Ruokahävikki ja pakkausvalinnat kotitalouksissa – Kuluttajan matkassa kaupasta kotiin : ECOPAF -hankkeen loppuraportti
Hartikainen, Hanna; Timonen, Karetta; Jokinen, Satu; Korhonen, Virpi; Katajajuuri, Juha-Matti; Silvennoinen, Kirsi (2013)
Hartikainen, Hanna
Timonen, Karetta
Jokinen, Satu
Korhonen, Virpi
Katajajuuri, Juha-Matti
Silvennoinen, Kirsi
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
106
Sivut
42 P
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-472-4
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-472-4
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin kotitalouksien ostoprosessia. Kotitalouksien ostoprosessin aikaista
käyttäytymistä ja asenteita peilattiin edelleen kotitalouksissa syntyneeseen ruokahävikkiin. Tutkimuksen
tavoitteena oli selvittää tilanteita ja tekijöitä, jotka johtavat kotitalouksien ruokahävikkiin. Tutkimuksen
erityisenä tarkastelunkohteena olivat pakkaukset: tarkoituksena oli tuottaa pakkauksiin liittyvää tietoa
ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa.
FOODSPILL-hankkeessa (2010–2012) toteutettiin syksyllä 2010 kuluttajatutkimus, missä 380
kotitaloutta piti ruokahävikkipäiväkirjaa kahden viikon ajan. Tutkimuksessa kotitaloudet punnitsivat
syömäkelpoisen ruokahävikkinsä ja merkitsivät ruokahävikin päiväkirjaan. Kotitaloudet täyttivät myös
taustakyselyn koskien talouden perustietoja (ikä, asema jne.) ja asenteita liittyen ruokaan ja
ruokahävikkiin. Tämän lisäksi kotitaloudet keräsivät kolmen viikon ajalta kuittinsa kaikista
ruokaostoksistaan alkaen yhtä viikkoa ennen hävikinpunnitsemisajanjaksoa. Näitä ostokuitteja
tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ECOPAF-hankkeessa vertaamalla yhtä aikaa kotitalouksissa syntynyttä
ruokahävikkiä, kotitalouksien itsestään antamia taustatietoja sekä kuittiaineistoa, eli toteutuneita
ostotapahtumia. Hankkeessa haastateltiin myös 14 ruokahävikkitutkimukseen osallistunutta kotitaloutta
sekä toteutettiin online-ryhmäkeskustelu, johon osallistui 105 keskustelijaa.
FOODSPILL-hankkeen mukaan kotitaloudet heittävät vuosittain syömäkelpoista ruokaa roskiin
keskimäärin 23 kiloa henkilöä kohden. ECOPAF-hankkeessa tarkasteltiin kotitalouksien ostokuitteja ja
havaittiin, että kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät noin kuusi prosenttia ostamastaan ruoasta roskiin.
Suhteessa ostettuihin ruokamääriin kotitalouksissa heitetään erityisesti roskiin perunaa, vihanneksia,
hedelmiä, marjoja ja leipää. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 80
euron arvosta henkilöä kohden. Sinkuilla ruokaa menee roskiin noin 100 euron arvosta, pariskunnilla noin
140 euron arvosta ja lapsiperheillä noin 270 euron arvosta.
Tutkimuksessa selvisi, että kotitaloudet jotka heittävät eniten ruokaa roskiin ostavat myös eniten ruokaa
ja käyttävät eniten rahaa ruokaan. Edelleen kotitaloudet kokevat, että tehokkaimmat keinot vähentää
ruokahävikkiä omassa kotitaloudessa ovat ruoanlaiton huolellisempi suunnittelu ja vanhemman tuotteen
syöminen ensin. Kotitalouksissa hävikkiä syntyykin eniten juuri siitä syystä, että elintarvike ehtii
pilaantua tai päiväys menee vanhaksi ja että ruokaa valmistetaan yli tarpeen. Etenkin ruoan
pilaantumiseen ja päiväyksen vanhentumiseen voitaisiin reagoida joissakin tilanteissa mitoittamalla
ostetun ruoan määrä vastaamaan paremmin ruoan menekkiä - varsinkin niiden elintarvikkeiden osalta,
joita menee usein hävikkiin.
Yksi tapa vähentää ruokakorin kokoa on ostaa pienempiä pakkauskokoja ja ECOPAF-hankkeessa
tarkasteltiin, voisiko pienemmillä pakkauskoilla vähentää ruokahävikkiä. Hankkeessa tarkastellut
ostokuitit osoittivat kuitenkin, etteivät ruokahävikkiä enemmän tuottaneet kotitaloudet ostaneet ainakaan muita kotitalouksia suurempia pakkauksia, joten pakkauskoon ja hävikin välillä ei löytynyt yhteyttä.
Huomioitavaa on kuitenkin, että sinkut pitivät pienempiä pakkauskokoja merkittävänä keinona vähentää
oman kotitaloutensa ruokahävikkiä. Peräti reilu puolet sinkuista uskoi, että oman kotitalouden
ruokahävikkiä olisi mahdollista vähentää erittäin merkittävästi tai merkittävästi ostamalla pienempiä
pakkauskokoja, samalla kun lapsiperheistä näin uskoi vain joka kuudes. Huomioitavaa on myös, että ne
kotitaloudet, jotka kokivat pienemmän pakkauskoon olevan erittäin merkittävä tai merkittävä keino
vähentää oman talouden ruokahävikkiä myös tuottivat enemmän ruokahävikkiä kuin muut kotitaloudet.
käyttäytymistä ja asenteita peilattiin edelleen kotitalouksissa syntyneeseen ruokahävikkiin. Tutkimuksen
tavoitteena oli selvittää tilanteita ja tekijöitä, jotka johtavat kotitalouksien ruokahävikkiin. Tutkimuksen
erityisenä tarkastelunkohteena olivat pakkaukset: tarkoituksena oli tuottaa pakkauksiin liittyvää tietoa
ruokahävikin vähentämiseksi kotitalouksissa.
FOODSPILL-hankkeessa (2010–2012) toteutettiin syksyllä 2010 kuluttajatutkimus, missä 380
kotitaloutta piti ruokahävikkipäiväkirjaa kahden viikon ajan. Tutkimuksessa kotitaloudet punnitsivat
syömäkelpoisen ruokahävikkinsä ja merkitsivät ruokahävikin päiväkirjaan. Kotitaloudet täyttivät myös
taustakyselyn koskien talouden perustietoja (ikä, asema jne.) ja asenteita liittyen ruokaan ja
ruokahävikkiin. Tämän lisäksi kotitaloudet keräsivät kolmen viikon ajalta kuittinsa kaikista
ruokaostoksistaan alkaen yhtä viikkoa ennen hävikinpunnitsemisajanjaksoa. Näitä ostokuitteja
tarkasteltiin ensimmäistä kertaa ECOPAF-hankkeessa vertaamalla yhtä aikaa kotitalouksissa syntynyttä
ruokahävikkiä, kotitalouksien itsestään antamia taustatietoja sekä kuittiaineistoa, eli toteutuneita
ostotapahtumia. Hankkeessa haastateltiin myös 14 ruokahävikkitutkimukseen osallistunutta kotitaloutta
sekä toteutettiin online-ryhmäkeskustelu, johon osallistui 105 keskustelijaa.
FOODSPILL-hankkeen mukaan kotitaloudet heittävät vuosittain syömäkelpoista ruokaa roskiin
keskimäärin 23 kiloa henkilöä kohden. ECOPAF-hankkeessa tarkasteltiin kotitalouksien ostokuitteja ja
havaittiin, että kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät noin kuusi prosenttia ostamastaan ruoasta roskiin.
Suhteessa ostettuihin ruokamääriin kotitalouksissa heitetään erityisesti roskiin perunaa, vihanneksia,
hedelmiä, marjoja ja leipää. Kaiken kaikkiaan kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin vuosittain noin 80
euron arvosta henkilöä kohden. Sinkuilla ruokaa menee roskiin noin 100 euron arvosta, pariskunnilla noin
140 euron arvosta ja lapsiperheillä noin 270 euron arvosta.
Tutkimuksessa selvisi, että kotitaloudet jotka heittävät eniten ruokaa roskiin ostavat myös eniten ruokaa
ja käyttävät eniten rahaa ruokaan. Edelleen kotitaloudet kokevat, että tehokkaimmat keinot vähentää
ruokahävikkiä omassa kotitaloudessa ovat ruoanlaiton huolellisempi suunnittelu ja vanhemman tuotteen
syöminen ensin. Kotitalouksissa hävikkiä syntyykin eniten juuri siitä syystä, että elintarvike ehtii
pilaantua tai päiväys menee vanhaksi ja että ruokaa valmistetaan yli tarpeen. Etenkin ruoan
pilaantumiseen ja päiväyksen vanhentumiseen voitaisiin reagoida joissakin tilanteissa mitoittamalla
ostetun ruoan määrä vastaamaan paremmin ruoan menekkiä - varsinkin niiden elintarvikkeiden osalta,
joita menee usein hävikkiin.
Yksi tapa vähentää ruokakorin kokoa on ostaa pienempiä pakkauskokoja ja ECOPAF-hankkeessa
tarkasteltiin, voisiko pienemmillä pakkauskoilla vähentää ruokahävikkiä. Hankkeessa tarkastellut
ostokuitit osoittivat kuitenkin, etteivät ruokahävikkiä enemmän tuottaneet kotitaloudet ostaneet ainakaan muita kotitalouksia suurempia pakkauksia, joten pakkauskoon ja hävikin välillä ei löytynyt yhteyttä.
Huomioitavaa on kuitenkin, että sinkut pitivät pienempiä pakkauskokoja merkittävänä keinona vähentää
oman kotitaloutensa ruokahävikkiä. Peräti reilu puolet sinkuista uskoi, että oman kotitalouden
ruokahävikkiä olisi mahdollista vähentää erittäin merkittävästi tai merkittävästi ostamalla pienempiä
pakkauskokoja, samalla kun lapsiperheistä näin uskoi vain joka kuudes. Huomioitavaa on myös, että ne
kotitaloudet, jotka kokivat pienemmän pakkauskoon olevan erittäin merkittävä tai merkittävä keino
vähentää oman talouden ruokahävikkiä myös tuottivat enemmän ruokahävikkiä kuin muut kotitaloudet.
Collections
- MTT Raportti [186]