Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen
Antikainen, Janne; Enbuske, Matti; Haanpää, Susanna; Kyläniemi, Hanna; Laasonen, Valtteri; Mayer, Minna; Pentikäinen, Juha; Pyykkönen, Sinikukka; Siltanen, Kirsi; Valtanen, Eila (2019-06-17)
Lataukset:
Antikainen, Janne
Enbuske, Matti
Haanpää, Susanna
Kyläniemi, Hanna
Laasonen, Valtteri
Mayer, Minna
Pentikäinen, Juha
Pyykkönen, Sinikukka
Siltanen, Kirsi
Valtanen, Eila
Valtioneuvoston kanslia
17.06.2019
Julkaisusarja:
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:43This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-763-5Tiivistelmä
Metsälappalainen kulttuuri ja sen edistäminen -hankkeessa selvitettiin metsälappalaisten kulttuurisia erityispiirteitä metsälappalaisen väestön omasta näkökulmasta sekä esitettiin toimenpide-ehdotuksia kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi.
Metsälappalaisella väestöllä on tunnistettavissa jaettu identiteetti, mutta metsälappalaiseksi voi identifioitua monella tavalla. Metsälappalaisissa on sekä syntymästään metsälappalaiseksi identifioituneita että myöhemmin metsälappalaiseksi itsensä tunnistaneita. Metsälappalainen identiteetti on aiemmin ollut pitkälti peitelty, mutta tätä nykyä se koetaan hyväksytymmäksi ja sen myötä myös voimistuneeksi. Osa metsälappalaisista kokee olevansa saamelaisia ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä.
Metsälappalaisen kulttuurin piirteiksi tässä selvityksessä nousivat erityisesti tiivis suhde luontoon ja vuodenkiertoon sekä siihen liittyvät tavat poronhoidossa, metsästyksessä, kalastuksessa ja marjastuksessa. Kulttuuri ja identiteetti kytkeytyvät vahvasti sukuihin. Suvun kotipaikkojen ja kylien merkitys on keskeinen. Kulttuurin ylläpitäminen on ollut hyvin pitkälle yksilöiden arkielämän sekä suku- ja kyläyhteisöjen varassa, koska kirjallista materiaalia tai muita kulttuurin välittämisen keinoja on ollut käytettävissä hyvin vähän.
Metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi selvityksessä suositellaan metsälappalaista kulttuuria koskevan monitieteisen tiedon ja tutkimuksen lisäämistä, yhteiskunnallista tunnettuutta vahvistavaa viestintää, metsälappalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista ja siihen liittyvien taitojen ja tietojen vahvistamista sekä metsälappalaisen identiteetin vahvistamista yhteisöllisellä toiminnalla.
Metsälappalaisella väestöllä on tunnistettavissa jaettu identiteetti, mutta metsälappalaiseksi voi identifioitua monella tavalla. Metsälappalaisissa on sekä syntymästään metsälappalaiseksi identifioituneita että myöhemmin metsälappalaiseksi itsensä tunnistaneita. Metsälappalainen identiteetti on aiemmin ollut pitkälti peitelty, mutta tätä nykyä se koetaan hyväksytymmäksi ja sen myötä myös voimistuneeksi. Osa metsälappalaisista kokee olevansa saamelaisia ja osa taas näkee metsälappalaisuuden olevan saamelaisuudesta erillinen ryhmä.
Metsälappalaisen kulttuurin piirteiksi tässä selvityksessä nousivat erityisesti tiivis suhde luontoon ja vuodenkiertoon sekä siihen liittyvät tavat poronhoidossa, metsästyksessä, kalastuksessa ja marjastuksessa. Kulttuuri ja identiteetti kytkeytyvät vahvasti sukuihin. Suvun kotipaikkojen ja kylien merkitys on keskeinen. Kulttuurin ylläpitäminen on ollut hyvin pitkälle yksilöiden arkielämän sekä suku- ja kyläyhteisöjen varassa, koska kirjallista materiaalia tai muita kulttuurin välittämisen keinoja on ollut käytettävissä hyvin vähän.
Metsälappalaisen kulttuurin ja identiteetin tukemiseksi selvityksessä suositellaan metsälappalaista kulttuuria koskevan monitieteisen tiedon ja tutkimuksen lisäämistä, yhteiskunnallista tunnettuutta vahvistavaa viestintää, metsälappalaisen kulttuuriperinnön kartoittamista ja siihen liittyvien taitojen ja tietojen vahvistamista sekä metsälappalaisen identiteetin vahvistamista yhteisöllisellä toiminnalla.