Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ennuste- ja arviointimalli: Kalajoki, Kuusamo, Oulu ja Pudasjärvi
Kauppila, Pekka (2017)
Lataukset:
Kauppila, Pekka
Kajaanin ammattikorkeakoulu
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-21-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7219-21-8
Tiivistelmä
Nykyään matkailun suunnittelussa ja kehittämisessä eri aluetasoilla sovelletaan strategista suunnitteluprosessia. Matkailustrategiassa tehdään valintoja määrittämällä ne haasteet, jotka ovat kehittämisen esteitä. Toteutettavilla toimenpiteillä pyritään osuvuuteen eli voittamaan matkailun kehittymistä vaikeuttavat tekijät. Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin, strateginen suunnittelu ja hankkeet, projektit, vyöryivät alueellisen kehittämisen keskiöön: aluekehitystä ohjataan strategioilla ja toteutetaan käytännössä hankkeilla. Edellinen koskee myös matkailun kehittämistä. Aluekehityshankkeet kattavat esimerkiksi matkailumarkkinoinnin, tuotekehityksen ja osaamisen.
Matkailuhankkeiden ja -investointien suunnittelussa tarvitaan työkaluja niiden aluetaloudellisten vaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Kyse on ennusteista, kun tiettyjen parametrien avulla laaditaan numeerisia lukuarvoja tulevaisuuteen. Arvioinnilla puolestaan tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että matkailun aluetaloudellisia vaikutusennusteita, tuotoksia, verrataan matkailun kehittämishankkeiden tai investointien edellyttämiin panostuksiin. Raportissa tuodaan esille matkailuhankkeiden ja -investointien panos–tuotos-arviointi taloudellisessa mielessä.
Tutkimusraportissa tuotetaan paikallistasolle Pohjois-Pohjanmaalle ‒ Kalajoelle, Kuusamoon, Ouluun ja Pudasjärvelle ‒ työkaluja matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Keskeisiä tuloksia voidaan hyödyntää matkailun ennakointityössä. Prosessimalli perustuu matkailijoilta kerättyyn kysyntätietoon, tavoiteltuun matkailijamäärätietoon, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoon sekä tutkimustietoon kohdealueen matkailun tulo- ja työllisyyskertoimesta. Matkailijoiden kysyntätiedolla tarkoitetaan heidän rahankäyttöään. Matkailijamäärätavoitteet (yöpymisvuorokausitavoitteet) saadaan tutkimusalueiden paikallisilta matkailutoimijoilta. Mainittuja tietoja yhdistämällä prosessimallilla voidaan ennustaa matkailuhankkeen tai -investoinnin aluetaloudellisia vaikutuksia kohdealueelle: välitön matkailutulo, -työllisyys, palkkatulo, palkkaverotulo ja kokonaisvaikutukset. Mallilla on mahdollista määrittää myös vaihtoehtoisia talousvaikutusennusteita. Keskiössä on menetelmän kehittäminen ennustamiseen ja arviointiin, mutta mallista esitetään myös käytännön sovellus Kalajoelle, Kuusamoon, Ouluun ja Pudasjärvelle.
Kysyntätiedon, matkailijamäärätavoitetiedon, tilastotiedon ja tutkimustiedon yhdistäminen mahdollistaa matkailun aluetaloudellisten vaikutusten systemaattisen, tiettyyn logiikkaan perustuvien ennusteiden, tuotosten, määrittämisen ja vertaamisen suunniteltuihin panostuksiin. Ennuste- ja arviointimalli on luonteeltaan dynaaminen, koska viranomaiset (Tilastokeskus, Kuntaliitto) päivittävät mallissa käytettävää tilastotietoa vuosittain. Vaikka tutkimusraportissa ennuste- ja arviointimallia sovelletaan paikallistasolle, sen periaatteet ja toimintatavat ovat relevantteja myös muille aluetasoille, mikäli mallin edellyttämät tiedot ovat saatavissa. Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamismalli, seurantamalli sekä ennuste- ja arviointimalli muodostavat työkalupakin matkailutalouden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Mainittuja malleja voidaan hyödyntää matkailun strategisen suunnitteluprosessin eri vaiheissa.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, ennuste- ja arviointimalli, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa
Matkailuhankkeiden ja -investointien suunnittelussa tarvitaan työkaluja niiden aluetaloudellisten vaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Kyse on ennusteista, kun tiettyjen parametrien avulla laaditaan numeerisia lukuarvoja tulevaisuuteen. Arvioinnilla puolestaan tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että matkailun aluetaloudellisia vaikutusennusteita, tuotoksia, verrataan matkailun kehittämishankkeiden tai investointien edellyttämiin panostuksiin. Raportissa tuodaan esille matkailuhankkeiden ja -investointien panos–tuotos-arviointi taloudellisessa mielessä.
Tutkimusraportissa tuotetaan paikallistasolle Pohjois-Pohjanmaalle ‒ Kalajoelle, Kuusamoon, Ouluun ja Pudasjärvelle ‒ työkaluja matkailun aluetaloudellisten vaikutusten ennustamiseen ja arviointiin. Keskeisiä tuloksia voidaan hyödyntää matkailun ennakointityössä. Prosessimalli perustuu matkailijoilta kerättyyn kysyntätietoon, tavoiteltuun matkailijamäärätietoon, Tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tilastotietoon sekä tutkimustietoon kohdealueen matkailun tulo- ja työllisyyskertoimesta. Matkailijoiden kysyntätiedolla tarkoitetaan heidän rahankäyttöään. Matkailijamäärätavoitteet (yöpymisvuorokausitavoitteet) saadaan tutkimusalueiden paikallisilta matkailutoimijoilta. Mainittuja tietoja yhdistämällä prosessimallilla voidaan ennustaa matkailuhankkeen tai -investoinnin aluetaloudellisia vaikutuksia kohdealueelle: välitön matkailutulo, -työllisyys, palkkatulo, palkkaverotulo ja kokonaisvaikutukset. Mallilla on mahdollista määrittää myös vaihtoehtoisia talousvaikutusennusteita. Keskiössä on menetelmän kehittäminen ennustamiseen ja arviointiin, mutta mallista esitetään myös käytännön sovellus Kalajoelle, Kuusamoon, Ouluun ja Pudasjärvelle.
Kysyntätiedon, matkailijamäärätavoitetiedon, tilastotiedon ja tutkimustiedon yhdistäminen mahdollistaa matkailun aluetaloudellisten vaikutusten systemaattisen, tiettyyn logiikkaan perustuvien ennusteiden, tuotosten, määrittämisen ja vertaamisen suunniteltuihin panostuksiin. Ennuste- ja arviointimalli on luonteeltaan dynaaminen, koska viranomaiset (Tilastokeskus, Kuntaliitto) päivittävät mallissa käytettävää tilastotietoa vuosittain. Vaikka tutkimusraportissa ennuste- ja arviointimallia sovelletaan paikallistasolle, sen periaatteet ja toimintatavat ovat relevantteja myös muille aluetasoille, mikäli mallin edellyttämät tiedot ovat saatavissa. Matkailun aluetaloudellisten vaikutusten mittaamismalli, seurantamalli sekä ennuste- ja arviointimalli muodostavat työkalupakin matkailutalouden kokonaisvaltaiseen ymmärtämiseen. Mainittuja malleja voidaan hyödyntää matkailun strategisen suunnitteluprosessin eri vaiheissa.
Avainsanat: matkailu, aluetaloudelliset vaikutukset, ennuste- ja arviointimalli, paikallistaso, Pohjois-Pohjanmaa