Nitrogen fertilizer rates, N balances, and related risk of N leaching in Finnish agriculture
Salo, Tapio; Turtola, Eila; Virkajärvi, Perttu; Saarijärvi, Kirsi; Kuisma, Paavo; Tuomisto, Jussi; Muurinen, Susanna; Turakainen, Marja (2013)
Salo, Tapio
Turtola, Eila
Virkajärvi, Perttu
Saarijärvi, Kirsi
Kuisma, Paavo
Tuomisto, Jussi
Muurinen, Susanna
Turakainen, Marja
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
102
Sivut
37 p
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-462-5
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-462-5
Tiivistelmä
Crop yield responses to nitrogen (N) fertilizers and associated changes in field N balances were gathered
from fertilizer trials by MTT Agrifood Research Finland, Potato Research Institute and Sugar Beet Research
Center, to facilitate renewal of the Nitrate decree in Finland. Moreover, data from practical fields
were retrieved from the Finnish Food Safety Authority (Evira) and other sources (starch potato data, yield
competition data) for comparison with the research data. In both the experimental and farm data, N balances
increased along with increasing N fertilizer rates. Moreover, at a given N fertilizer level, N balances
increased in the order: yield competition, experimental field data, farm data. Environmentally acceptable
N fertilizer rates were proposed by considering the variability in the different datasets in yield responses
and N balances, and by using a simple model to estimate the leaching risk. Osana kansallista nitraattiasetuksen uudistamista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT),
Perunantutkimuslaitos (PETLA) ja Sokerijuurikkaan tutkimuslaitos (SjT) kokosivat kasvien typpilannoituskokeiden
tuloksia yhteen lannoitusvasteiden ja typpitaseiden tarkastelemiseksi. Tässä raportissa esitetään
typpilannoituskokeiden tulosaineistojen lisäksi Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) viljaotannan ja
Käytännön Maamies-lehden satokilpailujen yhteydessä keräämää peltolohkoaineistoa lannoitustasoista ja
saavutetuista sadoista sekä verrataan lannoitusvasteita ja typpitaseita näiden kahden aineistotyypin välillä.
Molemmissa aineistotyypeissä typpilannoituksen ja typpitaseiden välillä oli selvä yhteys: lannoituksen
lisääminen johti suurempiin taseisiin. Lannoituskokeissa saavutettiin keskimäärin pienempiä typpitaseita
kuin käytännön viljanviljelyssä, kun taas satokilpailujen taseet olivat kaikkein pienimpiä. Tämä vaihtelu
huomioiden nitraattiasetukseen ehdotettiin viljelykasvikohtaisia typpilannoituksen ylärajoja, jotka perustuvat
osin havaittuihin typpitaseisiin ja osin typpilannoitusvasteisiin sekä maalajien välisiin eroihin typen
huuhtoutumisherkkyydessä. Huuhtouma-arviossa hyödynnettiin yksinkertaista tutkimusaineistoista johdettua
mallia.
from fertilizer trials by MTT Agrifood Research Finland, Potato Research Institute and Sugar Beet Research
Center, to facilitate renewal of the Nitrate decree in Finland. Moreover, data from practical fields
were retrieved from the Finnish Food Safety Authority (Evira) and other sources (starch potato data, yield
competition data) for comparison with the research data. In both the experimental and farm data, N balances
increased along with increasing N fertilizer rates. Moreover, at a given N fertilizer level, N balances
increased in the order: yield competition, experimental field data, farm data. Environmentally acceptable
N fertilizer rates were proposed by considering the variability in the different datasets in yield responses
and N balances, and by using a simple model to estimate the leaching risk.
Perunantutkimuslaitos (PETLA) ja Sokerijuurikkaan tutkimuslaitos (SjT) kokosivat kasvien typpilannoituskokeiden
tuloksia yhteen lannoitusvasteiden ja typpitaseiden tarkastelemiseksi. Tässä raportissa esitetään
typpilannoituskokeiden tulosaineistojen lisäksi Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) viljaotannan ja
Käytännön Maamies-lehden satokilpailujen yhteydessä keräämää peltolohkoaineistoa lannoitustasoista ja
saavutetuista sadoista sekä verrataan lannoitusvasteita ja typpitaseita näiden kahden aineistotyypin välillä.
Molemmissa aineistotyypeissä typpilannoituksen ja typpitaseiden välillä oli selvä yhteys: lannoituksen
lisääminen johti suurempiin taseisiin. Lannoituskokeissa saavutettiin keskimäärin pienempiä typpitaseita
kuin käytännön viljanviljelyssä, kun taas satokilpailujen taseet olivat kaikkein pienimpiä. Tämä vaihtelu
huomioiden nitraattiasetukseen ehdotettiin viljelykasvikohtaisia typpilannoituksen ylärajoja, jotka perustuvat
osin havaittuihin typpitaseisiin ja osin typpilannoitusvasteisiin sekä maalajien välisiin eroihin typen
huuhtoutumisherkkyydessä. Huuhtouma-arviossa hyödynnettiin yksinkertaista tutkimusaineistoista johdettua
mallia.
Collections
- MTT Raportti [186]