Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos

Loading...
Thumbnail Image
Journal Title
Journal ISSN
Volume Title
School of Engineering | D4 Julkaistu kehittämis- tai tutkimusraportti tai -selvitys
Date
2012
Major/Subject
Mcode
Degree programme
Language
fi
Pages
34
Series
Aalto-yliopiston julkaisusarja TIEDE+TEKNOLOGIA, 19/2012
Abstract
Keskustelua aluekehityksen vaikutusmahdollisuuksista ilmastonmuutoksen hillinnässä on käyty vilkkaasti jo pitkään. Päähuomio on kohdistunut perinteistesti liikkumisen ja rakennusten energiankulutuksen päästöihin. Useissa tutkimuksissa löydetty aluerakenteen tiiveyden ja matalien kasvihuonekaasupäästöjen yhteys on johtanut tiiviiden aluerakenteiden suosimiseen ja esimerkiksi Suomessa kiteytynyt yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tavoitteeksi koko maamme ilmastopolitiikassa. Merkittävästi vähemmän huomiota on kiinnitetty polttoaineenkulutuksen ja rakennusten energiankulutuksen ulkopuolelle jääviin päästöihin, ja erityisesti näiden päästöjen ja aluerakenteiden välisiin yhteyksiin. Nämä niin sanotut epäsuorat päästöt saattavat kuitenkin muodostaa erittäin merkittävän osan kokonaispäästöistämme. Useat tuoreet tutkimukset esittävät lisäksi suhteellisen vahvoja näyttöjä siitä, että epäsuoratkin päästöt riippuvat merkittävässä määrin aluerakenteesta. Lisäksi jopa liikkuminen ja rakennusten energiankulutus sisältävät päästöihin merkittävästi vaikuttavia tekijöitä, jotka saatetaan helposti rajata tutkimusten ulkopuolelle. Mikäli nämä tekijät jätetään huomioimatta, saatetaan saada hyvin vinoutunut kuva erilaisten yhdyskuntien aiheuttamista päästöistä ja maankäytön tai aluesuunnittelun vaikutusmahdollisuuksista. Tässä artikkelissa esitetään, miten sekä suorat että epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt kertyvät erilaisten yhdyskuntien toiminnan seurauksena, ja arvioidaan aluerakenteen ja päästöjen välisiä yhteyksiä. Näkökulmana on kulutus ja sen heijastuminen kasvihuonekaasupäästöihin. Kulutusnäkökulman avulla pystytään tarkastelemaan päästöjen aiheutumista kokonaisvaltaisesti ilman sattumanvaraisia alueellisia rajauksia. Artikkelissa nostetaan esiin viisi kasvihuonekaasupäästöjen aiheutumisen ymmärtämisen kannalta tärkeää näkökulmaa: 1. Yksityisautoilun päästöt alenevat merkittävästi vähemmän kuin ajosuoritteet aluerakenteiden tiivistyessä Polttoaineen kulutus on ajosuoritetta parempi indikaattori liikkumisen kasvihuonekaasupäästöille. Vaikka matkat lyhenevät tiiviimmissä rakenteissa, mikä näkyy keskimääräisissä ajosuoritteissa, nousevat kasvihuonekaasupäästöt per ajettu kilometri kaupunkiajossa merkittävästi maantieajoa korkeammiksi. Lisäksi ajoneuvoja omistetaan suhteellisen paljon myös kaupungeissa, ja korkeamman varallisuuden seurauksena niissä jopa ostetaan enemmän uusia autoja kuin maaseutumaisemmilla alueilla. Kaupungit asuinympäristöinä saattavat myös maaseutumaisempien alueiden tapaan tukea kulutuskäyttäytymistä, joka vaatii autojen omistamista ja käyttöä. Esimerkiksi kesämökkejä, joille kuljetaan pääsääntöisesti omilla autoilla, omistetaan enemmän kaupungeissa. 2. Liikkumisen kokonaispäästöt (auto-, juna-, laiva- ja lentoliikkuminen huomioiden) eivät välttämättä laske kaupungistumisasteen noustessa Tarkasteltaessa kaiken liikkumisen aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä Suomessa, havaitaan yhteenlaskettujen päästöjen olevan suhteellisen tasaisia erityyppisillä alueilla johtuen erityisesti kasvavasta lentomatkailun määrästä pääkaupunkiseudulla. 3. Asumisen energiankulutuksesta aiheutuvat kokonaispäästöt kasvavat kaupunkimaisemmilla alueilla ja vähenevät maaseutumaisilla alueilla,kun uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä ja toisaalta kerrostalojen piiloenergiankulutus huomioidaan arvioinneissa. Energiamuotojen näkökulmasta uusiutuvan energian käyttö lämmityksessä näyttäisi kasvavan kaupungistumisasteen laskiessa. Lisäksi kerrostaloissa merkittävä osa energiankulutuksesta tapahtuu yhteisenä ”piilokulutuksena”, joka ei kohdennu suoraan yksittäiselle asukkaalle. Kerrostaloissa on esimerkiksi paljon yhteisiä tiloja, joita lämmitetään ja valaistaan taloyhtiön kirjanpitoon kohdistuvilla energiakustannuksilla, hissejä operoidaan samoin ainoastaan taloyhtiön kulutuksena näkyvällä sähköllä. Lisäksi kiinteistön hoito ja ylläpito vaatii energiaa, mikä ei sekään näy yksittäisten huoneistojen sähkölaskuilla. Kun nämä energiat ja niiden tuotantotavat huomioidaan samoin kuin yhtiövastikkeissa ja vuokrissa tavanomaisesti maksettava lämpöenergia, näyttää energiankulutus kaupunkimaisessa asumisessa aiheuttavan maaseutumaista asumista korkeammat päästöt. 4. Muun kulutuksen aiheuttamat päästöt ovat korkeimpia kaupunkimaisimmilla alueilla Korkeampi tulotaso ja tarjolla olevat kulutusmahdollisuudet näyttävät johtavan korkeampaan kulutukseen ja aiheutettuihin kasvihuonekaasupäästöihin kaupungeissa suhteessa maaseutumaisempiin alueisiin. Suomessa pääkaupunkiseudulla on erityisen korkea tulotaso, joka näkyy korkeana kulutuksena ja korkeina kasvihuonekaasupäästöinä. 5. Aluerakenteen tiiveys ei ole tehokas indikaattori aluerakenteen ja kasvihuonekaasujen yhteyksien arvioimisessa Edellä esitetyt kohdat 1-4 näyttävät, että yhteys aluerakenteen ja kasvihuonekaasupäästöjen välillä on niin monimutkainen, ettei tiiveyden avulla voida tehdä arvioita päästöistä suuntaan tai toiseen. Lisäksi esimerkiksi alueella käytettävät energiaratkaisut vaikuttavat lopputulokseen niin oleellisesti, että muut tekijät peittyvät helposti energiaratkaisujen alle.
Description
Keywords
ilmastonmuutos, yhdyskuntarakenteet, kasvihuonekaasupäästöt, hiilijalanjälki
Other note
Citation