Järjestöt kotoutumista edistämässä : jyvä, josta kasvatettiin lisää valmiuksia toimia monikulttuurisissa ja -uskontoisissa ympäristöissä
Hammar, Sari (2015)
Hammar, Sari
Diakonia-ammattikorkeakoulu
2015
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-247-9
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-247-9
Tiivistelmä
Kotouttamisrahaston rahoittaman järjestöjen yhteiskunnallisen toiminnan vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen -hankkeen (JYVÄ) tavoitteena oli edistää kaksisuuntaista kotoutumista tukemalla maahanmuuttajien osallisuutta sekä vahvistamalla järjestöjen ja yhteisöjen valmiuksia toimia monikulttuurisessa ja -uskontoisessa ympäristössä. Erityisenä painopistealueena oli haavoittuvassa asemassa olevien huomioiminen (naiset, nuoret, vammaiset henkilöt). Hanke toteutettiin osallistavassa yhteistyössä Diakonia- ammattikorkeakoulun sekä neljän järjestön kesken: Daisy Ladies ry, Martinus-säätiö, Moniheli ry sekä Vammaisfoorumi ry/Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma. Asiantuntijana JYVÄssä toimi professori Adam Dinham (Goldsmiths, University of London).
JYVÄ-hankkeessa tutustuttiin kotoutumista edistäviin toimiin sekä seurattiin kotoutumispolitiikkaan liittyvää keskustelua. Eri toimijoiden ja toimijatasojen välistä vuoropuhelua edistettiin järjestämällä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen erityisenä tehtävänä on ollut järjestöjen ja yhteisöjen tekemän kotouttamista edistävän työn näkyvyyden ja vaikuttavuuden esille nostaminen. Sektorien välinen työskentely antoi mahdollisuuksia myös tämän näkökulman huomioimiselle.
Maahanmuuttajataustaisten omien yhteisöjen vahvistamiseen pyrittiin JYVÄ- hankkeessa toimijoiden arviointi- ja kehittämistyön valmiuksia parantamalla. Hankkeen aikana kerättiin tietoa järjestökentän tilanteesta ja kartoitettiin erityisesti yhteistyökumppanijärjestöjen yhteiskunnallista ja kotouttavaa toimintaa. Hankkeessa hyödynnettiin myös kansainvälistä yhteistyötä perehtymällä Britanniassa toteutettuun hanke- ja kehittämistoimintaan. Saadun aineiston pohjalta hankkeessa kehitettiin suomalaiselle toimintakentälle soveltuvaa menetelmää ja välinettä, joka auttaa arvioimaan järjestöjen ja yhteisöjen tekemää kotoutumista edistävää työtä. JYVÄ-apuri -välineen tarkoituksena on tukea järjestöjen valmiuksia toimia erilaisista kulttuuri- ja uskontotaustoista tulevien ihmisten kanssa ja järjestää monipuolisesti eri käyttäjäryhmät huomioivaa toimintaa ja palveluita.
Tavoitteena on, että osaamisen kasvaessa toimijat kehittyvät palveluntuottajina ja vahvistavat näin myös yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Kulttuuri- ja uskontosensitiivisyyden huomioivan arviointi- ja kehittämismallin tarkoituksena on auttaa kotoutumista edistävää työtä tekeviä järjestöjä paitsi kehittämään omaa toimintaansa kentän tarpeita vastaavaksi myös tuomaan työnsä vaikuttavuutta esille ulospäin. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä vastaavat tahot, kuten rahoittajat ja päättäjät, tarvitsevat ajantasaista tietoa siitä, millaista työtä järjestöissä ja yhteistöissä tehdään ja millaisia haasteita toimijat kohtaavat pyrkiessään vastaamaan työskentely-ympäristössään esiintyviin tarpeisiin. JYVÄ-apuriin sisältyvä toiminnan ja palveluiden kriteeristö auttaakin näitä tahoja solmimaan kumppanuuksia järjestöjen kanssa sekä tekemään linjauksia ja suuntaamaan resursseja kotoutumista edistävän toiminnan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.
JYVÄ -hankkeen arviointi- ja kehittämismalliin perustuva JYVÄ-apuri tarvitsee vielä jatkokehittelemistä ja lisää pilotointia. Valimista mallia voidaan levittää erityisesti maahanmuuttajien parissa työskenteleville ja/tai uskontotaustaisille järjestöille, mutta myös muiden kansalaistoimijoiden ja yhteisöjen käyttöön.
JYVÄ-hankkeessa tutustuttiin kotoutumista edistäviin toimiin sekä seurattiin kotoutumispolitiikkaan liittyvää keskustelua. Eri toimijoiden ja toimijatasojen välistä vuoropuhelua edistettiin järjestämällä työpajoja ja keskustelutilaisuuksia. Hankkeen erityisenä tehtävänä on ollut järjestöjen ja yhteisöjen tekemän kotouttamista edistävän työn näkyvyyden ja vaikuttavuuden esille nostaminen. Sektorien välinen työskentely antoi mahdollisuuksia myös tämän näkökulman huomioimiselle.
Maahanmuuttajataustaisten omien yhteisöjen vahvistamiseen pyrittiin JYVÄ- hankkeessa toimijoiden arviointi- ja kehittämistyön valmiuksia parantamalla. Hankkeen aikana kerättiin tietoa järjestökentän tilanteesta ja kartoitettiin erityisesti yhteistyökumppanijärjestöjen yhteiskunnallista ja kotouttavaa toimintaa. Hankkeessa hyödynnettiin myös kansainvälistä yhteistyötä perehtymällä Britanniassa toteutettuun hanke- ja kehittämistoimintaan. Saadun aineiston pohjalta hankkeessa kehitettiin suomalaiselle toimintakentälle soveltuvaa menetelmää ja välinettä, joka auttaa arvioimaan järjestöjen ja yhteisöjen tekemää kotoutumista edistävää työtä. JYVÄ-apuri -välineen tarkoituksena on tukea järjestöjen valmiuksia toimia erilaisista kulttuuri- ja uskontotaustoista tulevien ihmisten kanssa ja järjestää monipuolisesti eri käyttäjäryhmät huomioivaa toimintaa ja palveluita.
Tavoitteena on, että osaamisen kasvaessa toimijat kehittyvät palveluntuottajina ja vahvistavat näin myös yhteiskunnallista vaikuttavuuttaan. Kulttuuri- ja uskontosensitiivisyyden huomioivan arviointi- ja kehittämismallin tarkoituksena on auttaa kotoutumista edistävää työtä tekeviä järjestöjä paitsi kehittämään omaa toimintaansa kentän tarpeita vastaavaksi myös tuomaan työnsä vaikuttavuutta esille ulospäin. Kolmannen sektorin toimintaedellytyksistä vastaavat tahot, kuten rahoittajat ja päättäjät, tarvitsevat ajantasaista tietoa siitä, millaista työtä järjestöissä ja yhteistöissä tehdään ja millaisia haasteita toimijat kohtaavat pyrkiessään vastaamaan työskentely-ympäristössään esiintyviin tarpeisiin. JYVÄ-apuriin sisältyvä toiminnan ja palveluiden kriteeristö auttaakin näitä tahoja solmimaan kumppanuuksia järjestöjen kanssa sekä tekemään linjauksia ja suuntaamaan resursseja kotoutumista edistävän toiminnan kokonaisvaltaiseksi kehittämiseksi.
JYVÄ -hankkeen arviointi- ja kehittämismalliin perustuva JYVÄ-apuri tarvitsee vielä jatkokehittelemistä ja lisää pilotointia. Valimista mallia voidaan levittää erityisesti maahanmuuttajien parissa työskenteleville ja/tai uskontotaustaisille järjestöille, mutta myös muiden kansalaistoimijoiden ja yhteisöjen käyttöön.