Governmental Measures to Enhance the Finnish Innovation System to Respond to the Challenge of Mitigating Climate Change
Kontinen, Sanni (2009)
Diplomityö
Kontinen, Sanni
2009
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200912172435
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe200912172435
Tiivistelmä
Climate innovations, that cover both technological applications and process and service innovations, play a key role in climate change mitigation. The purpose of this study was to examine how the Finnish innovation system could be enhanced with governmental measures so that the diffusion of climate innovations could be speeded up. During the study, it became evident that the governmental measures need to support the whole innovation chain, which comprises of research, development, demonstration and deployment. Only this can lead to the successful birth and diffusion of low carbon innovations.
The study found that the strengths of the Finnish innovation system are research and development, and the current national innovation policies strongly support these activities. However, these have been emphasised at the expense of the demonstration and deployment. Consequently, the biggest bottlenecks in the Finnish innovation landscape are the lack of pilot and demonstration projects and slow commercialisation, thus the high price of the innovation. To meet with the challenge, the government should firstly promote strict greenhouse gas emission reduction targets. This would boost up the innovation activities, which would also lower the prices of the innovations. To speed up the commercialisation process, measures that stimulate the domestic market, such as feed-in-tariffs and public procurements, are needed. Special attention should also be paid to the measures that could shift the traditional closed innovation chain towards open innovation. This means that the product development should involve experts from several fields such as the user and marketing experts to speed up the commercialisation. In addition, efficient innovation co-operation between both private and public sector is essential. Finally, as the domestic resources are not adequate for producing all the innovations needed, the domestic innovation activities should be focused on a few sectors, and at the same time promote efficient import policies. Ilmastoinnovaatioilla, jotka käsittävät sekä teknologiset ratkaisut että palvelu- ja prosessi-innovaatiot, on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Tässä työssä tarkasteltiin, miten ilmastoinnovaatioiden leviämistä voitaisiin nopeuttaa valtiontoimin suomalaista innovaatiojärjestelmää vahvistamalla. Tarkastelussa selvisi, että koko innovaatioketjua, joka sisältää tutkimuksen, kehityksen, demonstraation sekä kaupallistamisen, on valtiontasolta tuettava erilaisilla tukimekanismeilla ja säädöksillä, jotta ilmastoinnovaatioiden synty ja käyttöönotto olisi mahdollisimman tehokasta.
Työssä selvisi, että Suomen innovaatiojärjestelmän vahvuuksia ovat erityisesti tutkimus ja kehitys. Suomalainen innovaatiopolitiikka perustuukin vahvasti näiden tukemiseen, mutta tutkimusta ja kehitystä on korostettu muiden innovaatio vaiheiden kustannuksella. Suurimmat pullonkaulat suomalaisessa ilmastoinnovaatioiden kehittämisessä ovat demonstraatio- ja pilottiprojektien puute, sekä innovaatioiden hidas kaupallistuminen ja korkea hinta. Haasteisiin voidaan valtion tasolta vastata tiukentamalla kasvuhuonekaasupäästörajoja, jolloin innovaatiotoiminta kehittyy alalla entisestään, mikä samalla laskee kustannuksia. Kaupallistamisen nopeuttamiseksi tarvitaan erilaisia kotimarkkinoita stimuloivia mekanismeja, kuten syöttötariffeja sekä ilmastoystävällisiä julkisia hankintoja. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää suljetun innovaation kehittämiseen avoimeksi. Tuotekehitysprosessiin tulisi liittää mukaan laaja joukko asiantuntijoita, kuten asiakas sekä markkinointiosaajia kaupallistamisen tehostamiseksi. Suomessa tulisi erityisesti panostaa myös tehokkaaseen innovaatioyhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kotimaiset resurssit eivät kuitenkaan riitä tuottamaan kaikkia tarvittavia innovaatioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Onkin tärkeää, että kotimainen innovaatiotoiminta fokusoidaan muutamaan sektoriin ja sen lisäksi tehokasta innovaatioiden maahantuontia tuetaan.
The study found that the strengths of the Finnish innovation system are research and development, and the current national innovation policies strongly support these activities. However, these have been emphasised at the expense of the demonstration and deployment. Consequently, the biggest bottlenecks in the Finnish innovation landscape are the lack of pilot and demonstration projects and slow commercialisation, thus the high price of the innovation. To meet with the challenge, the government should firstly promote strict greenhouse gas emission reduction targets. This would boost up the innovation activities, which would also lower the prices of the innovations. To speed up the commercialisation process, measures that stimulate the domestic market, such as feed-in-tariffs and public procurements, are needed. Special attention should also be paid to the measures that could shift the traditional closed innovation chain towards open innovation. This means that the product development should involve experts from several fields such as the user and marketing experts to speed up the commercialisation. In addition, efficient innovation co-operation between both private and public sector is essential. Finally, as the domestic resources are not adequate for producing all the innovations needed, the domestic innovation activities should be focused on a few sectors, and at the same time promote efficient import policies.
Työssä selvisi, että Suomen innovaatiojärjestelmän vahvuuksia ovat erityisesti tutkimus ja kehitys. Suomalainen innovaatiopolitiikka perustuukin vahvasti näiden tukemiseen, mutta tutkimusta ja kehitystä on korostettu muiden innovaatio vaiheiden kustannuksella. Suurimmat pullonkaulat suomalaisessa ilmastoinnovaatioiden kehittämisessä ovat demonstraatio- ja pilottiprojektien puute, sekä innovaatioiden hidas kaupallistuminen ja korkea hinta. Haasteisiin voidaan valtion tasolta vastata tiukentamalla kasvuhuonekaasupäästörajoja, jolloin innovaatiotoiminta kehittyy alalla entisestään, mikä samalla laskee kustannuksia. Kaupallistamisen nopeuttamiseksi tarvitaan erilaisia kotimarkkinoita stimuloivia mekanismeja, kuten syöttötariffeja sekä ilmastoystävällisiä julkisia hankintoja. Erityistä huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää suljetun innovaation kehittämiseen avoimeksi. Tuotekehitysprosessiin tulisi liittää mukaan laaja joukko asiantuntijoita, kuten asiakas sekä markkinointiosaajia kaupallistamisen tehostamiseksi. Suomessa tulisi erityisesti panostaa myös tehokkaaseen innovaatioyhteistyöhön julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Kotimaiset resurssit eivät kuitenkaan riitä tuottamaan kaikkia tarvittavia innovaatioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Onkin tärkeää, että kotimainen innovaatiotoiminta fokusoidaan muutamaan sektoriin ja sen lisäksi tehokasta innovaatioiden maahantuontia tuetaan.