Työntekijäkohtaisen altistumisen arviointi ja vähentäminen nikkelityössä
Kiilunen, Mirja; Pavela, Markku (2019)
Kiilunen, Mirja
Pavela, Markku
Työterveyslaitos
2019
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618771
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522618771
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden altistumista nikkelin ja kuparin tuotantoketjussa 1980-luvulta alkaen Työterveyslaitoksen biomonitoroinnin rekisterin ja Boliden Harjavalta Oy:ssa ja Nornickel Harjavalta Oy:ssä tehtyjen työhygieenisten mittausten perustella arseenille ja nikkelille. Myös Boliden Kevitsan Miningin kaivostyöntekijöiden biomonitorointituloksista selvitettiin altistumisen suuntausta. Harjavallassa arseenille ja nikkelille altistuneiden henkilöiden työskentelyaika, työskentelyalue, työtehtävät ja tupakointitiedot selvitettiin mahdollisimman hyvin yritysten rekistereistä. Harjavallan työntekijöiden tiedot haettiin syöpärekisteristä ja kuolinpäivätiedot väestörekisteristä. Lisäksi selvitettiin 1980 jälkeen työskennelleiden työntekijöiden mahdolliset ammattitautiepäilyt ja ammattitautitiedot työperäisten sairauksien rekisteristä.
Tuloksista havaitaan altistumisen laskeva suuntaus kaikilla osastoilla niin arseenin kuin nikkelin suhteen. Nykyään elektrolyysihallissa ilman keskimääräiset nikkelipitoisuudet ovat yli haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, mutta biologisissa näytteissä ovat alle ohjeraja-arvojen. Pitoisuuksien laskemiseen on vaikuttanut tuotantoprosessien paraneminen, parantunut henkilökohtainen työhygienia ja suojainten käyttöpakko eniten altistavissa kohteissa. Suuri merkitys on ollut ns. Harjavallan mallilla, jossa biomonitorointinäytteen tuloksen ylittäessä ohjeraja-arvon tai työpaikan asettaman tavoitetason joutuu työntekijä keskustelemaan työtavoista ja työhygieniasta esimiehen kanssa. Jos pitoisuus ylittyy uudestaan, tulee keskusteluihin mukaan työsuojelu ja myöhemmin työterveyshuolto. Näissä keskusteluissa pyritään löytämään syyt poikkeavaan altistumiseen. Mallia on kehitetty edelleen hankkeen aikana ja testattu Kevitsan kaivoksella. Tämä malli on hyödynnettävissä muillakin työpaikoilla, joilla altistutaan terveydelle vaarallisille kemikaaleille.
Altistumis- ja sairastumistietojen perusteella laskettiin syöpäkohortti osastoittain, altistumisajoittain, altistumistasoittain ja tupakointi huomioiden. Verrokeiksi valittiin saman ikäisiä ja samaa sukupuolta olevia tehtaan työntekijöitä, jotka olivat elossa syöpädiagnoosin tekohetkellä. Kohonnutta riskiä ei tässä tutkimuksessa löydetty minkään edellä mainitun tekijän suhteen.
Tuloksista havaitaan altistumisen laskeva suuntaus kaikilla osastoilla niin arseenin kuin nikkelin suhteen. Nykyään elektrolyysihallissa ilman keskimääräiset nikkelipitoisuudet ovat yli haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien, mutta biologisissa näytteissä ovat alle ohjeraja-arvojen. Pitoisuuksien laskemiseen on vaikuttanut tuotantoprosessien paraneminen, parantunut henkilökohtainen työhygienia ja suojainten käyttöpakko eniten altistavissa kohteissa. Suuri merkitys on ollut ns. Harjavallan mallilla, jossa biomonitorointinäytteen tuloksen ylittäessä ohjeraja-arvon tai työpaikan asettaman tavoitetason joutuu työntekijä keskustelemaan työtavoista ja työhygieniasta esimiehen kanssa. Jos pitoisuus ylittyy uudestaan, tulee keskusteluihin mukaan työsuojelu ja myöhemmin työterveyshuolto. Näissä keskusteluissa pyritään löytämään syyt poikkeavaan altistumiseen. Mallia on kehitetty edelleen hankkeen aikana ja testattu Kevitsan kaivoksella. Tämä malli on hyödynnettävissä muillakin työpaikoilla, joilla altistutaan terveydelle vaarallisille kemikaaleille.
Altistumis- ja sairastumistietojen perusteella laskettiin syöpäkohortti osastoittain, altistumisajoittain, altistumistasoittain ja tupakointi huomioiden. Verrokeiksi valittiin saman ikäisiä ja samaa sukupuolta olevia tehtaan työntekijöitä, jotka olivat elossa syöpädiagnoosin tekohetkellä. Kohonnutta riskiä ei tässä tutkimuksessa löydetty minkään edellä mainitun tekijän suhteen.
Kokoelmat
- Kirjat [553]