Ydinaseet Venäjän ulko- ja puolustuspolitiikan välineenä
Kokkonen, Mikko (2009-04)
Kokkonen, Mikko
Strategian laitos
strategia
esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 61
04 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216117
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112216117
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan, miten Venäjän sotilaallinen ja poliittinen johto sekä tutkijat
tuovat lausunnoissaan esiin Venäjän mahdollisuuden käyttää ydinasetta. Tutkimus perustuu
konstruktivistiseen teoriaan ja tutkimusmenetelmänä on ollut diskurssianalyysi. Lähteinä on
käytetty pääasiassa venäjänkielistä julkista materiaalia, jota on haettu internetin EastView –
tietokannasta ja osin täydennetty muulla internetistä saatavalla materiaalilla.
Tutkielma on rajattu presidentti Putinin toisesta kaudesta alkaen vuoden 2008 loppuun. Tutkimuksen
pääkysymyksenä on miten Venäjän johto käyttää retoriikassaan ydinasepotentiaalia
politiikan välineenä. Alakysymyksinä ovat: Miten Venäjä on tuonut ilmi mahdollisuutensa
käyttää ydinasetta, käyttääkö Venäjä ydinpelotetta uhkailuun, miten ydinaseet vaikuttavat
Venäjän ulkopoliittiseen käyttäytymiseen, miten ydinaseiden olemassaolo ilmenee ulkopoliittisessa
käyttäytymisessä suhteessa ydinase/ydinaseettomiin valtioihin, mikä tarkoitus ydinaseiden
esille tuomisella on Venäjän ulkopolitiikassa, mihin Venäjä tarvitsee mielestään
ydinaseita ja esiintyykö eri toimijoiden diskursseissa eroja suhtauduttaessa ydinaseeseen.
Keskeisimpänä tuloksena on, että Venäjä korostaa ydinasepotentiaaliaan, mutta ei suoraan
tuo julki sen käyttömahdollisuuksia tai –tapoja. Politiikassa ydinase on aivan keskeinen elementti,
joka on Venäjän valtion suvereniteetin takaaja. Oleellisimmat diskurssirakenteet ovat
kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja potentiaalin korostaminen. Suoraa uhkailua ei
esiinny, mutta uhkailuun viittaavissa lausunnoissa on havaittavissa ydinaseiden sijoittamiseen
liittyviä kokonaisuuksia.
tuovat lausunnoissaan esiin Venäjän mahdollisuuden käyttää ydinasetta. Tutkimus perustuu
konstruktivistiseen teoriaan ja tutkimusmenetelmänä on ollut diskurssianalyysi. Lähteinä on
käytetty pääasiassa venäjänkielistä julkista materiaalia, jota on haettu internetin EastView –
tietokannasta ja osin täydennetty muulla internetistä saatavalla materiaalilla.
Tutkielma on rajattu presidentti Putinin toisesta kaudesta alkaen vuoden 2008 loppuun. Tutkimuksen
pääkysymyksenä on miten Venäjän johto käyttää retoriikassaan ydinasepotentiaalia
politiikan välineenä. Alakysymyksinä ovat: Miten Venäjä on tuonut ilmi mahdollisuutensa
käyttää ydinasetta, käyttääkö Venäjä ydinpelotetta uhkailuun, miten ydinaseet vaikuttavat
Venäjän ulkopoliittiseen käyttäytymiseen, miten ydinaseiden olemassaolo ilmenee ulkopoliittisessa
käyttäytymisessä suhteessa ydinase/ydinaseettomiin valtioihin, mikä tarkoitus ydinaseiden
esille tuomisella on Venäjän ulkopolitiikassa, mihin Venäjä tarvitsee mielestään
ydinaseita ja esiintyykö eri toimijoiden diskursseissa eroja suhtauduttaessa ydinaseeseen.
Keskeisimpänä tuloksena on, että Venäjä korostaa ydinasepotentiaaliaan, mutta ei suoraan
tuo julki sen käyttömahdollisuuksia tai –tapoja. Politiikassa ydinase on aivan keskeinen elementti,
joka on Venäjän valtion suvereniteetin takaaja. Oleellisimmat diskurssirakenteet ovat
kansainvälisten sopimusten noudattaminen ja potentiaalin korostaminen. Suoraa uhkailua ei
esiinny, mutta uhkailuun viittaavissa lausunnoissa on havaittavissa ydinaseiden sijoittamiseen
liittyviä kokonaisuuksia.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]