KÄSIKIRJA sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämiseen, käyttöönottoon ja arviointiin tutkimusnäytön pohjalta
Kettunen, Jyrki; Wikström-Grotell, Camilla; Kärki, Anne; Anttila, Heidi (2015)
Kettunen, Jyrki
Wikström-Grotell, Camilla
Kärki, Anne
Anttila, Heidi
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5260-62-5
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5260-62-5
Tiivistelmä
Lyhennelmä: Näyttöön perustuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden käytäntöjen kehittämisessä, käyttöönotossa ja arvioinnissa eri vaiheiden vaikuttava toteuttaminen edellyttää yhteiskehittämisen taitoja sekä osallistuvien tahojen johdon sitoutumista ja tukea. Vaiheet ovat:
Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma
Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, raportointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö.
Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi
Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa.
Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen
Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista. Sammanfattning: Kompetens i samutveckling och engagemang och stöd från ledningen är förutsättningar för att ef-fektivt implementera de olika stegen i att utveckla, ta i bruk och utvärdera forskningsbaserade social- och hälsovårdstjänster. Stegen är:
Val av utvecklingsämne, förstudie och arbetsplan
Till en början definieras noggrant vad som utvecklas och vilka behov utvecklingsidén svarar mot. Utvecklingsuppgiften formuleras i form av en fråga som kan besvaras och en förstudie genomförs, vilket strukturerar utvecklingsämnet vidare. Efter förstudien utarbetas en tydligare arbetsplan (genomförande- och utvärderingsplan) i vilken metoder, aktörer, tidtabell, rapporteringsförfarande och vid behov användning av utvecklingsmiljön Innokylä specificeras.
Att söka och utvärdera evidens baserat på forskning
Följande arbetsskeden inkluderas i att söka forskningsbaserad evidens: avgränsning av frågeställ-ningen, planering av evidensutvärderingen, insamling av information och skrivandet av en sam-manfattning. Expert- och uppföljningsinformation söks ifall forskningsevidensen inte uppfyller kriterierna eller hittas.
Beskrivning, implementering och spridandet av verksamhetsmodellen
Förutom evidens behövs även information om de omständigheter där frågan kommer att tillämpas i praktiken i. Det behövs information om verksamhetsmiljön och tillgängliga resurser. Klientens (brukarens), expertens, organisationens samt politiska och administrativa synvinklar beaktas. Ett flertal olika metoder kan användas i utvecklingen av verksamhetsmodellen, varav den viktigaste är att involvera alla deltagande aktörer för att garantera bästa möjliga resultat och engagemang. Inlärning av en ny verksamhetsmodell eller praxis börjar redan i utvecklingsskedet, vilket innebär att utvärdering av implementeringen styr arbetet under hela processen, och bestyrker samförståelsen om målsättning, åtgärder och resultat i hela utvecklingsnätverket. Förtroende och engagemang i sig förstärker implementeringen av den nya verksamhetsmodellen.
Kehittämisaiheen valinta, esiselvitys ja työsuunnitelma
Aluksi määritetään mahdollisimman tarkasti, mitä kehitetään ja kenen tarpeista kehittämisidea on peräisin. Kehittämistehtävä muotoillaan vastattavan kysymyksen muotoon ja tehdään esiselvitys, joka jo jäsentää kehittämisaihetta eteenpäin. Esiselvityksen jälkeen laaditaan tarkka työsuunnitelma (toteutus- ja arviointisuunnitelma), jossa täsmennetään yhteistyötavat, toimijat, aikataulu, raportointitavat ja tarpeen mukaan Innokylän kehittämisympäristön käyttö.
Tutkimusnäytön etsiminen ja arviointi
Tutkimusnäytön etsiminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: kysymyksen rajaus ja näytön arvioinnin suunnittelu, tiedon kokoaminen ja tiivistelmän kirjoittaminen. Jos kriteerit täyttävää tutkimustietoa ei löydy, etsitään asiantuntija- ja seurantatietoa.
Toimintamallin kuvaaminen, juurruttaminen ja levittäminen
Tutkimusnäytön lisäksi tarvitaan tietoa niistä olosuhteista, joissa asiaa sovelletaan käytännössä. Tarvitaan tietoa toimintaympäristöstä ja käytettävissä olevista voimavaroista. Huomioidaan asiakkaan, ammattilaisen, organisaation ja poliittishallinnollisen tason näkökulma. Toimintamallin kehittämisessä voi hyödyntää monia menetelmiä, mutta oleellisinta on kaikkien asianosaisten osallistaminen parhaimman mahdollisen tuloksen ja sitoutumisen takaamiseksi. Uuden toimintamallin tai käytännön oppiminen alkaa jo kehittämisvaiheessa, joten juurtumisen arviointi ohjaa työtä ja vahvistaa keskinäistä yhteisymmärrystä tavoitteista, toimenpiteistä ja tuloksesta koko kehittäjäverkostossa. Luottamus ja sitoutuminen itsessään vahvistavat toimintamallin juurtumista. Sammanfattning: Kompetens i samutveckling och engagemang och stöd från ledningen är förutsättningar för att ef-fektivt implementera de olika stegen i att utveckla, ta i bruk och utvärdera forskningsbaserade social- och hälsovårdstjänster. Stegen är:
Val av utvecklingsämne, förstudie och arbetsplan
Till en början definieras noggrant vad som utvecklas och vilka behov utvecklingsidén svarar mot. Utvecklingsuppgiften formuleras i form av en fråga som kan besvaras och en förstudie genomförs, vilket strukturerar utvecklingsämnet vidare. Efter förstudien utarbetas en tydligare arbetsplan (genomförande- och utvärderingsplan) i vilken metoder, aktörer, tidtabell, rapporteringsförfarande och vid behov användning av utvecklingsmiljön Innokylä specificeras.
Att söka och utvärdera evidens baserat på forskning
Följande arbetsskeden inkluderas i att söka forskningsbaserad evidens: avgränsning av frågeställ-ningen, planering av evidensutvärderingen, insamling av information och skrivandet av en sam-manfattning. Expert- och uppföljningsinformation söks ifall forskningsevidensen inte uppfyller kriterierna eller hittas.
Beskrivning, implementering och spridandet av verksamhetsmodellen
Förutom evidens behövs även information om de omständigheter där frågan kommer att tillämpas i praktiken i. Det behövs information om verksamhetsmiljön och tillgängliga resurser. Klientens (brukarens), expertens, organisationens samt politiska och administrativa synvinklar beaktas. Ett flertal olika metoder kan användas i utvecklingen av verksamhetsmodellen, varav den viktigaste är att involvera alla deltagande aktörer för att garantera bästa möjliga resultat och engagemang. Inlärning av en ny verksamhetsmodell eller praxis börjar redan i utvecklingsskedet, vilket innebär att utvärdering av implementeringen styr arbetet under hela processen, och bestyrker samförståelsen om målsättning, åtgärder och resultat i hela utvecklingsnätverket. Förtroende och engagemang i sig förstärker implementeringen av den nya verksamhetsmodellen.