Työntekijöiden oireilu sisäympäristössä : työterveyshuollon näkökulma
Vuokko, Aki; Keränen, Hanna; Sainio, Markku; Jokela, Pirjo; Tulenheimo-Eklund, Elina; Juvonen-Posti, Pirjo; Reijula, Kari (2021)
Vuokko, Aki
Keränen, Hanna
Sainio, Markku
Jokela, Pirjo
Tulenheimo-Eklund, Elina
Juvonen-Posti, Pirjo
Reijula, Kari
Työterveyslaitos
2021
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619563
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522619563
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Työterveyshuollon erikoistumisalan kouluttajalääkäreille vuonna 2020 kohdennettu valtakunnallinen kysely kartoitti sisäympäristössä oireilevien kohtaamista, hoitoa ja työkyvyn tukea työterveyshuollossa. Selvitys toteutettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella osana Kansallinen sisäilma ja terveys (2018–2028) -ohjelmaa, joka kuuluu valtioneuvoston Terveet tilat 2028 -hankkeeseen. Selvityksen perusteella työterveyslääkärit (n = 41) käyttivät keskimäärin alle 10 % työajastaan sisäilma-asioihin. Sisäympäristössä ilmenevä oireilu tuli esille työterveyshuollon eri toiminnoissa, mutta erityisesti vastaanottokäynneillä. Sisäilman vuoksi raportoitu oireilu oli lääkäreiden kokemuksen mukaan ollut pääosin (75 %) lieväasteista, ja alle joka kymmenellä oireilu oli ollut vaikea-asteista, minkä vuoksi arvioitiin olevan tarve työtilojen käytön välttämiselle. Tavallista oli oireisiin liittyvä huoli pysyvästä sairastumisesta. Lääkärit raportoivat tunnistavansa sisäilmaan liitettyjen oireiden moninaiset syyt, mutta vastausten pohjalta oireilun syytekijöiden selvittelyissä painottuivat altisteet ja työpaikan altistumisolosuhteet. Pitkittyvässä oireilussa työkyvyn tukitoimet puolestaan painottuivat työtilan vaihtoon, suosituksiin sisäilman laadun parantamiseksi, oireilun taustalla olevien tekijöiden tunnistamiseen sekä työterveyslääkärin seurantaan ja tukeen. Lääkäreistä vain noin 5 % koki onnistuvansa usein helpottamaan vaikeasti oireilevan tilannetta. Erityisesti näkemyserot, oireilevien henkilöiden ennakkoasenteet ja aiemmat huonot kokemukset terveydenhuollosta heikensivät lääkärin kokemusta hoidossa onnistumisesta sekä hyvän vuorovaikutuksen rakentumista. Yksilölliset tilanteet edellyttivät lääkäriltä laaja-alaista osaamista, johtopäätösten tekemistä yksilöön ja työpaikkaan kohdistuvista selvityksistä ja tukitoimista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Työterveyslääkärit toivoivat eri toimijoiden roolien selkiyttämistä, apuvälineitä oireilevan tilanteen kartoittamiseen ja terveydellisten merkitysten arviointiin. Lisäksi esille nousi tiedon ja työkyvyn tukikeinojen tarve vaikeasti oireilevien auttamiseksi. Esitämme raportissa suosituksia hyvien käytäntöjen kehittämiseksi sisäympäristössä oireilevan tukemiseksi työterveyshuollossa.
Kokoelmat
- Kirjat [545]