Työkykyjohtamisen monitoimijaista kehittämistä : Työhyvinvointi-SIB -hankkeen arviointi
Pehkonen, Irmeli; Horppu, Ritva; Turunen, Jarno; Ojajärvi, Anneli; Toivio, Pauliina; Juvonen-Posti, Pirjo (2019)
Pehkonen, Irmeli
Horppu, Ritva
Turunen, Jarno
Ojajärvi, Anneli
Toivio, Pauliina
Juvonen-Posti, Pirjo
Työterveyslaitos
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618856
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618856
Tiivistelmä
Työhyvinvointi-SIB oli ensimmäinen tulosperusteiseen rahoitussopimukseen (niin kutsuttu Social Impact Bond) perustuva hanke Suomessa ja ensimmäinen työhyvinvoinnin parantamiseen tähtäävä vaikuttavuusinvestointihanke maailmanlaajuisesti. Hanke käynnistyi vuosien 2015–2017 aikana neljässä eri kokoisissa ja eri toimialoja edustavissa julkisissa organisaatioissa. Hanke päättyy viimeiseksi mukaan tulleessa organisaatiossa toukokuussa 2020. Organisaatioissa työskenteli yhteensä noin 1600 henkilöä. Kukin organisaatio sai kolmen vuoden ajan neljän eri palveluntuottajan toteuttamia palveluja, joilla pyrittiin erilaisin keinoin kehittämään työhyvinvointia. Palvelutuottajien toimesta organisaatioille tarjottiin valmis palveluvalikoima, jota resursoitiin organisaatiokohtaisesti.
TyHy-SIB -hankkeen arvioinnilla pyrittiin saamaan tietoa uuden toimintamallin käytöstä työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla. Arviointiteemat olivat: 1) Organisaatiolle toteutettujen toimenpiteiden (intervention) välittömät vaikutukset, 2) organisaatioille kohdistuneiden työkyvyttömyyskustannusten muutokset, 3) organisaatioille räätälöityjen palvelumallien (intervention) toteutettavuus ja toteutus, ja 4) organisaatioiden käyttämien työhyvinvointikyselyjen soveltuvuus interventioilla tavoiteltujen muutosten havaitsemiseen.
Arviointimallina käytettiin kompleksisten, monitoimijaisten kokeilujen arviointiin kehitettyä prosessiarvioinnin mallia ja sovellettiin kehittävän arvioinnin otetta. Arvioinnissa koottiin moninäkökulmainen aineisto, joka koostui toimintaan osallistuneiden osapuolten haastatteluista, organisaatioissa toteutetuista kehittämispajoista, palveluntuottajien täyttämästä sähköisestä päiväkirjasta, organisaatioiden henkilöstölle suunnatusta kyselystä sekä organisaatiokohtaisista henkilöstö- ja sairauspoissaolorekistereistä. Laadullisen aineiston analyysissa hyödynnettiin interventioiden suunnittelun ja arvioinnin työkalua. Määrällisen aineiston analyysi tuotettiin deskriptiivisenä kuvauksena sairauspoissaolojen kehittymisestä organisaatioittain.
TyHy-SIB -hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Tulosperusteisen investoinnin arvioinnin mittariksi oli valittu sairauspoissaolojen vähentyminen 2,1 päivällä seurantajaksojen aikana. Mittarin valinta siirsi hankkeen fokuksen työhyvinvoinnin kehittämisestä sairauspoissaolojen vähentämiseen, ja vaikutti täten hankkeen toteutukseen. Sairauspoissaolot vaihtelivat paljon kaikissa organisaatioissa hankkeen aikana. Vaikutukset sairauspoissaoloihin jäivät tässä hankkeessa vaatimattomiksi, ja osallistuvien organisaatioiden tulosperusteiset maksut jäivät vähäisiksi. Hankkeen osapuolet kuvasivat useita työhyvinvointia tukevia vaikutuksia, ja organisaatioiden johdon ja esimiesten kokemukset hankkeesta olivat myönteisiä. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet olivat odotettua vähäisemmät. Erityisesti työkykyjohtamisen kehittämisessä oli päästy kaikissa organisaatioissa eteenpäin. Lisäksi koettiin, että organisaatio oli saanut hankkeesta enemmän hyötyä kuin mitä ne olivat siihen taloudellisesti panostaneet.
Tässä arvioinnissa saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden tulosperusteisten rahoitussopimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeiden arviointiasetelmissa tulisi määritellä mitä, miten ja missä vaiheessa kannattaa arvioida sekä millaista joustavuutta arvioinnin aikana tarvitaan. Kokosimme arvioinnin tulosten perusteella suosituksia vastaavanlaisten hankkeiden eri osapuolille. Suosittelemme panostamista kohderyhmien tarpeista lähtevään toimintaan, mittareiden valintaan, yhteistoimintaan sekä hankeprosessin jatkuvaan seurantaan ja arviointiin.
TyHy-SIB -hankkeen arvioinnilla pyrittiin saamaan tietoa uuden toimintamallin käytöstä työhyvinvoinnin edistämiseen julkisella sektorilla. Arviointiteemat olivat: 1) Organisaatiolle toteutettujen toimenpiteiden (intervention) välittömät vaikutukset, 2) organisaatioille kohdistuneiden työkyvyttömyyskustannusten muutokset, 3) organisaatioille räätälöityjen palvelumallien (intervention) toteutettavuus ja toteutus, ja 4) organisaatioiden käyttämien työhyvinvointikyselyjen soveltuvuus interventioilla tavoiteltujen muutosten havaitsemiseen.
Arviointimallina käytettiin kompleksisten, monitoimijaisten kokeilujen arviointiin kehitettyä prosessiarvioinnin mallia ja sovellettiin kehittävän arvioinnin otetta. Arvioinnissa koottiin moninäkökulmainen aineisto, joka koostui toimintaan osallistuneiden osapuolten haastatteluista, organisaatioissa toteutetuista kehittämispajoista, palveluntuottajien täyttämästä sähköisestä päiväkirjasta, organisaatioiden henkilöstölle suunnatusta kyselystä sekä organisaatiokohtaisista henkilöstö- ja sairauspoissaolorekistereistä. Laadullisen aineiston analyysissa hyödynnettiin interventioiden suunnittelun ja arvioinnin työkalua. Määrällisen aineiston analyysi tuotettiin deskriptiivisenä kuvauksena sairauspoissaolojen kehittymisestä organisaatioittain.
TyHy-SIB -hankkeen tavoitteena oli parantaa työntekijöiden hyvinvointia. Tulosperusteisen investoinnin arvioinnin mittariksi oli valittu sairauspoissaolojen vähentyminen 2,1 päivällä seurantajaksojen aikana. Mittarin valinta siirsi hankkeen fokuksen työhyvinvoinnin kehittämisestä sairauspoissaolojen vähentämiseen, ja vaikutti täten hankkeen toteutukseen. Sairauspoissaolot vaihtelivat paljon kaikissa organisaatioissa hankkeen aikana. Vaikutukset sairauspoissaoloihin jäivät tässä hankkeessa vaatimattomiksi, ja osallistuvien organisaatioiden tulosperusteiset maksut jäivät vähäisiksi. Hankkeen osapuolet kuvasivat useita työhyvinvointia tukevia vaikutuksia, ja organisaatioiden johdon ja esimiesten kokemukset hankkeesta olivat myönteisiä. Henkilöstön osallistumismahdollisuudet olivat odotettua vähäisemmät. Erityisesti työkykyjohtamisen kehittämisessä oli päästy kaikissa organisaatioissa eteenpäin. Lisäksi koettiin, että organisaatio oli saanut hankkeesta enemmän hyötyä kuin mitä ne olivat siihen taloudellisesti panostaneet.
Tässä arvioinnissa saatua tietoa voidaan hyödyntää muiden tulosperusteisten rahoitussopimushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Hankkeiden arviointiasetelmissa tulisi määritellä mitä, miten ja missä vaiheessa kannattaa arvioida sekä millaista joustavuutta arvioinnin aikana tarvitaan. Kokosimme arvioinnin tulosten perusteella suosituksia vastaavanlaisten hankkeiden eri osapuolille. Suosittelemme panostamista kohderyhmien tarpeista lähtevään toimintaan, mittareiden valintaan, yhteistoimintaan sekä hankeprosessin jatkuvaan seurantaan ja arviointiin.
Kokoelmat
- Kirjat [551]