2,6 Kestävä kansakunta. Elivoimainen 200-vuotias Suomi
Pekkola, Juhani; Engelhardt, Sari; Hänninen, Jussi; Lehtonen, Olli (2011)
Pekkola, Juhani
Engelhardt, Sari
Hänninen, Jussi
Lehtonen, Olli
Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
2011
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5963-11-3
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5963-11-3
Tiivistelmä
Väestöä Suomessa ja yleensä Euroopassa leimaa ikääntyminen. Pidentynyt elinikä on pitänyt väestön määrän korkeana, mutta huoltosuhde on heikentynyt ja heikkenee edelleen lähivuosikymmeninä. Syntyvyys on Suomessa tasolla 1,86 mutta se on selvästi alimman mahdollisen kestävän tason 2,1 alapuolella. Myös muissa Euroopan maissa syntyvyys on alhainen. EU 27 keskiarvo oli vain 1,56 vuonna 2007.
Kun suomalaisilta tiedustellaan heidän toivomaansa lapsimäärää, on vastaus 2,6. Vajausta perheissä on nykyisellään keskimäärin 0,74 lasta. On hämmästyttävää, ettemme ole tarkemmin selvittäneet syitä alhaiseen ja kansalaisten tavoitteita vastaamattomaan syntyvyyden tasoon. Meillä ei liioin ole politiikkaa kestävään väestön kasvuun. Keskustelu ja toimet kohdistuvat vain demografisen vääristymän seurauksien korjaamiseen mm. työmarkkinoilla ja taloudessa, ei ongelmien syyhyn. Pyrimme esim. pidentämään työuria molemmista päistä ja keskeltä ja lyhentämään opiskeluaikoja arvioimatta, mitä tämä vaikuttaa nuorten ikäluokkien rasitukseen ja edelleen syntyvyyteen. On ilmeistä, että huoltosuhteen loputon heikkeneminen johtaa nuorten ikäluokkien ylikuluttamiseen, jopa ennenaikaiseen loppuun palamiseen työmarkkinoilla.
Huoltosuhteen jatkuva heikkeneminen johtaa väistämättä talouden ja yhteiskunnan järjestelmien romahtamiseen niin Suomessa kuin Euroopassa. On käytävä keskustelu siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja millaista haluamme välttää.
Empiirisen esitutkimuksemme mukaan syyt nuorten perhesuunnitteluun liittyvät voimakkaasti työhön ja opiskeluihin, mutta myös elämäntyylikysymyksiin. On välttämätöntä koota kansallinen kysely ja suorittaa tutkimus asiasta. On syytä täsmentää työn ja perheen yhteensovittamistoimia nuorten aikuisten osalta, antaa lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa erityisesti miehille, tukea raskaana olevia naisia ja heidän perheitään sekä analysoida julkisuudessa esiintyvää, osin lapsikielteiseksi koettua viestintää ja lisätä lapsimyönteistä perhepoliittista informaatiota.
On välttämätöntä ja inhimillisesti kohtuullista tutkia mahdollisuudet ja toimet kansalaisten perhepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi syntyvyyden osalta. Vain syntyvyyden kohoaminen kestävälle tasolle mahdollistaa kansallisen kulttuurin jatkamisen.
Kun suomalaisilta tiedustellaan heidän toivomaansa lapsimäärää, on vastaus 2,6. Vajausta perheissä on nykyisellään keskimäärin 0,74 lasta. On hämmästyttävää, ettemme ole tarkemmin selvittäneet syitä alhaiseen ja kansalaisten tavoitteita vastaamattomaan syntyvyyden tasoon. Meillä ei liioin ole politiikkaa kestävään väestön kasvuun. Keskustelu ja toimet kohdistuvat vain demografisen vääristymän seurauksien korjaamiseen mm. työmarkkinoilla ja taloudessa, ei ongelmien syyhyn. Pyrimme esim. pidentämään työuria molemmista päistä ja keskeltä ja lyhentämään opiskeluaikoja arvioimatta, mitä tämä vaikuttaa nuorten ikäluokkien rasitukseen ja edelleen syntyvyyteen. On ilmeistä, että huoltosuhteen loputon heikkeneminen johtaa nuorten ikäluokkien ylikuluttamiseen, jopa ennenaikaiseen loppuun palamiseen työmarkkinoilla.
Huoltosuhteen jatkuva heikkeneminen johtaa väistämättä talouden ja yhteiskunnan järjestelmien romahtamiseen niin Suomessa kuin Euroopassa. On käytävä keskustelu siitä, millaista tulevaisuutta tavoittelemme ja millaista haluamme välttää.
Empiirisen esitutkimuksemme mukaan syyt nuorten perhesuunnitteluun liittyvät voimakkaasti työhön ja opiskeluihin, mutta myös elämäntyylikysymyksiin. On välttämätöntä koota kansallinen kysely ja suorittaa tutkimus asiasta. On syytä täsmentää työn ja perheen yhteensovittamistoimia nuorten aikuisten osalta, antaa lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa erityisesti miehille, tukea raskaana olevia naisia ja heidän perheitään sekä analysoida julkisuudessa esiintyvää, osin lapsikielteiseksi koettua viestintää ja lisätä lapsimyönteistä perhepoliittista informaatiota.
On välttämätöntä ja inhimillisesti kohtuullista tutkia mahdollisuudet ja toimet kansalaisten perhepoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi syntyvyyden osalta. Vain syntyvyyden kohoaminen kestävälle tasolle mahdollistaa kansallisen kulttuurin jatkamisen.