Sotilasilmailuteollisuuden kehityksestä ja nykytilasta
Mannismäki, Eero (2007-03)
Mannismäki, Eero
Strategian laitos
strategia
sotatieteiden maisteriopiskelijan pro gradu
Kadettikurssi 90
03 / 2007
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin kielletty.
Julkinen
Julkinen
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086026
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201112086026
Tiivistelmä
Pro Gradu -tutkielman tavoitteena on ollut selvittää länsimaisen ja venäläisen
sotilasilmailuteollisuuden nykytilaa ja kartoittaa sen taustoja. Näiden perusteella
on luotu tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
Päätutkimusongelma on:
- Mikä on sotilasilmailuteollisuuden nykytila Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä?
Tukevia tutkimusongelmia ovat:
- Mitkä tekijät ovat johtaneet nykytilanteeseen?
- Minkälainen on eri maiden tai yritysten kilpailukyky?
- Millainen on niiden taloudellinen asema?
- Millä tavalla yhtiöt ovat kytköksissä valtioon?
- Minkälaiset ovat sotilasilmailuteollisuuden kehitysnäkymät?
Tutkimus on vertaileva asiakirjatutkimus ja kaikki lähteet ovat julkisia.
Neuvostoliiton romahtaminen sekä samalla supervaltojen kilpavarustelun
päättyminen ovat muokanneet suuresti niin eri maiden asevoimia kuin koko
aseteollisuutta. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suunnittelu- ja kehitystyölle oli tyypillistä se, että toisen esitellessä uuden järjestelmän vastapuoli alkoi kehitellä vastaavaa ja yleensä vielä parempaa. Varsovan liiton ja Naton varustautuminen kiihdytti myös niiden ulkopuolisten valtioiden asehankintoja. Kun kolmannen maailmansodan pelko väistyi, vähenivät puolustusmäärärahat ja samalla aseteollisuuden tilaukset.
Nykyajan aseteollisuutta ja etenkin ilmailuteollisuutta kuvastaa järjestelmien
entistä suurempi teknistyminen. Aseiden monimutkaistuessa niistä tulee samalla
kalliimpia. Toisaalta tarkkuus ja tehokkuus myös lisääntyvät, joten nykyään ei
tarvita suuria vahvuuksia saman tehtävän toteuttamiseen.
Eurooppalainen ilmailuteollisuus on viime vuosina voimakkaasti integroitunut ja
yhdistänyt voimiaan. Muuallakin kansainvälisen yhteistyön merkitys on tajuttu ja
vain harvat yritykset toteuttavat projektejaan täysin omin voimin. Silti kovin harva
aseentuottajavaltio on ollut valmis luopumaan itsenäisestä aseteollisuudesta, joka
nähdään tärkeänä osana kansallista identiteettiä.
sotilasilmailuteollisuuden nykytilaa ja kartoittaa sen taustoja. Näiden perusteella
on luotu tulevaisuuden kehitysnäkymiä.
Päätutkimusongelma on:
- Mikä on sotilasilmailuteollisuuden nykytila Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Venäjällä?
Tukevia tutkimusongelmia ovat:
- Mitkä tekijät ovat johtaneet nykytilanteeseen?
- Minkälainen on eri maiden tai yritysten kilpailukyky?
- Millainen on niiden taloudellinen asema?
- Millä tavalla yhtiöt ovat kytköksissä valtioon?
- Minkälaiset ovat sotilasilmailuteollisuuden kehitysnäkymät?
Tutkimus on vertaileva asiakirjatutkimus ja kaikki lähteet ovat julkisia.
Neuvostoliiton romahtaminen sekä samalla supervaltojen kilpavarustelun
päättyminen ovat muokanneet suuresti niin eri maiden asevoimia kuin koko
aseteollisuutta. Kylmän sodan aikana Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen suunnittelu- ja kehitystyölle oli tyypillistä se, että toisen esitellessä uuden järjestelmän vastapuoli alkoi kehitellä vastaavaa ja yleensä vielä parempaa. Varsovan liiton ja Naton varustautuminen kiihdytti myös niiden ulkopuolisten valtioiden asehankintoja. Kun kolmannen maailmansodan pelko väistyi, vähenivät puolustusmäärärahat ja samalla aseteollisuuden tilaukset.
Nykyajan aseteollisuutta ja etenkin ilmailuteollisuutta kuvastaa järjestelmien
entistä suurempi teknistyminen. Aseiden monimutkaistuessa niistä tulee samalla
kalliimpia. Toisaalta tarkkuus ja tehokkuus myös lisääntyvät, joten nykyään ei
tarvita suuria vahvuuksia saman tehtävän toteuttamiseen.
Eurooppalainen ilmailuteollisuus on viime vuosina voimakkaasti integroitunut ja
yhdistänyt voimiaan. Muuallakin kansainvälisen yhteistyön merkitys on tajuttu ja
vain harvat yritykset toteuttavat projektejaan täysin omin voimin. Silti kovin harva
aseentuottajavaltio on ollut valmis luopumaan itsenäisestä aseteollisuudesta, joka
nähdään tärkeänä osana kansallista identiteettiä.
Kokoelmat
- Opinnäytteet [2348]