Lohkoketjuteknologian lupaus
Honkanen, Petri (2017)
Honkanen, Petri
Yrkeshögskolan Arcada Ab
2017
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5260-78-6
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5260-78-6
Tiivistelmä
Lohkoketjuteknologiasta on tullut parin viimeksi kuluneen vuoden aikana merkittävä teknologinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen lupaus. Taloudellisesti suurimmat panostukset sen kehittämiseen ja sovellusten luomiseen on tehty finanssisektorilla. Suuri osa alan startup yrityksistä kehittääkin teknologiaa juuri finanssisektorin tarpeisiin. Pyrkimykset hyödyntää lohkoketjuteknologiaa ulottuvat kuitenkin kauas muillekin yhteiskunnan toiminta-alueille.
Tutkimuksessa on perehdytty lohkoketjuteknologiaan ja esitelty sitä yleispiirteissään teknologiana ja innovaationa. Laajempaa analyysiä innovaation käyttöönotosta ja leviämisestä ei ole kuitenkaan voitu tehdä, koska lohkoketjuteknologia on vasta kehkeytyvässä kehitysvaiheessa, jossa varsinainen käyttöönotto ei ole tapahtunut. Myöskään mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita teknologian käyttöönottoon liittyy, ei ole toistaiseksi pystytty tutkimaan empiirisesti. Myös arviot lohkoketjuteknologian hyödyntämisen taloudellisista vaikutuksista ovat edelleen pitkälti spekulaatiota. Arvioita on toki tehty useita ja eri näkökulmista. Yksi tunnetuimmista arvioista on Santander pankin arvioima n. 20 mrd euron vuosittainen hyöty finanssilaitoksille tulevaisuudessa.
Raportin työstämisen aikana eli vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla ideoita lohkoketjuteknologian soveltamisalueista oli tuotettu jo niin paljon, että kaikkien niiden yksityiskohtaisempi esitteleminen raportissa olisi ollut käytettävissä olevilla resursseilla mahdotonta. Raportissa on kuitenkin pyritty antamaan mahdollisimman leveä, joskin ohut, kattaus asiasta. Finanssisektorilla myös vakuutusala etsii omia ratkaisujaan. Sovelluksia kehitetään lisäksi mm. terveydenhuollon, koulutuksen, energiantuotannon- ja kaupan, tekijänoikeuksien, asiakashallinnan, asioiden internetin, logistiikan, media-alan ja jakamistalouden tarpeisiin. Lohkoketjuteknologiaa sovelletaan myös tuotteiden alkuperän tallentamiseen ja jäljittämiseen esim. timanttien, taideteosten ja maataloustuotteiden osalta. Petosten ehkäisy onkin yksi tavoite useilla sovellusalueilla.
Lohkoketjuteknologian realisoitumiseen innovaationa vaikuttavat useat tekijät. Raportissa on käsitelty mm. patentointia, standardointia, regulaatiota ja politiikkatoimenpiteitä. Ylikansallisten tahojen, valtioiden ja kaupunkien toimenpiteitä on tarkasteltu erikseen. Tältä osin näyttää siltä, että lohkoketjuteknologia on huomioitu jossain määrin valtiollisessa päätöksenteossa ja toimenpideagendalla, mutta toisaalta kehityksen on nähty edelleen olevan sellaisessa vaiheessa, että keskustelu regulaatiosta ei ole edennyt toimenpiteiksi.
Useat valtiot ovat lähteneet mukaan lohkoketjuteknologiaa kehittäviin hankkeisiin, joissa teknologiaa ollaan yleensä soveltamassa jollakin yksittäisellä alueella, kuten Ruotsissa kiinteistörekisterihankkeessa.
Laajimmin ja perusteellisimmin politiikkatoimenpiteitä ja valtion roolia on käsitelty Iso-Britannian tammikuussa 2016 julkaistussa hallituksen selvitysmiehen raportissa. Siinä hahmotellaan yleisiä ja yksityisempiäkin ohjeita siitä, miten hallituksen tulisi toimia hajautettujen tilikirjojen eli lohkoketjujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi julkisen vallan toimenpitein.
Suomessa julkinen valta ei ole julkisen aineiston perusteella käsitellyt lohkoketjuteknologiaa, eikä siis ottanut kantaa tai antanut toimenpideohjeita. Rahoitusta joillekin tutkimus- ja kehityshankkeille on suunnattu mm. Tekesin ja VNKn kautta.
Joidenkin arvioiden mukaan patenttien hakeminen ja saaminen voisi ratkaista lohkoketjuteknologian tulevaisuuden. Toistaiseksi patentteja ei tiettävästi ole lukuisista hakemuksista huolimatta myönnetty ainakaan USAssa, jossa softan patentointi on vaikeaa. Varsinaiset patenttisodat ovat edessäpäin, jos sellaisia on tulossa.
Myöskään virallisia standardeja ei ole luotu, vaikka kansainvälinen ISO ryhmä sitä varten vuonna 2016 perustettiinkin. Lohkoketjualustoja ja verkkoja kehitetään edelleen ilman ylempää teknistä kaitselmusta ja ohjattua yhteensovittamisen politiikkaa. Vaikka toki yhteistyötä alustakehittäjilläkin on.
Lohkoketjuteknologia saattaa olla merkittävä radikaali innovaatio, joka muuttaa myös yhteiskunnallisia käytäntöjä. Innovaation merkitys selviää vasta, kun lohkoketjuteknologiaa on otettu laajassa mittakaavassa käyttöön. Lohkoketjuteknologian merkitystä innovaationa tulee tarkastella sen erityyppisistä sovelluskohteista käsin. Tällainen tarkastelu näyttäisi osoittavan, että lohkoketjuteknologia ei ainakaan tässä vaiheessa vaikuttaisi olevan vain yksiulotteinen innovaatio vaan sen hyödyntäminen eri yhteiskunnan ja arjen sovellusalueilla antaisi eri käyttötavoille myös erilaisen roolin innovaationa. Toisin sanoen, sen radikaaliuden aste tullee riippumaan sovelletusta käyttötavasta ja -kohteesta.
Analysoitaessa lohkoketjuteknologiaa ja sen käyttöä laajana kokonaisuutena, voidaankin päätyä siihen, että sitä voi pitää perustavana (foundational) innovaatio. Tällainen se on, mikäli se muuttaa perusteiltaan datan hallinnan, käsittelyn ja säilönnän ohella yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden perusteita merkittävästi.
Raportin tekovaiheessa yksi keskeinen havainto lohkoketjuteknologiasta oli, että sitä on käsitelty mediassa ja monien asiantuntijoidenkin osalta juuri tämänkaltaisena perustavana teknologiana. Ja juuri tämän perustavuuden varaan ja ympärille rakentui tarina lohkoketjusta monia suuria yhteiskunnallisia haasteita ratkaisevana välineenä. Erityisesti vuoden 2016 aikana media kiinnostus lohkoketjuteknologiaan tiheni ja vuoden mittaan ilmaantui paljon tulkintoja, joiden mukaan elettiin hypevaihetta. Ilmassa leijui lupaus. Loppuvuonna kriittisemmät äänet peräänkuuluttivat reaalimaailman sovelluksia ja niiden tulemista ennakointiinkin vuodelle 2017 erilaisissa uuden vuoden katsauksissa. Koska useimmat asiantuntija-arviot lohkoketjuteknologian sovellusten läpimurrosta ulottuvat pidemmälle kuin yhteen vuoteen, on mielenkiintoista, nähdäänkö sovelluksia laajemmassa käytössä jo vuonna 2017.
Tutkimuksessa on perehdytty lohkoketjuteknologiaan ja esitelty sitä yleispiirteissään teknologiana ja innovaationa. Laajempaa analyysiä innovaation käyttöönotosta ja leviämisestä ei ole kuitenkaan voitu tehdä, koska lohkoketjuteknologia on vasta kehkeytyvässä kehitysvaiheessa, jossa varsinainen käyttöönotto ei ole tapahtunut. Myöskään mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joita teknologian käyttöönottoon liittyy, ei ole toistaiseksi pystytty tutkimaan empiirisesti. Myös arviot lohkoketjuteknologian hyödyntämisen taloudellisista vaikutuksista ovat edelleen pitkälti spekulaatiota. Arvioita on toki tehty useita ja eri näkökulmista. Yksi tunnetuimmista arvioista on Santander pankin arvioima n. 20 mrd euron vuosittainen hyöty finanssilaitoksille tulevaisuudessa.
Raportin työstämisen aikana eli vuoden 2016 jälkimmäisellä puoliskolla ideoita lohkoketjuteknologian soveltamisalueista oli tuotettu jo niin paljon, että kaikkien niiden yksityiskohtaisempi esitteleminen raportissa olisi ollut käytettävissä olevilla resursseilla mahdotonta. Raportissa on kuitenkin pyritty antamaan mahdollisimman leveä, joskin ohut, kattaus asiasta. Finanssisektorilla myös vakuutusala etsii omia ratkaisujaan. Sovelluksia kehitetään lisäksi mm. terveydenhuollon, koulutuksen, energiantuotannon- ja kaupan, tekijänoikeuksien, asiakashallinnan, asioiden internetin, logistiikan, media-alan ja jakamistalouden tarpeisiin. Lohkoketjuteknologiaa sovelletaan myös tuotteiden alkuperän tallentamiseen ja jäljittämiseen esim. timanttien, taideteosten ja maataloustuotteiden osalta. Petosten ehkäisy onkin yksi tavoite useilla sovellusalueilla.
Lohkoketjuteknologian realisoitumiseen innovaationa vaikuttavat useat tekijät. Raportissa on käsitelty mm. patentointia, standardointia, regulaatiota ja politiikkatoimenpiteitä. Ylikansallisten tahojen, valtioiden ja kaupunkien toimenpiteitä on tarkasteltu erikseen. Tältä osin näyttää siltä, että lohkoketjuteknologia on huomioitu jossain määrin valtiollisessa päätöksenteossa ja toimenpideagendalla, mutta toisaalta kehityksen on nähty edelleen olevan sellaisessa vaiheessa, että keskustelu regulaatiosta ei ole edennyt toimenpiteiksi.
Useat valtiot ovat lähteneet mukaan lohkoketjuteknologiaa kehittäviin hankkeisiin, joissa teknologiaa ollaan yleensä soveltamassa jollakin yksittäisellä alueella, kuten Ruotsissa kiinteistörekisterihankkeessa.
Laajimmin ja perusteellisimmin politiikkatoimenpiteitä ja valtion roolia on käsitelty Iso-Britannian tammikuussa 2016 julkaistussa hallituksen selvitysmiehen raportissa. Siinä hahmotellaan yleisiä ja yksityisempiäkin ohjeita siitä, miten hallituksen tulisi toimia hajautettujen tilikirjojen eli lohkoketjujen kehittämiseksi ja käyttöönottamiseksi julkisen vallan toimenpitein.
Suomessa julkinen valta ei ole julkisen aineiston perusteella käsitellyt lohkoketjuteknologiaa, eikä siis ottanut kantaa tai antanut toimenpideohjeita. Rahoitusta joillekin tutkimus- ja kehityshankkeille on suunnattu mm. Tekesin ja VNKn kautta.
Joidenkin arvioiden mukaan patenttien hakeminen ja saaminen voisi ratkaista lohkoketjuteknologian tulevaisuuden. Toistaiseksi patentteja ei tiettävästi ole lukuisista hakemuksista huolimatta myönnetty ainakaan USAssa, jossa softan patentointi on vaikeaa. Varsinaiset patenttisodat ovat edessäpäin, jos sellaisia on tulossa.
Myöskään virallisia standardeja ei ole luotu, vaikka kansainvälinen ISO ryhmä sitä varten vuonna 2016 perustettiinkin. Lohkoketjualustoja ja verkkoja kehitetään edelleen ilman ylempää teknistä kaitselmusta ja ohjattua yhteensovittamisen politiikkaa. Vaikka toki yhteistyötä alustakehittäjilläkin on.
Lohkoketjuteknologia saattaa olla merkittävä radikaali innovaatio, joka muuttaa myös yhteiskunnallisia käytäntöjä. Innovaation merkitys selviää vasta, kun lohkoketjuteknologiaa on otettu laajassa mittakaavassa käyttöön. Lohkoketjuteknologian merkitystä innovaationa tulee tarkastella sen erityyppisistä sovelluskohteista käsin. Tällainen tarkastelu näyttäisi osoittavan, että lohkoketjuteknologia ei ainakaan tässä vaiheessa vaikuttaisi olevan vain yksiulotteinen innovaatio vaan sen hyödyntäminen eri yhteiskunnan ja arjen sovellusalueilla antaisi eri käyttötavoille myös erilaisen roolin innovaationa. Toisin sanoen, sen radikaaliuden aste tullee riippumaan sovelletusta käyttötavasta ja -kohteesta.
Analysoitaessa lohkoketjuteknologiaa ja sen käyttöä laajana kokonaisuutena, voidaankin päätyä siihen, että sitä voi pitää perustavana (foundational) innovaatio. Tällainen se on, mikäli se muuttaa perusteiltaan datan hallinnan, käsittelyn ja säilönnän ohella yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden perusteita merkittävästi.
Raportin tekovaiheessa yksi keskeinen havainto lohkoketjuteknologiasta oli, että sitä on käsitelty mediassa ja monien asiantuntijoidenkin osalta juuri tämänkaltaisena perustavana teknologiana. Ja juuri tämän perustavuuden varaan ja ympärille rakentui tarina lohkoketjusta monia suuria yhteiskunnallisia haasteita ratkaisevana välineenä. Erityisesti vuoden 2016 aikana media kiinnostus lohkoketjuteknologiaan tiheni ja vuoden mittaan ilmaantui paljon tulkintoja, joiden mukaan elettiin hypevaihetta. Ilmassa leijui lupaus. Loppuvuonna kriittisemmät äänet peräänkuuluttivat reaalimaailman sovelluksia ja niiden tulemista ennakointiinkin vuodelle 2017 erilaisissa uuden vuoden katsauksissa. Koska useimmat asiantuntija-arviot lohkoketjuteknologian sovellusten läpimurrosta ulottuvat pidemmälle kuin yhteen vuoteen, on mielenkiintoista, nähdäänkö sovelluksia laajemmassa käytössä jo vuonna 2017.