Turvallisuustietoisuus julkisessa organisaatiossa : tapaus Taloushallintopalvelu
Saarinen, Vesa (2007)
Saarinen, Vesa
Laurea-ammattikorkeakoulu
2007
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071153
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20071153
Tiivistelmä
Turvallisuuskulttuurin ymmärretään aikaisemman tutkimuksen perusteella koostuvan näkyvästä toiminnasta ja näkymättömästä turvallisuusilmapiiristä ja -asenteista. Nämä henkilöstön arvot ja asenteet turvallisuutta kohtaan käsitetään tässä tutkimuksessa turvallisuustietoisuudeksi. Tämän opinnäytetyön pääasiallisena tehtävänä oli selvittää tekijöitä, joilla pystytään vaikuttamaan turvallisuustietoisuuteen kokonaisturvallisuuden kehittämiseksi. Näkökulman mukaan henkilöstö on avainasemassa turvallisempaan toimintaan pyrittäessä.
Tutkimuksen pääongelmana oli tutkia Helsingin kaupungille taloushallinnon palveluja tuottavan Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Turvallisuustietoisuutta tutkimalla pyrittiin kehittämään Taloushallintopalvelun toimintaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Mielenkiintoisen lisän tutkimukseen toi organisaation ikä – Taloushallintopalvelun toiminta oli alkanut nykymuodossaan vasta vuoden 2006 alussa. Ongelmanratkaisun osana tutkimukselle asetettiin kolme tavoitetta: selvittää Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuuden taso, laatia tutkimustulosten pohjalta tietoisuuden kehitysehdotus sekä rakentaa tutkimuksen osana yleisesti julkisen organisaation turvallisuustietoisuuden mittaamiseen ja kehittämiseen soveltuvia työkaluja.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin pääasiallisesti määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusongelmaa ratkottiin tekemällä Taloushallintopalvelun henkilöstölle turvallisuusilmapiirikysely, joka rakennettiin julkisiin organisaatioihin sopivaksi. Turvallisuusilmapiirikysely mittasi neljää osa-aluetta: turvallisuusasenteita ja -ilmapiiriä, turvallisuusjohtamista, turvallisuuskoulutusta ja -ohjeistusta sekä turvallista työskentelyä. Kysely suoritettiin kokonaistutkimuksena, joka tarkoittaa kyselyn lähettämistä koko perusjoukolle eli Taloushallintopalvelun henkilöstölle. Strukturoidun kyselyn osana kerättiin avoimia vastauksia, jotka toivatkin merkittävän lisän kvantitatiiviselle informaatiolle. Laadullisena tukena kyselylle käytettiin lisäksi osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen tulosten mukaan Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuudessa on kehitettävää. Henkilöstö koki parannettavaa erityisesti turvallisuusjohtamisessa, turvallisuuskoulutuksessa ja -ohjeistuksessa sekä turvallisissa toimintatavoissa.
Tutkimustulosten ja aikaisemman tutkimuksen perusteella Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuuden kehittämiseksi esitettiin johdon vahvempaa sitoutumista ja lähimpien esimiesten näyttämää esimerkkiä, turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tiiviimpää yhteistyötä, suunnitelmallista motivointiin perustuvaa koulutusta ja ohjeistusta, turvallisten toimintatapojen luontia sekä yleisesti turvallisuustietoisuuden kehittämistä jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Tutkimuksen työkalujen ja tulosten toivotaan auttavan julkisia organisaatioita turvallisuustietoisuuden selvittämisessä ja sen kehittämisessä.
Tutkimuksen pääongelmana oli tutkia Helsingin kaupungille taloushallinnon palveluja tuottavan Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuutta. Turvallisuustietoisuutta tutkimalla pyrittiin kehittämään Taloushallintopalvelun toimintaa turvallisemmaksi ja tehokkaammaksi. Mielenkiintoisen lisän tutkimukseen toi organisaation ikä – Taloushallintopalvelun toiminta oli alkanut nykymuodossaan vasta vuoden 2006 alussa. Ongelmanratkaisun osana tutkimukselle asetettiin kolme tavoitetta: selvittää Taloushallintopalvelun henkilöstön turvallisuustietoisuuden taso, laatia tutkimustulosten pohjalta tietoisuuden kehitysehdotus sekä rakentaa tutkimuksen osana yleisesti julkisen organisaation turvallisuustietoisuuden mittaamiseen ja kehittämiseen soveltuvia työkaluja.
Tutkimusongelmaa lähestyttiin pääasiallisesti määrällisen tutkimuksen keinoin. Tutkimusongelmaa ratkottiin tekemällä Taloushallintopalvelun henkilöstölle turvallisuusilmapiirikysely, joka rakennettiin julkisiin organisaatioihin sopivaksi. Turvallisuusilmapiirikysely mittasi neljää osa-aluetta: turvallisuusasenteita ja -ilmapiiriä, turvallisuusjohtamista, turvallisuuskoulutusta ja -ohjeistusta sekä turvallista työskentelyä. Kysely suoritettiin kokonaistutkimuksena, joka tarkoittaa kyselyn lähettämistä koko perusjoukolle eli Taloushallintopalvelun henkilöstölle. Strukturoidun kyselyn osana kerättiin avoimia vastauksia, jotka toivatkin merkittävän lisän kvantitatiiviselle informaatiolle. Laadullisena tukena kyselylle käytettiin lisäksi osallistuvaa havainnointia. Tutkimuksen tulosten mukaan Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuudessa on kehitettävää. Henkilöstö koki parannettavaa erityisesti turvallisuusjohtamisessa, turvallisuuskoulutuksessa ja -ohjeistuksessa sekä turvallisissa toimintatavoissa.
Tutkimustulosten ja aikaisemman tutkimuksen perusteella Taloushallintopalvelun turvallisuustietoisuuden kehittämiseksi esitettiin johdon vahvempaa sitoutumista ja lähimpien esimiesten näyttämää esimerkkiä, turvallisuudesta vastaavien henkilöiden tiiviimpää yhteistyötä, suunnitelmallista motivointiin perustuvaa koulutusta ja ohjeistusta, turvallisten toimintatapojen luontia sekä yleisesti turvallisuustietoisuuden kehittämistä jatkuvan parantamisen mallin mukaisesti. Tutkimuksen työkalujen ja tulosten toivotaan auttavan julkisia organisaatioita turvallisuustietoisuuden selvittämisessä ja sen kehittämisessä.