Politiikkakatsaus kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä : päivitetty 30.9.2013
Mäkinen, Taina; Autio, Sari; Erlund, Patrik; Junnila, Sanni; Laitinen, Pauliina; Markkula, Irmeli; Räsänen, Kati; Tiilikkala, Kari (2013)
Mäkinen, Taina
Autio, Sari
Erlund, Patrik
Junnila, Sanni
Laitinen, Pauliina
Markkula, Irmeli
Räsänen, Kati
Tiilikkala, Kari
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
20
Sivut
41 p
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-483-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-483-0
Tiivistelmä
Kasvinsuojelu on oleellinen osa kasvintuotantoa. Kasvintuhoojat kuten rikkakasvit, tuhoeläimet ja kasvitaudit
aiheuttavat runsaana esiintyessään merkittäviä sato- ja laatutappiota, jollei niitä torjuta. Kemiallisten
kasvinsuojeluaineiden käyttö on ollut osa hyvää maatalouskäytäntöä (GAP) kaikkialla maailmassa.
Vaativasta kasvinsuojeluaineiden rekisteröintijärjestelmästä huolimatta synteettisten valmisteiden runsas
käyttö maataloudessa on aiheuttanut kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti vesistöihin.
Vain 3 % EU maissa myydyistä kasvinsuojeluaineista käytetään Euroopan pohjoisella vyöhykkeellä. Siitä
huolimatta kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamat ympäristöriskit on huomioitava Suomessa, sillä
meillä vesistöjen pinta-ala on suurempi kuin viljelty peltoala. Puhtaiden vesivarantojen tärkeys korostuu
globaalin ilmastonmuutoksen edetessä.
EU on tehnyt selkeitä päätöksiä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Euroopan unionin komissio valmisteli
Teemakohtaisen strategian torjunta-aineiden kestävästä käytöstä vuonna 2006. Kasvinsuojeluaineiden
käytön aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä päätettiin vähentää. Vuoden 2009 lopussa Euroopan parlamentti
hyväksyi strategiaan perustuvan uuden puitedirektiivin kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä.
Direktiivi 2009/128/EY edistää kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ja integroidun kasvinsuojelun
(IPM) kehittymistä EU:n sisällä. Politiikkakatsauksen tarkoitus on listata ja kuvailla niitä lukuisia direktiivejä
ja asetuksia, joita integroidun kasvintuhoojien torjunnan (IPM) parissa työskentelevien asiantuntijoiden
tulisi tuntea. Puitedirektiivin mukaisesti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulee soveltaa IPM:n yleisiä
periaatteita kansallisesti vuodesta 2014 alkaen ja sovittaa maatalouskäytännöt paikallisiin tarpeisiin ja
sääoloihin.
Suomen kansallinen toimintasuunnitelma kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (2011) määrittelee ne
tavoitteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla pyritään kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön kansallisella
tasolla. Katsaus on yksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoiman PesticideLifehankkeen
julkaisuista. PesticideLife-demonstraatiohanketta rahoittaa osaltaan EU:n LIFE+ -
rahoitusohjelma. Lisätietoa hankkeesta löytyy sen kotisivuilta (www.mtt.fi/pesticidelife). Växtskyddet utgör en väsentlig del av växtproduktionen. Skadegörare som ogräs, skadedjur, och växtsjukdomar
kan förorsaka betydande skörde- och kvalitetsförluster om de inte bekämpas. Användningen
av kemiska växtskyddsmedel har varit en betydande del av god jordbrukspraxis (GAP) överallt i världen.
Trots ett krävande registreringssystem av växtskyddsmedel har en riklig användning av syntetiska produkter
orsakat negativa verkningar på miljön och speciellt på vattendragen.
Endast 3 % av de växtskyddsmedel som säljs i EU-länderna används i Europas nordliga delar. Trots det
måste man beakta miljöriskerna som förorsakas av användningen av växtskyddsmedel i Finland, eftersom
ytan av vattendrag hos oss är större än den odlade arealen. Vikten av rena vattenreserver ökar i och med
att den globala klimatförändringen framskrider.
EU har gjort klara beslut för att öka på miljömedvetenheten i all politikberedning. Europeiska unionens
kommission beredde Mot en temainriktad strategi för hållbar användning av bekämpningsmedel år 2006.
Man beslöt att minska på miljö- och hälsorisker som orsakas av växtskyddsmedel. I slutet av år 2009
godkände Europeiska parlamentet ett nytt ramdirektiv som baserade sig på strategin. Detta direktiv
2009/128/EG är den viktigaste grunden för utvecklingen av växtskyddsmedelanvändningen och Integrerat
växtskydd (IPM) inom EU. Avsikten med denna översikt av politiken är att räkna upp och beskriva de
otaliga dokument, direktiv och förordningar som personer som arbetar med IPM bör känna till. Enligt
ramdirektivet bör alla EU:s medlemsländer tillämpa allmänna principer gällande IPM och nationellt anpassa
de praktiska jordbruksmetoderna enligt lokala behov och väderförhållanden.
Denna översikt av politiken har skickats åt den arbetsgrupp, bestående av sakkunniga, som bereder den
nationella verksamhetsplanen om hållbar användning av bekämpningsmedel (National Action Plan, NAP,
2011). Översikten är en av PesticideLife-projektets publikationer. PesticideLife-demonstrationsprojektet
koordineras av Forskningscentralen för jordbruks- och livsmedelsekonomi MTT och finansieras av EU:s
LIFE+ -finansieringsprogram. Mera information finns på projektets hemsidor (www.mtt.fi/pesticidelife).
aiheuttavat runsaana esiintyessään merkittäviä sato- ja laatutappiota, jollei niitä torjuta. Kemiallisten
kasvinsuojeluaineiden käyttö on ollut osa hyvää maatalouskäytäntöä (GAP) kaikkialla maailmassa.
Vaativasta kasvinsuojeluaineiden rekisteröintijärjestelmästä huolimatta synteettisten valmisteiden runsas
käyttö maataloudessa on aiheuttanut kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja erityisesti vesistöihin.
Vain 3 % EU maissa myydyistä kasvinsuojeluaineista käytetään Euroopan pohjoisella vyöhykkeellä. Siitä
huolimatta kasvinsuojeluaineiden käytön aiheuttamat ympäristöriskit on huomioitava Suomessa, sillä
meillä vesistöjen pinta-ala on suurempi kuin viljelty peltoala. Puhtaiden vesivarantojen tärkeys korostuu
globaalin ilmastonmuutoksen edetessä.
EU on tehnyt selkeitä päätöksiä ympäristötietoisuuden lisäämiseksi. Euroopan unionin komissio valmisteli
Teemakohtaisen strategian torjunta-aineiden kestävästä käytöstä vuonna 2006. Kasvinsuojeluaineiden
käytön aiheuttamia ympäristö- ja terveysriskejä päätettiin vähentää. Vuoden 2009 lopussa Euroopan parlamentti
hyväksyi strategiaan perustuvan uuden puitedirektiivin kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä.
Direktiivi 2009/128/EY edistää kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ja integroidun kasvinsuojelun
(IPM) kehittymistä EU:n sisällä. Politiikkakatsauksen tarkoitus on listata ja kuvailla niitä lukuisia direktiivejä
ja asetuksia, joita integroidun kasvintuhoojien torjunnan (IPM) parissa työskentelevien asiantuntijoiden
tulisi tuntea. Puitedirektiivin mukaisesti kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulee soveltaa IPM:n yleisiä
periaatteita kansallisesti vuodesta 2014 alkaen ja sovittaa maatalouskäytännöt paikallisiin tarpeisiin ja
sääoloihin.
Suomen kansallinen toimintasuunnitelma kasvinsuojeluaineiden kestävästä käytöstä (2011) määrittelee ne
tavoitteet ja toimenpiteet, joita noudattamalla pyritään kasvinsuojeluaineiden kestävään käyttöön kansallisella
tasolla. Katsaus on yksi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen koordinoiman PesticideLifehankkeen
julkaisuista. PesticideLife-demonstraatiohanketta rahoittaa osaltaan EU:n LIFE+ -
rahoitusohjelma. Lisätietoa hankkeesta löytyy sen kotisivuilta (www.mtt.fi/pesticidelife).
kan förorsaka betydande skörde- och kvalitetsförluster om de inte bekämpas. Användningen
av kemiska växtskyddsmedel har varit en betydande del av god jordbrukspraxis (GAP) överallt i världen.
Trots ett krävande registreringssystem av växtskyddsmedel har en riklig användning av syntetiska produkter
orsakat negativa verkningar på miljön och speciellt på vattendragen.
Endast 3 % av de växtskyddsmedel som säljs i EU-länderna används i Europas nordliga delar. Trots det
måste man beakta miljöriskerna som förorsakas av användningen av växtskyddsmedel i Finland, eftersom
ytan av vattendrag hos oss är större än den odlade arealen. Vikten av rena vattenreserver ökar i och med
att den globala klimatförändringen framskrider.
EU har gjort klara beslut för att öka på miljömedvetenheten i all politikberedning. Europeiska unionens
kommission beredde Mot en temainriktad strategi för hållbar användning av bekämpningsmedel år 2006.
Man beslöt att minska på miljö- och hälsorisker som orsakas av växtskyddsmedel. I slutet av år 2009
godkände Europeiska parlamentet ett nytt ramdirektiv som baserade sig på strategin. Detta direktiv
2009/128/EG är den viktigaste grunden för utvecklingen av växtskyddsmedelanvändningen och Integrerat
växtskydd (IPM) inom EU. Avsikten med denna översikt av politiken är att räkna upp och beskriva de
otaliga dokument, direktiv och förordningar som personer som arbetar med IPM bör känna till. Enligt
ramdirektivet bör alla EU:s medlemsländer tillämpa allmänna principer gällande IPM och nationellt anpassa
de praktiska jordbruksmetoderna enligt lokala behov och väderförhållanden.
Denna översikt av politiken har skickats åt den arbetsgrupp, bestående av sakkunniga, som bereder den
nationella verksamhetsplanen om hållbar användning av bekämpningsmedel (National Action Plan, NAP,
2011). Översikten är en av PesticideLife-projektets publikationer. PesticideLife-demonstrationsprojektet
koordineras av Forskningscentralen för jordbruks- och livsmedelsekonomi MTT och finansieras av EU:s
LIFE+ -finansieringsprogram. Mera information finns på projektets hemsidor (www.mtt.fi/pesticidelife).
Collections
- MTT Raportti [186]