Inkerinsuomalaisten oikeus muistoon : "että ketään heistä ei unohdettaisi"
Martikainen, Tyyne (2014)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Martikainen, Tyyne
Siirtolaisuusinstituutti
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-62-8
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5889-62-8
Kuvaus
Esipuhe ja huomionosoitukset
1. Että ketään heistä ei unohdettaisi
2. Sosiaalisten katastrofien aikakausi
3. Levashovan joukkohautausmaa Leningradin lähellä
4. Inkerinmaan historiaa
4.1. Vaiettu historia
4.2. Inkerinsuomalaiset vainojen kohteina
5. Entä muut suomalaiset?
5.1. Amerikansuomalaiset Venäjän Karjalassa
5.2. Stalinin vainot ja suomalaiset Itä-Karjalassa
5.3. Stalinin sodanaikainen terrori Suomen alueella
5.4. Venäjän Korkeimman oikeuden julkilausuma vuonna 1989
6. Stalinin viisivuotissuunnitelmat – maatalouden kollektivisointi
6.1. Inkerinmaa pysyi suljettuna inkerinsuomalaisilta
7. Suuri terrori Leningradin alueella vuosina 1937–1938
8. Mitä terrorismi on?
9. Siperia opettaa
10. Kertomukset ja haastattelut
10.1. Ruotsin ryhmä
10.2. Pietarin – Inkerinmaan ryhmä
10.3. Siperian ryhmä
10.4. Viron ryhmä
10.5. Suomen ryhmä
11. Kansanryhmän hajaannus
Lähdekirjallisuus.
1. Että ketään heistä ei unohdettaisi
2. Sosiaalisten katastrofien aikakausi
3. Levashovan joukkohautausmaa Leningradin lähellä
4. Inkerinmaan historiaa
4.1. Vaiettu historia
4.2. Inkerinsuomalaiset vainojen kohteina
5. Entä muut suomalaiset?
5.1. Amerikansuomalaiset Venäjän Karjalassa
5.2. Stalinin vainot ja suomalaiset Itä-Karjalassa
5.3. Stalinin sodanaikainen terrori Suomen alueella
5.4. Venäjän Korkeimman oikeuden julkilausuma vuonna 1989
6. Stalinin viisivuotissuunnitelmat – maatalouden kollektivisointi
6.1. Inkerinmaa pysyi suljettuna inkerinsuomalaisilta
7. Suuri terrori Leningradin alueella vuosina 1937–1938
8. Mitä terrorismi on?
9. Siperia opettaa
10. Kertomukset ja haastattelut
10.1. Ruotsin ryhmä
10.2. Pietarin – Inkerinmaan ryhmä
10.3. Siperian ryhmä
10.4. Viron ryhmä
10.5. Suomen ryhmä
11. Kansanryhmän hajaannus
Lähdekirjallisuus.
Tiivistelmä
Stalinin ankarien vainojen seurauksena inkerinsuomalaiset joutuivat jättämään kotiseutunsa nykyisen Pietarin lähistöllä. Kirjaansa Tyyne Martikainen on haastatellut kymmeniä inkerinsuomalaisia, ja kertoo tässä heidän kokemuksensa ja muistonsa. Haastateltuja on tavoitettu kaukaa Siperiasta, Karjalasta, Virosta, Suomesta ja Ruotsista. Vainojen uhrit ja heidän jälkeläisensä kertovat, mitä todella tapahtui. Vainotuilla on oikeus muistoon ja oikeus odottaa, että heitä kuunnellaan. Tämä kirja on myös taustahistoriaa vuonna 2012 Siirtolaisuusinstituutin verkossa julkaistulle Tyyne Martikaisen kokoamalle Inkerinsuomalaisten martyrologialle eli uhritiedostolle.
Tyyne Martikaisella on omakohtaiset kokemuksensa ja muistonsa elämästä sodan jaloissa kotikylässään Kuoskussa. Kylä tuhottiin sotien aikana kolme kertaa, talvisodan alussa, partisaanisodan aikana ja Lapin sodan aikana. Valtiotieteen maisteri, terveystieteiden lisensiaatti Tyyne Martikainen teki pääasiallisen työuransa Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon suunnittelun ja koulutuksen sekä veteraanihuollon ja ihmisoikeusasioiden asiantuntijatehtävissä. Eläkkeelle jäätyään hänen aloitteestaan perustettiin Savukosken Kuoskunkylässä vuonna 1999 partisaanisodan siviiliuhrien yhdistys Jatkosodan Siviiliveteraanit ry. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.
Tyyne Martikaisella on omakohtaiset kokemuksensa ja muistonsa elämästä sodan jaloissa kotikylässään Kuoskussa. Kylä tuhottiin sotien aikana kolme kertaa, talvisodan alussa, partisaanisodan aikana ja Lapin sodan aikana. Valtiotieteen maisteri, terveystieteiden lisensiaatti Tyyne Martikainen teki pääasiallisen työuransa Sosiaali- ja terveysministeriön terveydenhuollon suunnittelun ja koulutuksen sekä veteraanihuollon ja ihmisoikeusasioiden asiantuntijatehtävissä. Eläkkeelle jäätyään hänen aloitteestaan perustettiin Savukosken Kuoskunkylässä vuonna 1999 partisaanisodan siviiliuhrien yhdistys Jatkosodan Siviiliveteraanit ry. Hän toimi yhdistyksen puheenjohtajana yli kymmenen vuotta.