Johtaja- ja kouluttajakoulutus maavoimien reserviupseerikursseilla
Hokkanen, Teemu (2009-05)
Hokkanen, Teemu
Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitos
johtaminen
esiupseerikurssin tutkielma
Esiupseerikurssi 61
MPKK
05 / 2009
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112206104
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112206104
Tiivistelmä
”Reserviupseerikoulutus muodostaa kokonaisuuden, kuten reserviupseeristokin”. Näin on
kirjoitettu Reserviupseerikoulun 40-vuotisjuhlateoksessa vuodelta 1960. Tämä kuvastaa niitä
kahta ulottuvuutta, joita tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Reservin johtajakoulutus aloitettiin
joulukuussa 1917 Vimpelin sotakoulussa, jossa 17 päivän pituisella kurssilla koulutettiin
joukkueenjohtajia Suomen kenttäarmeijaan. Tänä päivänä reservinupseerien peruskoulutusta
annetaan reserviupseerikursseilla kaikissa puolustushaaroissa yhteensä kymmenellä eri kurssilla.
Reserviupseerien johtaja- ja kouluttajakoulutus toimeenpannaan kaikille puolustushaaroille
yhteisellä johtajakoulutusohjelmalla. Reserviupseerikurssilla upseerioppilaille opetetaan johtamistaidon
ja koulutustaidon perusteita sekä järjestään harjoittelu siten, että koulutettavilla
on riittävät valmiudet aloittaa johtajakauden harjaantuminen sodan ajan tehtäviin.
Maavoimissa reserviupseerikursseja toimeenpannaan neljässä eri joukko-osastossa, Panssariprikaatissa,
Hämeen Rykmentissä, Utin Jääkärirykmentissä ja Reserviupseerikoulussa. Kaikissa
näissä joukko-osastoissa toteutetaan johtaja- ja kouluttajakoulutus saman opetussuunnitelman
pohjalta, vaikka toimintaympäristöt ja koulutusjärjestelyt ovat hyvin erilaiset.
Tämän tutkimuksen päämääränä on kuvata reserviupseerin peruskoulutuksen järjestelyt Maavoimissa
ja selvittää johtaja- ja kouluttajakoulutuksen järjestelyjä Maavoimien reserviupseerikursseilla.
Tutkimuksen pääongelmana on, että toteutuuko normiohjauksen mukainen Puolustusvoimien
johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma Maavoimien reserviupseerikurssien suunnittelussa ja
toteutuksessa?
Pääongelma jaetaan alaongelmiin
1. Mitä Puolustusvoimien normiohjaus määrittää reserviupseerikurssin johtaja- ja kouluttajakoulutuksen
sisällöksi?
2. Miten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen normiohjauksen keskeiset sisällöt tulevat esille
Maavoimien reserviupseerikurssien suunnittelussa ja toteutuksessa?
Keskeisimmän tutkimusaineiston muodostavat Puolustusvoimien asiakirjat sekä Pääesikuntaan,
Maavoimien esikuntaan ja Maavoimien reserviupseerikursseille suunnatut haastattelut.
Tutkimusmenetelminä käytetään teemoittelua ja sisällönanalyysiä, joita tuetaan vertailevalla
tutkimusotteella.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtaja- ja kouluttajakoulutuksen toteuttaminen
samansisältöisenä Maavoimien reserviupseerikursseilla on mahdollista, mutta kurssien erilainen
toteutusperiaate ja toimintaympäristö vaikuttavat johtajakoulutuksen toteuttamiseen sitä
kautta koulutustulokseen. Eroavaisuudet ovat seurausta osin varusmiespalveluksen erilaisista
koulutusjärjestelyistä ja osin toimeenpantavan johtajakoulutuksen määrästä. Tutkimustuloksia
tarkasteltaessa päädytään johtopäätökseen, että Puolustusvoimien normiohjausta ei kaikilta
osin noudateta reserviupseerikurssien koulutuksessa.
Reserviupseerikurssi on tutkintoon johtava koulutus, jolla tulee olla tietty oppisisältö. Puolustusvoimien
suorituskyvyn näkökulmasta tarkasteltuna upseerikokelaalla pitää reserviupseerikurssin
jälkeen olla valmiudet aloittaa johtajakauden harjaantuminen sodan ajan tehtäviin.
Tämä varmistetaan antamalla yhtenäinen, ohjattu johtajakoulutus reserviupseerikurssin aikana.
Reserviupseerikurssin johtajakoulutuksella voidaan nähdä olevan myös yhteiskunnallista
vaikuttavuutta, mutta ensisijaisesti sillä edistetään Puolustusvoimissa tavoiteltavaa johtamiskulttuuria,
antamalla keskeisiä elementtejä johtamiseen, myönteiseen itsensä kehittämisen
asenteeseen ja yhteisen reserviupseeriperinteen kehittymiseen. Reserviupseerikurssi muodostaa
yhteisön, jossa jaetaan näkemyksiä ja kokemuksia vertaisten keskuudessa koko valtakunnan
alueelta. Reserviupseerin kotiutuessa varusmiespalveluksesta tämä yhteinen johtamiskulttuuri
siirtyy myös yhteiskunnan pääomaksi, jossa se muodostaa osan yhteiskunnallista
johtamisperinnettä.
kirjoitettu Reserviupseerikoulun 40-vuotisjuhlateoksessa vuodelta 1960. Tämä kuvastaa niitä
kahta ulottuvuutta, joita tässä tutkimuksessa tarkastellaan. Reservin johtajakoulutus aloitettiin
joulukuussa 1917 Vimpelin sotakoulussa, jossa 17 päivän pituisella kurssilla koulutettiin
joukkueenjohtajia Suomen kenttäarmeijaan. Tänä päivänä reservinupseerien peruskoulutusta
annetaan reserviupseerikursseilla kaikissa puolustushaaroissa yhteensä kymmenellä eri kurssilla.
Reserviupseerien johtaja- ja kouluttajakoulutus toimeenpannaan kaikille puolustushaaroille
yhteisellä johtajakoulutusohjelmalla. Reserviupseerikurssilla upseerioppilaille opetetaan johtamistaidon
ja koulutustaidon perusteita sekä järjestään harjoittelu siten, että koulutettavilla
on riittävät valmiudet aloittaa johtajakauden harjaantuminen sodan ajan tehtäviin.
Maavoimissa reserviupseerikursseja toimeenpannaan neljässä eri joukko-osastossa, Panssariprikaatissa,
Hämeen Rykmentissä, Utin Jääkärirykmentissä ja Reserviupseerikoulussa. Kaikissa
näissä joukko-osastoissa toteutetaan johtaja- ja kouluttajakoulutus saman opetussuunnitelman
pohjalta, vaikka toimintaympäristöt ja koulutusjärjestelyt ovat hyvin erilaiset.
Tämän tutkimuksen päämääränä on kuvata reserviupseerin peruskoulutuksen järjestelyt Maavoimissa
ja selvittää johtaja- ja kouluttajakoulutuksen järjestelyjä Maavoimien reserviupseerikursseilla.
Tutkimuksen pääongelmana on, että toteutuuko normiohjauksen mukainen Puolustusvoimien
johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma Maavoimien reserviupseerikurssien suunnittelussa ja
toteutuksessa?
Pääongelma jaetaan alaongelmiin
1. Mitä Puolustusvoimien normiohjaus määrittää reserviupseerikurssin johtaja- ja kouluttajakoulutuksen
sisällöksi?
2. Miten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen normiohjauksen keskeiset sisällöt tulevat esille
Maavoimien reserviupseerikurssien suunnittelussa ja toteutuksessa?
Keskeisimmän tutkimusaineiston muodostavat Puolustusvoimien asiakirjat sekä Pääesikuntaan,
Maavoimien esikuntaan ja Maavoimien reserviupseerikursseille suunnatut haastattelut.
Tutkimusmenetelminä käytetään teemoittelua ja sisällönanalyysiä, joita tuetaan vertailevalla
tutkimusotteella.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että johtaja- ja kouluttajakoulutuksen toteuttaminen
samansisältöisenä Maavoimien reserviupseerikursseilla on mahdollista, mutta kurssien erilainen
toteutusperiaate ja toimintaympäristö vaikuttavat johtajakoulutuksen toteuttamiseen sitä
kautta koulutustulokseen. Eroavaisuudet ovat seurausta osin varusmiespalveluksen erilaisista
koulutusjärjestelyistä ja osin toimeenpantavan johtajakoulutuksen määrästä. Tutkimustuloksia
tarkasteltaessa päädytään johtopäätökseen, että Puolustusvoimien normiohjausta ei kaikilta
osin noudateta reserviupseerikurssien koulutuksessa.
Reserviupseerikurssi on tutkintoon johtava koulutus, jolla tulee olla tietty oppisisältö. Puolustusvoimien
suorituskyvyn näkökulmasta tarkasteltuna upseerikokelaalla pitää reserviupseerikurssin
jälkeen olla valmiudet aloittaa johtajakauden harjaantuminen sodan ajan tehtäviin.
Tämä varmistetaan antamalla yhtenäinen, ohjattu johtajakoulutus reserviupseerikurssin aikana.
Reserviupseerikurssin johtajakoulutuksella voidaan nähdä olevan myös yhteiskunnallista
vaikuttavuutta, mutta ensisijaisesti sillä edistetään Puolustusvoimissa tavoiteltavaa johtamiskulttuuria,
antamalla keskeisiä elementtejä johtamiseen, myönteiseen itsensä kehittämisen
asenteeseen ja yhteisen reserviupseeriperinteen kehittymiseen. Reserviupseerikurssi muodostaa
yhteisön, jossa jaetaan näkemyksiä ja kokemuksia vertaisten keskuudessa koko valtakunnan
alueelta. Reserviupseerin kotiutuessa varusmiespalveluksesta tämä yhteinen johtamiskulttuuri
siirtyy myös yhteiskunnan pääomaksi, jossa se muodostaa osan yhteiskunnallista
johtamisperinnettä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]