Lapin maatalous 2013
Kuha, Rauno; Rantamäki-Lahtinen, Leena (2014)
Kuha, Rauno
Rantamäki-Lahtinen, Leena
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
172
Sivut
57 p.
MTT
2014
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-584-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-584-4
Tiivistelmä
Maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan merkittävä väheneminen nähdään yhtenä Lapin maaseudun uhkatekijöistä. Tässä selvityksessä on tavoitteena kuvata Lapin maatilojen nykytilaa, tämän hetkisiä kilpailuetuja ja resursointia vuosina 2010 ja 2013 toteutettujen kyselyjen avulla. Lisäksi tavoitteena on kuvata viljelijöiden arvioita muutosten vaikutuksista maatilayritykseensä sekä tulevaisuuden ennakoinnista.
Aineistona käytettiin kahta hyvin samantyyppistä poikkileikkausaineistoa, joka kerättiin Lapin maaseutuyrityksistä vuosina 2010 ja 2013 postikyselyllä. Suuri osa vastanneita on samoja, joten osaa aineistosta voi käyttää paneeliaineistoa, jolla kehitystä voidaan seurata saman tilan osalta. Kyselyistä muodostuu siis 3 aineistoa: 1) Poikkileikkausaineisto 2010, johon vastasi 465 viljelijää. 2) Poikkileikkausaineisto 2013, johon vastasi 393 viljelijää. 3) Paneeliaineistoon, jossa sama vastaaja oli vastannut sekä vuonna 2010 että 2013, kuului 216 viljelijää. Tässä raportissa esitellään vuoden 2013 kyselyn tuloksia sekä paneeliaineiston tuloksia.
Monien tilojen taloudellinen tilanne oli melko vakaa. Monitoimisuus – tulojen saaminen monista lähteistä – oli hieman kasvanut tarkastelujaksolla. Ehkä talouden taantuman vuoksi lappilaisten tilojen suhteellinen velkaantuneisuus oli pienentynyt; velkoja oli siis maksettu pois, eikä uutta oltu otettu, investoinnit olivat usein pieniä. Etenkin kotieläintiloilla uskottiin liikevaihdon kasvavan tulevaisuudessa ja monilla tiloilla kuitenkin suunniteltiin investointeja myös jatkossa. Toimintaympäristön analyysissa ei ollut paljonkaan eroja verrattuna vuoden 2010 kyselyyn. Positiivisina mahdollisuuksina nähtiin erityisesti lähiruuan arvostuksen kasvu, Pohjoismaiden ja Venäjän markkinat, matkailu- ja loma-asuminen, paikalliset tie- ja infrastruktuurihankkeet. Suurimpina uhkina nähtiin maaltamuutto, meneillään olevat taantuma, palveluiden keskittyminen keskuksiin sekä väestön ikääntyminen. Kotieläintilat, erityisesti lammas- ja vuohitilat, näkivät mahdollisuuksia lähiruuassa. Kotieläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset nähtiin mahdollisuutena erityisesti maito- ja muilla nautakarjatiloilla.
Yhtenä pullonkaulana tilojen kehittämisen kannalta on lisäpellon heikko saatavuus, joka nousi esille jo vuoden 2010 kyselyssä. Erityisesti maitotiloilla ja muilla nautakarjatiloilla oli tarvetta lisämaan ostamiseen ja/tai vuokraamiseen. Peltoa oli kuitenkin hyvin vähän saatavilla. Maksu-valmius oli käytetyn, karkean ja suuntaa-antavan, mittarin mukaan useimmilla tiloilla hyvä, mutta pientä muutosta heikompaan tilanteeseen oli tapahtunut. Jatkossa on ennakoitavissa maksu-valmiuden osalta lisää ongelmia, esimerkiksi tukienmaksun aikataulumuutosten myötä. Vaikka liikkeenjohdollinen osaaminen ja yrittäjyystaidot olivat kehittyneet positiiviseen suuntaan, monet vastaajat kokevat silti puutteita nimenomaan näissä taidoissa. Suuri osa lappilaisista pienten ja keskikokoisten tilojen viljelijöistä ei systemaattisesti seuraa tilansa taloutta. Jatkossa tilan talouden suunnitteluun ja seurantaan olisi hyvä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
”Heikkona signaalina” nousi esille, oli monien viljelijöiden kokemus vertaistuen puutteesta ja siitä, että yritysten välinen yhteistyö ei ollut sillä tasolla kuin he toivoisivat. Erityisesti pienten tilojen viljelijät kokivat vertaistuen jopa vähentyneen tarkasteltujakson aikana. One of the biggest challenges on rural Lapland is the declining number of farms and other rural enterprises. The objective of this report is to describe current situation of Lapland’s farms, their competitive advantages and resources. In addition, the aim is to describe farmers’ opinions how current changes affects their farm enterprise and how they see future challenges.
Data were collected via two similar post surveys 2010 and 2013. Majority of the respondents were the same, hence data consists three parts; 1) survey 2010 (465 responses), 2) survey 2013 (393 responses), and panel data (214 responses). This report focuses mainly to the results of the 2013 survey and panel data.
The results show that the economic situation in Lapland’s farms is quite stable. Pluriactivity – gaining income from several sources – has become a little bit more common during the past years. Farmers have been vigilant for taking loans; hence the solidity of the farms has increased. This might be due to economic recession. However, especially animal production farms presumed that their turnover will increase in near future.
Farmers saw opportunities especially in local food, Nordic and Russian markets, tourism, and in-frastructure investments made in the area. They estimated that the biggest threads are ageing and diminishing number of population in rural Lapland, current economic recession and diminishing services. One of the biggest bottlenecks to development of the farms was that it was there is not enough farmland available.
Liquidity of the farms was generally good. However, as the weak signal, small change to weaker situation was found. Especially in many small farms future planning and budgeting was not done. In addition, in the near future, there will be some changes in the subsidy payments that will probably affect negatively to the liquidity of the farms. Therefore, this matter needs attention by farmers and stakeholder organizations.
Aineistona käytettiin kahta hyvin samantyyppistä poikkileikkausaineistoa, joka kerättiin Lapin maaseutuyrityksistä vuosina 2010 ja 2013 postikyselyllä. Suuri osa vastanneita on samoja, joten osaa aineistosta voi käyttää paneeliaineistoa, jolla kehitystä voidaan seurata saman tilan osalta. Kyselyistä muodostuu siis 3 aineistoa: 1) Poikkileikkausaineisto 2010, johon vastasi 465 viljelijää. 2) Poikkileikkausaineisto 2013, johon vastasi 393 viljelijää. 3) Paneeliaineistoon, jossa sama vastaaja oli vastannut sekä vuonna 2010 että 2013, kuului 216 viljelijää. Tässä raportissa esitellään vuoden 2013 kyselyn tuloksia sekä paneeliaineiston tuloksia.
Monien tilojen taloudellinen tilanne oli melko vakaa. Monitoimisuus – tulojen saaminen monista lähteistä – oli hieman kasvanut tarkastelujaksolla. Ehkä talouden taantuman vuoksi lappilaisten tilojen suhteellinen velkaantuneisuus oli pienentynyt; velkoja oli siis maksettu pois, eikä uutta oltu otettu, investoinnit olivat usein pieniä. Etenkin kotieläintiloilla uskottiin liikevaihdon kasvavan tulevaisuudessa ja monilla tiloilla kuitenkin suunniteltiin investointeja myös jatkossa. Toimintaympäristön analyysissa ei ollut paljonkaan eroja verrattuna vuoden 2010 kyselyyn. Positiivisina mahdollisuuksina nähtiin erityisesti lähiruuan arvostuksen kasvu, Pohjoismaiden ja Venäjän markkinat, matkailu- ja loma-asuminen, paikalliset tie- ja infrastruktuurihankkeet. Suurimpina uhkina nähtiin maaltamuutto, meneillään olevat taantuma, palveluiden keskittyminen keskuksiin sekä väestön ikääntyminen. Kotieläintilat, erityisesti lammas- ja vuohitilat, näkivät mahdollisuuksia lähiruuassa. Kotieläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset nähtiin mahdollisuutena erityisesti maito- ja muilla nautakarjatiloilla.
Yhtenä pullonkaulana tilojen kehittämisen kannalta on lisäpellon heikko saatavuus, joka nousi esille jo vuoden 2010 kyselyssä. Erityisesti maitotiloilla ja muilla nautakarjatiloilla oli tarvetta lisämaan ostamiseen ja/tai vuokraamiseen. Peltoa oli kuitenkin hyvin vähän saatavilla. Maksu-valmius oli käytetyn, karkean ja suuntaa-antavan, mittarin mukaan useimmilla tiloilla hyvä, mutta pientä muutosta heikompaan tilanteeseen oli tapahtunut. Jatkossa on ennakoitavissa maksu-valmiuden osalta lisää ongelmia, esimerkiksi tukienmaksun aikataulumuutosten myötä. Vaikka liikkeenjohdollinen osaaminen ja yrittäjyystaidot olivat kehittyneet positiiviseen suuntaan, monet vastaajat kokevat silti puutteita nimenomaan näissä taidoissa. Suuri osa lappilaisista pienten ja keskikokoisten tilojen viljelijöistä ei systemaattisesti seuraa tilansa taloutta. Jatkossa tilan talouden suunnitteluun ja seurantaan olisi hyvä kiinnittää aiempaa enemmän huomiota.
”Heikkona signaalina” nousi esille, oli monien viljelijöiden kokemus vertaistuen puutteesta ja siitä, että yritysten välinen yhteistyö ei ollut sillä tasolla kuin he toivoisivat. Erityisesti pienten tilojen viljelijät kokivat vertaistuen jopa vähentyneen tarkasteltujakson aikana.
Data were collected via two similar post surveys 2010 and 2013. Majority of the respondents were the same, hence data consists three parts; 1) survey 2010 (465 responses), 2) survey 2013 (393 responses), and panel data (214 responses). This report focuses mainly to the results of the 2013 survey and panel data.
The results show that the economic situation in Lapland’s farms is quite stable. Pluriactivity – gaining income from several sources – has become a little bit more common during the past years. Farmers have been vigilant for taking loans; hence the solidity of the farms has increased. This might be due to economic recession. However, especially animal production farms presumed that their turnover will increase in near future.
Farmers saw opportunities especially in local food, Nordic and Russian markets, tourism, and in-frastructure investments made in the area. They estimated that the biggest threads are ageing and diminishing number of population in rural Lapland, current economic recession and diminishing services. One of the biggest bottlenecks to development of the farms was that it was there is not enough farmland available.
Liquidity of the farms was generally good. However, as the weak signal, small change to weaker situation was found. Especially in many small farms future planning and budgeting was not done. In addition, in the near future, there will be some changes in the subsidy payments that will probably affect negatively to the liquidity of the farms. Therefore, this matter needs attention by farmers and stakeholder organizations.
Collections
- MTT Raportti [186]