Determining, Balancing and Controlling of Pitch and White Pitch at Stora Enso Kabel Production Line 4
Koppinen, Daniel (2007)
Diplomityö
Koppinen, Daniel
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20072061
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20072061
Tiivistelmä
Työn ensimmäisenä tarkoituksena oli kartoittaa kiinteä-neste ja neste-neste uuttomenetelmillä
pihkan ja valkopihkan määrä Stora Enso Kabelin tuotantolinja 4:llä. Työn kannalta oli myöstärkeää
saada selvyys saostumien koostumuksesta. Lopullinen päämäärä oli automatisoida fiksatiivin
annostelu uuden, jatkuvatoimisen märänpäänanalysaattorin avulla.
Mäntyosuuden kasvattaminen hiokemassassa lisää hydrofobisten partikkeleiden lukumäärää, minkä
uskotaan lisäävän saostumariskiä. Työtä varten kehitetty neste-neste uuttomenetelmä, jota ei ole
liiemmin paperiteollisuudessa käytetty, voi olla hyvä menetelmä lipofiilisten komponenttien määrän
arviointiin tietyssä määrässä massa- tai prosessivesinäytettä.
Virtaussytometri-menetelmän avulla tutkittiin pihka- tai valkopihkapartikkeleiden määrää ja
kokojakaumaa eri prosessinäytteissä. Virtaussytometri-menetelmällä mitattujen
valkopihkapartikkeleiden lukumäärän ja päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuden välille
löytyiselvä korrelaatio.
Fiksatiivimäärän vaikutusta päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuteen tutkittiin
koeajojaksolla, jossa fiksatiivin annostelua säädettiin käsin. Käytetyt annosmäärät eivät riittäneet
sameuden pitämiseen tasaisena matalalla tasolla.
pihkan ja valkopihkan määrä Stora Enso Kabelin tuotantolinja 4:llä. Työn kannalta oli myöstärkeää
saada selvyys saostumien koostumuksesta. Lopullinen päämäärä oli automatisoida fiksatiivin
annostelu uuden, jatkuvatoimisen märänpäänanalysaattorin avulla.
Mäntyosuuden kasvattaminen hiokemassassa lisää hydrofobisten partikkeleiden lukumäärää, minkä
uskotaan lisäävän saostumariskiä. Työtä varten kehitetty neste-neste uuttomenetelmä, jota ei ole
liiemmin paperiteollisuudessa käytetty, voi olla hyvä menetelmä lipofiilisten komponenttien määrän
arviointiin tietyssä määrässä massa- tai prosessivesinäytettä.
Virtaussytometri-menetelmän avulla tutkittiin pihka- tai valkopihkapartikkeleiden määrää ja
kokojakaumaa eri prosessinäytteissä. Virtaussytometri-menetelmällä mitattujen
valkopihkapartikkeleiden lukumäärän ja päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuden välille
löytyiselvä korrelaatio.
Fiksatiivimäärän vaikutusta päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuteen tutkittiin
koeajojaksolla, jossa fiksatiivin annostelua säädettiin käsin. Käytetyt annosmäärät eivät riittäneet
sameuden pitämiseen tasaisena matalalla tasolla.