Kouluttajan vaikutus kadetin opiskelumotivaatioon perusopinnoissa
Naapila, Seppo (2009-04)
Naapila, Seppo
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
sotilaspedagogiikka
esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 61
04 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216120
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216120
Tiivistelmä
Motivaation teoria tunnetaan, mutta miten paljon alaisen motivaatioon vaikuttaa esimies? Tätä
ei puolustusvoimien organisaatiossa kenties aivan perusteellisesti tunneta. Organisaatio on
hierarkkinen ja autoritaarinen, eikä esimiehen tarvitse kysyä alaisensa motivaatiota tai mielipidettä
käskemistään asioista. Organisaation, joka on kriisiorganisaatio, on kyettävä toimimaan
hyvin vaativissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tällöin linja-esikuntaorganisaatiossa asiat
käsketään alaspäin. Alajohtoportaalla ei ole "oikeutta" asettaa käskettyä tehtävää kyseenalaiseksi,
vaan se toteuttaa saamansa käskyn parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin ylemmän
johtoportaan ei tarvitse välttämättä pohtia alaisen motivaatiota tehtävän täyttämiseen.
Puolustusvoimat on etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt lähemmäksi "siviiliyhteiskuntaa"
johtamisessaan ja toimintakulttuurissaan. Alaisen motivaatiota ajatellaan, ja
alainen otetaan huomioon yksilönä ja yksilöllisenä, myös ns. kriisitehtävässä.
Tämä tutkimus on toteutettu kysymyslomakkeilla perättäistutkimuksen keinoin, sekä osittain
osallistuvan havainnoinnin menetelmin joukkueenohjaajan silmin katsottuna. Tutkimus suoritettiin
kadettikurssi 90 - 95:n (kuusi perättäistä kadettikurssia) suorittaessa perusopintojaan
2004 – 2008. Tutkimuksessa keskitytään kadetin motivaatioon ja kouluttajan vaikututtavuudesta
tähän. Tutkimuksessa selvitetään kouluttajan osuus kadetin motivaation osatekijänä.
Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään vain kouluttajan
vaikuttavuuteen suhteessa kadetin opiskelumotivaatioon perusopintojen aikana.
Osallistuvaa havainnointia suoritettiin kolmen kadettikurssin ajan, noin 5 - 10:n maastoharjoituksen
ja useiden muiden harjoitusten aikana. Varsinainen kysymyssarjatutkimus toteutettiin
viiden vuoden pitkittäistutkimuksena. Tutkimuksen otos edustaa n. 22 %:a kuuden kadettikurssin
koko aloitusvahvuudesta. Otoksessa on 203 kadetin vastaukset.
Tutkimus on luonteeltaan kuvailevaa ja selittävää. Tutkimus tulkitsee ja tuottaa tietoa tutkimuksen
kohteena olevasta ilmiöstä.
ei puolustusvoimien organisaatiossa kenties aivan perusteellisesti tunneta. Organisaatio on
hierarkkinen ja autoritaarinen, eikä esimiehen tarvitse kysyä alaisensa motivaatiota tai mielipidettä
käskemistään asioista. Organisaation, joka on kriisiorganisaatio, on kyettävä toimimaan
hyvin vaativissa olosuhteissa ja tilanteissa. Tällöin linja-esikuntaorganisaatiossa asiat
käsketään alaspäin. Alajohtoportaalla ei ole "oikeutta" asettaa käskettyä tehtävää kyseenalaiseksi,
vaan se toteuttaa saamansa käskyn parhaalla mahdollisella tavalla. Tällöin ylemmän
johtoportaan ei tarvitse välttämättä pohtia alaisen motivaatiota tehtävän täyttämiseen.
Puolustusvoimat on etenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt lähemmäksi "siviiliyhteiskuntaa"
johtamisessaan ja toimintakulttuurissaan. Alaisen motivaatiota ajatellaan, ja
alainen otetaan huomioon yksilönä ja yksilöllisenä, myös ns. kriisitehtävässä.
Tämä tutkimus on toteutettu kysymyslomakkeilla perättäistutkimuksen keinoin, sekä osittain
osallistuvan havainnoinnin menetelmin joukkueenohjaajan silmin katsottuna. Tutkimus suoritettiin
kadettikurssi 90 - 95:n (kuusi perättäistä kadettikurssia) suorittaessa perusopintojaan
2004 – 2008. Tutkimuksessa keskitytään kadetin motivaatioon ja kouluttajan vaikututtavuudesta
tähän. Tutkimuksessa selvitetään kouluttajan osuus kadetin motivaation osatekijänä.
Motivaatioon vaikuttavia tekijöitä on paljon, mutta tässä tutkimuksessa keskitytään vain kouluttajan
vaikuttavuuteen suhteessa kadetin opiskelumotivaatioon perusopintojen aikana.
Osallistuvaa havainnointia suoritettiin kolmen kadettikurssin ajan, noin 5 - 10:n maastoharjoituksen
ja useiden muiden harjoitusten aikana. Varsinainen kysymyssarjatutkimus toteutettiin
viiden vuoden pitkittäistutkimuksena. Tutkimuksen otos edustaa n. 22 %:a kuuden kadettikurssin
koko aloitusvahvuudesta. Otoksessa on 203 kadetin vastaukset.
Tutkimus on luonteeltaan kuvailevaa ja selittävää. Tutkimus tulkitsee ja tuottaa tietoa tutkimuksen
kohteena olevasta ilmiöstä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]