Hoitotyön opettajan yhteiskunnallinen toiminta – osa opettajuutta
Nieminen, Henna (2009-03-04T10:15:59Z)
Hoitotyön opettajan yhteiskunnallinen toiminta – osa opettajuutta
Nieminen, Henna
(04.03.2009)
Turun yliopisto
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201101171068
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201101171068
Kuvaus
Siirretty Doriasta
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön opettajien näkemyksiä yhteiskunnallisesta toiminnastaan. Tutkimusongelmina olivat: millaista on hoitotyön opettajien yhteiskunnallinen aktiivisuus ja minkälainen on hoitotyön opettajien tietämys terveys- ja koulutuspolitiikasta.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka oli koottu mukaillen jo olemassa olevasta terveysalan opettajan yhteiskunnallista aktiivisuutta mittaavasta (Paltta 1998) mittarista. Aineisto kerättiin sähköisesti ja lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hoitotyön, kätilötyön, terveydenhoitotyön ja ensihoidon opettajat. Vastausprosentti oli 46 % (n = 342).
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Analysoinnissa käytettiin sijainnin frekvenssejä, prosentteja ja tunnuslukuja. Hoitotyön opettajan yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja terveys- ja koulutuspolitiikan tietämyksen yhteyttä tarkasteltiin luokiteltuihin taustamuuttujiin ristiintaulukoinnin avulla.
Hoitotyön opettajista 36 % arvioi itsensä yhteiskunnallisesti melko aktiiviseksi ja 43 % yhteiskunnallisesti melko tai hyvin passiiviseksi. Opettajista 32 % toimi aktiivisesti jossakin yhteiskunnallisessa järjestössä ja 28 % kunnallisissa luottamustoimissa, usein sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kunnallisissa luottamustoimissa toimivat useammin opettajat, joilla on työkokemusta hoitotyön opettajana yli 15 vuotta (p = 0.0001).
Hoitotyön opettajat arvioivat terveyspolitiikan tietämyksensä (ka 3.75, SD 0.99) ja koulutuspolitiikan tietämyksensä (ka 3.57, SD 1.04) jokseenkin hyväksi. Terveys- ja koulutuspolitiikan sisällöt ohjaavat jossain määrin opettajien opetussisältöjä. Yli 20 vuotta (p = 0.011) opetustyössä olleet opettajat pitivät koulutuspolitiikan tietämystään parempana kuin muut opettajat.
Terveys- ja koulutuspolitiikan tietämystä opettajat ylläpitivät lukemalla ammatti- ja sanomalehtiä sekä seuraamalla televisiota ja radiota. Terveyspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi alle neljä vuotta tai yli 15 vuotta (p = 0.003) opetustyössä olleet opettajat käyttivät internetiä enemmän kuin muut opettajat. Yli 15 vuotta (p = 0.009) opetustyössä olleet opettajat keskustelivat asiantuntijoiden kanssa muita enemmän. Koulutuspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi 40–59 -vuotiaat opettajat kävivät koulutustilaisuuksissa muita opettajia enemmän (p = 0.006).
Hoitotyön opettajat olivat yhteiskunnallisesti melko aktiivisia, vaikka itse arvioivatkin olevansa melko passiivisia. Opettajien tietämys terveys- ja koulutuspolitiikasta oli melko hyvää. Jatkotutkimusta tarvitaan hoitotyön opettajien tiedollisista ja pedagogisista valmiuksista sisällyttää terveys- ja koulutuspolitiikan sisältöjä opetukseen.
Tutkimusaineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella, joka oli koottu mukaillen jo olemassa olevasta terveysalan opettajan yhteiskunnallista aktiivisuutta mittaavasta (Paltta 1998) mittarista. Aineisto kerättiin sähköisesti ja lomakekyselynä. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat kaikki Suomen hoitotyön, kätilötyön, terveydenhoitotyön ja ensihoidon opettajat. Vastausprosentti oli 46 % (n = 342).
Tutkimusaineisto analysoitiin tilastollisesti. Analysoinnissa käytettiin sijainnin frekvenssejä, prosentteja ja tunnuslukuja. Hoitotyön opettajan yhteiskunnallisen aktiivisuuden ja terveys- ja koulutuspolitiikan tietämyksen yhteyttä tarkasteltiin luokiteltuihin taustamuuttujiin ristiintaulukoinnin avulla.
Hoitotyön opettajista 36 % arvioi itsensä yhteiskunnallisesti melko aktiiviseksi ja 43 % yhteiskunnallisesti melko tai hyvin passiiviseksi. Opettajista 32 % toimi aktiivisesti jossakin yhteiskunnallisessa järjestössä ja 28 % kunnallisissa luottamustoimissa, usein sosiaali- ja terveyslautakunnassa. Kunnallisissa luottamustoimissa toimivat useammin opettajat, joilla on työkokemusta hoitotyön opettajana yli 15 vuotta (p = 0.0001).
Hoitotyön opettajat arvioivat terveyspolitiikan tietämyksensä (ka 3.75, SD 0.99) ja koulutuspolitiikan tietämyksensä (ka 3.57, SD 1.04) jokseenkin hyväksi. Terveys- ja koulutuspolitiikan sisällöt ohjaavat jossain määrin opettajien opetussisältöjä. Yli 20 vuotta (p = 0.011) opetustyössä olleet opettajat pitivät koulutuspolitiikan tietämystään parempana kuin muut opettajat.
Terveys- ja koulutuspolitiikan tietämystä opettajat ylläpitivät lukemalla ammatti- ja sanomalehtiä sekä seuraamalla televisiota ja radiota. Terveyspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi alle neljä vuotta tai yli 15 vuotta (p = 0.003) opetustyössä olleet opettajat käyttivät internetiä enemmän kuin muut opettajat. Yli 15 vuotta (p = 0.009) opetustyössä olleet opettajat keskustelivat asiantuntijoiden kanssa muita enemmän. Koulutuspolitiikan tietämyksen ylläpitämiseksi 40–59 -vuotiaat opettajat kävivät koulutustilaisuuksissa muita opettajia enemmän (p = 0.006).
Hoitotyön opettajat olivat yhteiskunnallisesti melko aktiivisia, vaikka itse arvioivatkin olevansa melko passiivisia. Opettajien tietämys terveys- ja koulutuspolitiikasta oli melko hyvää. Jatkotutkimusta tarvitaan hoitotyön opettajien tiedollisista ja pedagogisista valmiuksista sisällyttää terveys- ja koulutuspolitiikan sisältöjä opetukseen.