RABIT : koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin teoreettinen kehys
Joskitt, Ville (2010-04)
Joskitt, Ville
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
Johtaminen
Esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 62
04 / 2010
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201101044
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201201101044
Tiivistelmä
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) 863/2007 otettiin käyttöön Euroopan
unionin jäsenmaiden välinen ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston Frontexin koordinoima
RABIT - mekanismi. Mekanismin tarkoituksena on antaa nopeiden rajainterventioryhmien
avulla nopeasti ja rajoitetun ajan operatiivista apua sitä pyytäneelle jäsenvaltiolle,
tämän jouduttua poikkeuksellisen ja ennakoimattoman paineen alaiseksi erityisesti siksi,
että sen ulkorajalle saapuu suuri määrä laittomasti alueelle pyrkiviä kolmansien maiden
kansalaisia. Edellä mainittu asetus määrittää, että Euroopan unionin jäsenmailla on oltava
muodostettuna kansalliset ”valmiusluettelot” eli henkilöstöpoolit, joihin sisältyvistä kansallisista
asiantuntijoista voidaan tarvittaessa osa nopeasti kohdentaa RABIT - operaatioiden
käyttöön.
RABIT - ja niiden kanssa samankaltaisten FJST - poolien henkilöstölle tarjotaan koulutusta
tavoitteena valmentaa heidät mekanismin käyttöperiaatteen mukaiseen toimintaan ja tehtäviin;
Rajavartiolaitoksen henkilöstön osalta kansallisen koulutuksen tarjoaa Raja- ja merivartiokoulu
ja kansainvälisen Frontex. Koulutuksen luonne on täydentävää ammatillista
”täsmäkoulutusta”, jonka tavoitteena on antaa poolien henkilöstölle lisävalmiuksia toteuttaa
operatiivinen tehtävänsä operaatioiden edellyttämässä normaalista poikkeavassa toimintaympäristössä.
Pooleille tarjottavan koulutuksen suunnittelu, käynnistäminen ja kehittäminen
ovat olleet ajankohtaisia vain muutaman vuoden ajan. Tänä aikana ei koulutuksen ja
ennen kaikkea sen vaikuttavuuden arvioinnin järjestelmää ole vielä juurikaan ehditty perusteellisesti
suunnitella ja luoda.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on selventää Rajavartiolaitoksen RABIT- ja FJST - poolien
henkilöstölle kohdennetun koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin teoreettista kehystä.
Tämän teoreettisen kehyksen selvittäminen perustuu aiheeseen liittyvän ja ajankohtaisen
tieteellisen tutkimuksen ja keskustelun kartoittamiseen ja analysointiin. Päätutkimusongelmana
on selvittää, minkälainen on Rajavartiolaitoksen RABIT- ja FJST - pooleihin kohdistuvan
kansallisen ja kansainvälisen koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin teoreettinen
kehys.
Tutkimus käyttää metodologiassaan kaksivaiheista lähestymistapaa: ensin kvantitatiivisella
metodilla eli bibliometrisellä sitaatioanalyysilla kartoitetaan tämän hetken valideimmat ja
relevanteimmat tutkimusaineistot koulutuksen vaikutuksen arviointiin liittyen. Tämän jälkeen
kvalitatiivisen metodin eli sisällönanalyysin avulla pyritään löytämään aiheena olevaan
koulutukseen liittyen keskeisimmät ja soveltuvimmat vaikuttavuuden arvioinnin lähestymistavat.
Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä todetaan, että RABIT - koulutuksen laajuisen
koulutusohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole realistista etsiä yhtä tyhjentävää lähestymistapaa tai metodia vastaamaan yleispätevästi koko ohjelman arviointitarpeisiin. Tutkimusraportin neljännessä luvussa esitettäviä eri koulutuksen arvioinnin strategioita ja lähestymistapoja on tarpeen joustavasti yhdistellä riippuen siitä, mikä koulutusohjelman vaihe on menossa ja minkälaista tietoa arvioinnilla halutaan saavuttaa.
unionin jäsenmaiden välinen ja Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston Frontexin koordinoima
RABIT - mekanismi. Mekanismin tarkoituksena on antaa nopeiden rajainterventioryhmien
avulla nopeasti ja rajoitetun ajan operatiivista apua sitä pyytäneelle jäsenvaltiolle,
tämän jouduttua poikkeuksellisen ja ennakoimattoman paineen alaiseksi erityisesti siksi,
että sen ulkorajalle saapuu suuri määrä laittomasti alueelle pyrkiviä kolmansien maiden
kansalaisia. Edellä mainittu asetus määrittää, että Euroopan unionin jäsenmailla on oltava
muodostettuna kansalliset ”valmiusluettelot” eli henkilöstöpoolit, joihin sisältyvistä kansallisista
asiantuntijoista voidaan tarvittaessa osa nopeasti kohdentaa RABIT - operaatioiden
käyttöön.
RABIT - ja niiden kanssa samankaltaisten FJST - poolien henkilöstölle tarjotaan koulutusta
tavoitteena valmentaa heidät mekanismin käyttöperiaatteen mukaiseen toimintaan ja tehtäviin;
Rajavartiolaitoksen henkilöstön osalta kansallisen koulutuksen tarjoaa Raja- ja merivartiokoulu
ja kansainvälisen Frontex. Koulutuksen luonne on täydentävää ammatillista
”täsmäkoulutusta”, jonka tavoitteena on antaa poolien henkilöstölle lisävalmiuksia toteuttaa
operatiivinen tehtävänsä operaatioiden edellyttämässä normaalista poikkeavassa toimintaympäristössä.
Pooleille tarjottavan koulutuksen suunnittelu, käynnistäminen ja kehittäminen
ovat olleet ajankohtaisia vain muutaman vuoden ajan. Tänä aikana ei koulutuksen ja
ennen kaikkea sen vaikuttavuuden arvioinnin järjestelmää ole vielä juurikaan ehditty perusteellisesti
suunnitella ja luoda.
Tämän tutkimustyön tavoitteena on selventää Rajavartiolaitoksen RABIT- ja FJST - poolien
henkilöstölle kohdennetun koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin teoreettista kehystä.
Tämän teoreettisen kehyksen selvittäminen perustuu aiheeseen liittyvän ja ajankohtaisen
tieteellisen tutkimuksen ja keskustelun kartoittamiseen ja analysointiin. Päätutkimusongelmana
on selvittää, minkälainen on Rajavartiolaitoksen RABIT- ja FJST - pooleihin kohdistuvan
kansallisen ja kansainvälisen koulutuksen vaikuttavuuden arvioinnin teoreettinen
kehys.
Tutkimus käyttää metodologiassaan kaksivaiheista lähestymistapaa: ensin kvantitatiivisella
metodilla eli bibliometrisellä sitaatioanalyysilla kartoitetaan tämän hetken valideimmat ja
relevanteimmat tutkimusaineistot koulutuksen vaikutuksen arviointiin liittyen. Tämän jälkeen
kvalitatiivisen metodin eli sisällönanalyysin avulla pyritään löytämään aiheena olevaan
koulutukseen liittyen keskeisimmät ja soveltuvimmat vaikuttavuuden arvioinnin lähestymistavat.
Tutkimuksen keskeisimpänä johtopäätöksenä todetaan, että RABIT - koulutuksen laajuisen
koulutusohjelman vaikuttavuuden arvioinnissa ei ole realistista etsiä yhtä tyhjentävää lähestymistapaa tai metodia vastaamaan yleispätevästi koko ohjelman arviointitarpeisiin. Tutkimusraportin neljännessä luvussa esitettäviä eri koulutuksen arvioinnin strategioita ja lähestymistapoja on tarpeen joustavasti yhdistellä riippuen siitä, mikä koulutusohjelman vaihe on menossa ja minkälaista tietoa arvioinnilla halutaan saavuttaa.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]