Kadmiumaltistuminen Suomessa 2000–2014 : Biologisen monitoroinnin tilasto
Kiilunen, Mirja (2016)
Kiilunen, Mirja
Editori
Kiilunen, Mirja
Työterveyslaitos
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522616562
Tietoa työstä
https://urn.fi/URN:ISBN:9789522616562
Tietoa työstä
Tiivistelmä
Tämän kirjan tiedot perustuvat Työterveyslaitoksella työperäisen altistumisen selvittämistä varten tulleisiin veren ja virtsan kadmiumnäytteisiin vuosina 2000–2014. Tänä aikana tehtiin 4 105 veren kadmiummittausta ja 3 682 virtsan kadmiummittausta. Veren ja virtsan kadmiummittaukset tehtiin samanaikaisesti 1 319 näytteestä.
Tulokset koodattiin Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteisessä yritystietojärjestelmässä työpaikan ilmoittamalle ensisijaiselle toimialalle. Toimialaluokitus perustuu vuoden 2008 toimialaluokitukseen TOL 2008 (Suomen virallinen tilasto SVT). Tässä kokoelmassa olevat tilastotiedot voivat poiketa aiemmin julkaistuista vuositilastoista, koska mukana on myös tutkimustarkoituksiin tehdyt altistumismittaukset.
Tulosten arvioinnissa käytettiin toimenpiderajoina 50 nmol/l veren kadmiumille sekä 20 nmol/l ja 40 nmol/l virtsan kadmiumille. Virtsan kadmiumin toimenpideraja on laskenut tarkastelujakson aikana 40 nmol/l puoleen 20 nmol/l. Altistumattomien viiterajoina käytettiin 5 nmol/l tupakoimattomien ja 18 nmol/l tupakoivien henkilöiden veren kadmiumille ja 5 nmol/l tupakoimattomien ja 10 nmol/l tupakoivien henkilöiden virtsan kadmiumille. Työterveyslaitos on asettanut kyseiset arvot perustuen suomalaisen väestön kadmiumin normaalipitoisuuksiin veressä ja virtsassa sekä kirjallisuuteen perustuvien tietojen perusteella kadmiumin terveyshaitoista. Näille arvoille on olemassa Työterveyslaitoksen julkaisemat perustelumuistiot, jotka löytyvät laitoksen nettisivuilta.
Veren kadmiumin viiteraja tupakoimattomilla 5 nmol/l ylittyi 1 946 näytteessä (~47 % kaikista näytteistä). Tupakoivilla viiteraja 18 nmol/l ylittyi 536 näytteessä (~13 % kaikista näytteistä). Toimenpideraja 50 nmol/l ylittyi 23 näytteessä (~0,6 % kaikista näytteistä), joista kaksi oli tupakoimattomilta ja loput tupakoivilta.
Virtsan kadmiumin tupakoimattomien viiteraja 5 nmol/l ylittyi 1 137 näytteessä (~31 % kaikista näytteistä) ja tupakoivien 10 nmol/l 414 näytteessä (~11 % kaikista näytteistä). Toimenpideraja 20 nmol/l ylittyi 120 näytteessä (~3 % kaikista näytteistä) ja toimenpiderajan 40 nmol/l ylitti 54 näytettä.
Suurin mitattu veren kadmium pitoisuus oli 93 nmol/l, joka löytyi tupakoivalta 18– 23-vuotiaalta henkilöltä. Hän työskenteli ’keraamisten talous- ja koriste-esineiden valmistuksessa’ sulattajana. Virtsan korkein mitattu kadmiumpitoisuus oli 206 nmol/l miespuoliselta tupakoimattomalta henkilöltä, joka työskenteli ’työkalujen valmistuksessa’ juotostyössä. Molemmat mittaukset olivat vuodelta 2004.
Keskimääräiset altistumistasot olivat veren kadmiumpitoisuuksien mediaani 4 nmol/l, keskiarvo 9 nmol/l ja 95-persentiili (95 % -piste, 95 %) 29 nmol/l ja virtsan kadmiumpitoisuuksien mediaani 3 nmol/l, keskiarvo 6 nmol/l ja 95-persentiili 15 nmol/l. Tupakoivien henkilöiden veren ja virtsan kadmiumpitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kuin Kadmium 2000–2014 4 tupakoimattomien. Tämä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksissa ei havaittu minkäänlaista kadmiumpitoisuuksien kasvua iän myötä huomioiden myös tupakointitottumukset.
Ilmoitettuja toimialaluokkia oli veren ja virtsan samanaikaisille kadmiummäärityksille kaikkiaan 42 kappaletta, veren kadmiummääritykselle 81 kappaletta ja virtsan kadmiummääritykselle 85 kappaletta. Suurimmat määrät näytteitä tuli toimialaluokista 38220 ‘ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen’ 1 579 kpl ja 38110 ‘tavanomaisen jätteen keruu’ 657 kpl.
Veren kadmiummittausten perusteella eniten altistuttiin toimialoilla ‘muussa rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa’, ‘aseiden ja ammusten valmistuksessa’, ‘kuparin valmistuksessa’, ‘rakennuspaikan valmistelutöissä’ ja ‘työkalujen valmistuksessa’. Virtsan kadmiummittausten perusteella ‘muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus’, ‘työkalujen valmistus’ ja ‘sähkömoottorien, generaattorien ja muuntajien valmistus’ olivat altistavimmat toimialat.
Tulokset jaettiin työtehtävän ja työpaikan tiedon mukaan seuraaviin ryhmiin: asentajiin, elektroniikkaromun käsittelijöihin, hitsaajiin, huoltomiehiin, juottajiin, lasin valmistuksessa työskenteleviin, mekaanista metallintyöstöä tekeviin, ongelmajätteiden kanssa työskenteleviin, palomiehiin, pilaantuneen maamassan kanssa työskenteleviin, pintakäsittelijöihin, rakennusmiehiin ja valimossa työskenteleviin. Lisäksi koottiin kaksi ryhmää, joista toinen muodostuu lähinnä puolustusministeriön ja ulkoministeriön komennusmiehistä ja toinen jätteenkäsittelyssä työskentelevistä. Tällöin saatiin ryhmiin mukaan esimerkiksi työnjohtajat, esimiehet, apumiehet ja insinöörit. Useat henkilöt kuuluvat useampaan ryhmään kuten esimerkiksi kunnossapitotyöntekijät. Altistavimmat työtehtävät näistä olivat keskimäärin juotostyö, kiinteän metallin työstö, lasin valmistus ja valutyöt.
Tulokset koodattiin Patentti- ja rekisterihallituksen sekä Verohallinnon yhteisessä yritystietojärjestelmässä työpaikan ilmoittamalle ensisijaiselle toimialalle. Toimialaluokitus perustuu vuoden 2008 toimialaluokitukseen TOL 2008 (Suomen virallinen tilasto SVT). Tässä kokoelmassa olevat tilastotiedot voivat poiketa aiemmin julkaistuista vuositilastoista, koska mukana on myös tutkimustarkoituksiin tehdyt altistumismittaukset.
Tulosten arvioinnissa käytettiin toimenpiderajoina 50 nmol/l veren kadmiumille sekä 20 nmol/l ja 40 nmol/l virtsan kadmiumille. Virtsan kadmiumin toimenpideraja on laskenut tarkastelujakson aikana 40 nmol/l puoleen 20 nmol/l. Altistumattomien viiterajoina käytettiin 5 nmol/l tupakoimattomien ja 18 nmol/l tupakoivien henkilöiden veren kadmiumille ja 5 nmol/l tupakoimattomien ja 10 nmol/l tupakoivien henkilöiden virtsan kadmiumille. Työterveyslaitos on asettanut kyseiset arvot perustuen suomalaisen väestön kadmiumin normaalipitoisuuksiin veressä ja virtsassa sekä kirjallisuuteen perustuvien tietojen perusteella kadmiumin terveyshaitoista. Näille arvoille on olemassa Työterveyslaitoksen julkaisemat perustelumuistiot, jotka löytyvät laitoksen nettisivuilta.
Veren kadmiumin viiteraja tupakoimattomilla 5 nmol/l ylittyi 1 946 näytteessä (~47 % kaikista näytteistä). Tupakoivilla viiteraja 18 nmol/l ylittyi 536 näytteessä (~13 % kaikista näytteistä). Toimenpideraja 50 nmol/l ylittyi 23 näytteessä (~0,6 % kaikista näytteistä), joista kaksi oli tupakoimattomilta ja loput tupakoivilta.
Virtsan kadmiumin tupakoimattomien viiteraja 5 nmol/l ylittyi 1 137 näytteessä (~31 % kaikista näytteistä) ja tupakoivien 10 nmol/l 414 näytteessä (~11 % kaikista näytteistä). Toimenpideraja 20 nmol/l ylittyi 120 näytteessä (~3 % kaikista näytteistä) ja toimenpiderajan 40 nmol/l ylitti 54 näytettä.
Suurin mitattu veren kadmium pitoisuus oli 93 nmol/l, joka löytyi tupakoivalta 18– 23-vuotiaalta henkilöltä. Hän työskenteli ’keraamisten talous- ja koriste-esineiden valmistuksessa’ sulattajana. Virtsan korkein mitattu kadmiumpitoisuus oli 206 nmol/l miespuoliselta tupakoimattomalta henkilöltä, joka työskenteli ’työkalujen valmistuksessa’ juotostyössä. Molemmat mittaukset olivat vuodelta 2004.
Keskimääräiset altistumistasot olivat veren kadmiumpitoisuuksien mediaani 4 nmol/l, keskiarvo 9 nmol/l ja 95-persentiili (95 % -piste, 95 %) 29 nmol/l ja virtsan kadmiumpitoisuuksien mediaani 3 nmol/l, keskiarvo 6 nmol/l ja 95-persentiili 15 nmol/l. Tupakoivien henkilöiden veren ja virtsan kadmiumpitoisuudet olivat keskimäärin korkeammat kuin Kadmium 2000–2014 4 tupakoimattomien. Tämä ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Tuloksissa ei havaittu minkäänlaista kadmiumpitoisuuksien kasvua iän myötä huomioiden myös tupakointitottumukset.
Ilmoitettuja toimialaluokkia oli veren ja virtsan samanaikaisille kadmiummäärityksille kaikkiaan 42 kappaletta, veren kadmiummääritykselle 81 kappaletta ja virtsan kadmiummääritykselle 85 kappaletta. Suurimmat määrät näytteitä tuli toimialaluokista 38220 ‘ongelmajätteen käsittely, loppusijoitus ja hävittäminen’ 1 579 kpl ja 38110 ‘tavanomaisen jätteen keruu’ 657 kpl.
Veren kadmiummittausten perusteella eniten altistuttiin toimialoilla ‘muussa rakennuspuusepäntuotteiden valmistuksessa’, ‘aseiden ja ammusten valmistuksessa’, ‘kuparin valmistuksessa’, ‘rakennuspaikan valmistelutöissä’ ja ‘työkalujen valmistuksessa’. Virtsan kadmiummittausten perusteella ‘muu rakennuspuusepäntuotteiden valmistus’, ‘työkalujen valmistus’ ja ‘sähkömoottorien, generaattorien ja muuntajien valmistus’ olivat altistavimmat toimialat.
Tulokset jaettiin työtehtävän ja työpaikan tiedon mukaan seuraaviin ryhmiin: asentajiin, elektroniikkaromun käsittelijöihin, hitsaajiin, huoltomiehiin, juottajiin, lasin valmistuksessa työskenteleviin, mekaanista metallintyöstöä tekeviin, ongelmajätteiden kanssa työskenteleviin, palomiehiin, pilaantuneen maamassan kanssa työskenteleviin, pintakäsittelijöihin, rakennusmiehiin ja valimossa työskenteleviin. Lisäksi koottiin kaksi ryhmää, joista toinen muodostuu lähinnä puolustusministeriön ja ulkoministeriön komennusmiehistä ja toinen jätteenkäsittelyssä työskentelevistä. Tällöin saatiin ryhmiin mukaan esimerkiksi työnjohtajat, esimiehet, apumiehet ja insinöörit. Useat henkilöt kuuluvat useampaan ryhmään kuten esimerkiksi kunnossapitotyöntekijät. Altistavimmat työtehtävät näistä olivat keskimäärin juotostyö, kiinteän metallin työstö, lasin valmistus ja valutyöt.
Kokoelmat
- Kirjat [545]