ja vastaus
kysymykseen onko Afganistanissa palvelevalla kriisinhallintajoukolla riittävät
henkilökohtaiset suojavarusteet.
Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat erilaiset puolustusvoimien laitosten ja siviiliyritysten
sekä yksityisten henkilöiden laatimat tutkimusraportit ballistisista suojavarusteista, joita on
täydennetty Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan asiantuntijoiden lausunnoilla.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]