Sähköisten reseptien hallinta
Eklund-Karvonen, Heidi (2006)
Diplomityö
Eklund-Karvonen, Heidi
2006
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061799
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20061799
Tiivistelmä
Sähköinen reseptijärjestelmä nykyisessä muodossaan sai alkunsa Sosiaali- ja
terveysministeriön aloitteesta ja Kansaneläkelaitoksen toimesta vuoden 2001 aikana.
Käytössä oleva kansallinen reseptipalvelin mahdollistaa potilaiden oikeudet muun muassa
apteekin vapaaseen valintaan ja lääkkeiden suorakorvausmenetelmään. Sähköinen resepti
pyritään integroimaan olemassa olevien potilasrekisterijärjestelmien yhteyteen, joten
semanttisen webin tuomat teknologiat kuten Web-palvelut ja XML-pohjaiset kielet ovat
tärkeässä asemassa reseptien hallinnassa.
Tässä työssä pyritään esittämään sähköisen reseptijärjestelmän toimintaa ja sen
mahdollistavia jo olemassa olevia tekniikoita. Esille tuodaan myös uusia lisäarvoa tuovia
tekniikoita, kuten RDF(S)-kuvauskielet, jotka mahdollistavat muun muassa resepteihin
kohdistuvat kyselyt ja täten uudet terveyspalvelut sekä potilaille että lääkäreille. Oleellista
on tietenkin myös tietoturva, sillä organisaatioiden välillä resepteissä liikkuu arkaluontoisia
tietoja. Turvallisuutta pyritään edistämään muun muassa sähköisillä allekirjoituksilla ja
älykorttien avulla tapahtuvalla järjestelmään tunnistautumisella.
Jotta sähköinen resepti toimisi tulevaisuudessakin halutulla tavalla ja mahdollistaisi
lisäarvopalveluita, on siinä panostettava sisällön lisäksi senkuvaamiseen. Sisällön ja sen
suhteiden tarkka määrittely auttaa muun muassa reseptikyselyjen tekemisessä, mikä onkin
olennainen osa potilasturvallisuuden ylläpitoa. Kuvauskielien ja ontologioiden käyttö voi
myös auttaa lääkehoidon määrittämisessä useiden erilaisten ja jatkuvasti lisääntyvien
lääkkeiden viidakossa, kun lääkkeitä voidaan etsiä tietokannoista reseptin kirjoituksen
yhteydessä.
terveysministeriön aloitteesta ja Kansaneläkelaitoksen toimesta vuoden 2001 aikana.
Käytössä oleva kansallinen reseptipalvelin mahdollistaa potilaiden oikeudet muun muassa
apteekin vapaaseen valintaan ja lääkkeiden suorakorvausmenetelmään. Sähköinen resepti
pyritään integroimaan olemassa olevien potilasrekisterijärjestelmien yhteyteen, joten
semanttisen webin tuomat teknologiat kuten Web-palvelut ja XML-pohjaiset kielet ovat
tärkeässä asemassa reseptien hallinnassa.
Tässä työssä pyritään esittämään sähköisen reseptijärjestelmän toimintaa ja sen
mahdollistavia jo olemassa olevia tekniikoita. Esille tuodaan myös uusia lisäarvoa tuovia
tekniikoita, kuten RDF(S)-kuvauskielet, jotka mahdollistavat muun muassa resepteihin
kohdistuvat kyselyt ja täten uudet terveyspalvelut sekä potilaille että lääkäreille. Oleellista
on tietenkin myös tietoturva, sillä organisaatioiden välillä resepteissä liikkuu arkaluontoisia
tietoja. Turvallisuutta pyritään edistämään muun muassa sähköisillä allekirjoituksilla ja
älykorttien avulla tapahtuvalla järjestelmään tunnistautumisella.
Jotta sähköinen resepti toimisi tulevaisuudessakin halutulla tavalla ja mahdollistaisi
lisäarvopalveluita, on siinä panostettava sisällön lisäksi senkuvaamiseen. Sisällön ja sen
suhteiden tarkka määrittely auttaa muun muassa reseptikyselyjen tekemisessä, mikä onkin
olennainen osa potilasturvallisuuden ylläpitoa. Kuvauskielien ja ontologioiden käyttö voi
myös auttaa lääkehoidon määrittämisessä useiden erilaisten ja jatkuvasti lisääntyvien
lääkkeiden viidakossa, kun lääkkeitä voidaan etsiä tietokannoista reseptin kirjoituksen
yhteydessä.