Jätteenpolton tuhkien käsittelytekniikoiden ympäristövaikutukset
Koivunen, Kirsi (2007)
Diplomityö
Koivunen, Kirsi
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071787
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071787
Tiivistelmä
Jätteenpoltossa syntyvät tuhkat sisältävät paljon haitta-aineita, joiden vuoksi niitä ei yleensä
voida suoraan sijoittaa kaatopaikoille. Käsittelyllä pyritään parantamaan tuhkien ominaisuuksia
ja vähentämään haitta-aineiden liukoisuutta. Samalla kuitenkin käsittely kuluttaa
raaka-aineita ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä. Tuhkien käsittelyn kokonaishyötyjä ja
-haittoja ympäristön kannalta arvioitaessa tulisikin ottaa huomioon sekä käsiteltävän tuhkan
parantuneet ominaisuudet että käsittelystä aiheutuneet ympäristökuormitukset.
Tämän diplomityön tavoitteena oliselvittää jätteenpolton tuhkien käsittelystä aiheutuvia
ympäristövaikutuksia tarkastelemalla esimerkinomaisesti neljää erilaista käsittelytekniikkaa
(pesua, sementtikiinteytystä, Ferrox-prosessia ja vitrifiointia) sekä kahta muuta loppusijoitusvaihtoehtoa
(mahdollisuutta sijoittaa tuhkat kaatopaikalle ilman käsittelyä ja kuljettamista
Norjassa sijaitsevalle käsittely- ja loppusijoituslaitokselle). Tarkastelussa keskityttiin
jätteenpolton ongelmallisimpiin tuhkajakeisiin, lentotuhkaan ja savukaasujen puhdistusjätteisiin
eli APC-jätteisiin. Tavoitteena oli selvittää käsittelyvaihtoehdoista syntyvät
ympäristökuormitukset ns. koko niiden elinkaaren ajalta, eli huomioiden käsittelyyn tarvittavien
lisäaineiden valmistuksesta, itse käsittelyprosessista sekä loppusijoituksesta aiheutuvat
kuormitukset.
Tarkastelun perusteella eri käsittelyvaihtoehdot aiheuttavat hyvin erilaisia ja erisuuruisia
ympäristökuormituksia. Lisäksi käsitellyn materiaalin ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti
käsittelytavasta riippuen. Tarkastelluista käsittelyvaihtoehdoista suurimmat ympäristökuormitukset
ilmapäästöjen osalta aiheutuivat tyypillisesti joko käsittelyyn tarvittavien
raaka-aineiden valmistuksesta tai itse käsittelyprosessin energiankulutuksesta. Loppusijoituksesta
sen sijaan aiheutui ympäristöhaittoja kaatopaikkarakenteiden muodostamisesta
sekä maaperään vapautuvista haitta-aineista, joiden määrä riippuu tuhkan käsittelyn tehokkuudesta.
voida suoraan sijoittaa kaatopaikoille. Käsittelyllä pyritään parantamaan tuhkien ominaisuuksia
ja vähentämään haitta-aineiden liukoisuutta. Samalla kuitenkin käsittely kuluttaa
raaka-aineita ja energiaa sekä aiheuttaa päästöjä. Tuhkien käsittelyn kokonaishyötyjä ja
-haittoja ympäristön kannalta arvioitaessa tulisikin ottaa huomioon sekä käsiteltävän tuhkan
parantuneet ominaisuudet että käsittelystä aiheutuneet ympäristökuormitukset.
Tämän diplomityön tavoitteena oliselvittää jätteenpolton tuhkien käsittelystä aiheutuvia
ympäristövaikutuksia tarkastelemalla esimerkinomaisesti neljää erilaista käsittelytekniikkaa
(pesua, sementtikiinteytystä, Ferrox-prosessia ja vitrifiointia) sekä kahta muuta loppusijoitusvaihtoehtoa
(mahdollisuutta sijoittaa tuhkat kaatopaikalle ilman käsittelyä ja kuljettamista
Norjassa sijaitsevalle käsittely- ja loppusijoituslaitokselle). Tarkastelussa keskityttiin
jätteenpolton ongelmallisimpiin tuhkajakeisiin, lentotuhkaan ja savukaasujen puhdistusjätteisiin
eli APC-jätteisiin. Tavoitteena oli selvittää käsittelyvaihtoehdoista syntyvät
ympäristökuormitukset ns. koko niiden elinkaaren ajalta, eli huomioiden käsittelyyn tarvittavien
lisäaineiden valmistuksesta, itse käsittelyprosessista sekä loppusijoituksesta aiheutuvat
kuormitukset.
Tarkastelun perusteella eri käsittelyvaihtoehdot aiheuttavat hyvin erilaisia ja erisuuruisia
ympäristökuormituksia. Lisäksi käsitellyn materiaalin ominaisuudet vaihtelevat huomattavasti
käsittelytavasta riippuen. Tarkastelluista käsittelyvaihtoehdoista suurimmat ympäristökuormitukset
ilmapäästöjen osalta aiheutuivat tyypillisesti joko käsittelyyn tarvittavien
raaka-aineiden valmistuksesta tai itse käsittelyprosessin energiankulutuksesta. Loppusijoituksesta
sen sijaan aiheutui ympäristöhaittoja kaatopaikkarakenteiden muodostamisesta
sekä maaperään vapautuvista haitta-aineista, joiden määrä riippuu tuhkan käsittelyn tehokkuudesta.