Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät
Niemi, Jyrki; Knuuttila, Marja; Liesivaara, Petri; Vatanen, Eero (2013)
Niemi, Jyrki
Knuuttila, Marja
Liesivaara, Petri
Vatanen, Eero
Julkaisusarja
MTT Raportti
Numero
80
Sivut
67 s
MTT
2013
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-428-1
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-428-1
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Suomen ruokaturvan ja huoltovarmuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä osana Euroopan unionin yhteisiä markkinoita sekä muuttuvia globaaleja ruokamarkkinoita. Ruokaturvaa on lähestytty tutkimuksessa useista eri näkökulmista ja teoriaa, aineistoja ja havaintoja yhdistämällä pyritty hahmottamaan keskeisiä yleisiä teemoja ja muodostamaan johtopäätöksiä keskustelun alustukseksi. Kotimaisen tuotannon ja kulutuksen suhteeseen perustuvat luvut kansallisesta elintarvikeomavaraisuudesta osoittavat, että Suomen maatalous kykenee normaalioloissa vastaamaan kuluttajien tarpeisiin varsin hyvin. Pelkästään maatalouden omavaraisuuslukuihin tuijottaminen jättää kuitenkin huomiotta sen, että kotimainen maatalous itsessään on riippuvainen useista tuontipanoksista, kuten lannoitteista, polttoaineesta, rehuvalkuaisesta ja työkoneista. Näin ollen omavaraisuusaste heijasteleekin pikemmin Suomen maatalouden yleistä kilpailukykyä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla kuin ruokaturvan tasoa. Kotimaista maataloustuotantoa ja jalostusta voidaan pitää tärkeänä osaamisen säilyttämisen ja resurssien kannalta sekä sitä varten, että tuotantoa pystyttäisiin lisäämään mahdollisissa kriisitilanteissa, esim. tuontihyödykkeiden hankintavaikeuksien pitkittyessä. Tuotannon väheneminen tiettyä "kriittistä massaa" pienemmäksi saattaisi johtaa alan teollisuuden infrastruktuurin katoamiseen ja siihen, että tuotantokapasiteetti menettäisi nopeasti elinkelpoisuutensa. Ruokaturvan säilyttämisessä on kuitenkin kyse paljon muustakin kuin maataloudesta. Erityisen välttämätöntä on, että Suomen elintarvikeketjua tukeva logistinen järjestelmä ja infrastruktuuri ovat kestävällä pohjalla. Niin sanottuun lean-filosofiaan eli mataliin varastomääriin ja viime hetkessä täydennettävään varastointiin perustuva logistinen järjestelmä, jonka varassa Suomen elintarvikesektori toimii, on altis esimerkiksi äärimmäisistä sääilmiöistä, tietoteknisten järjestelmien ongelmista, energia- ja polttoainetarjonnan katkoksista tai toimitusjärjestelmien ongelmista johtuville häiriöille. Elintarvikehuollon haavoittuvuudet, riskit ja uhkat ovatkin yhä enemmän yleisiä ja yhtäläisiä muiden tuotanto- ja palveluketjujen kanssa. Niinpä ne toimet, joita tehdään esimerkiksi energian, erityisesti sähkön, huoltovarmuuden sekä sähköisen että liikenne-infrastruktuurin ja pandemiavalmiuden varmistamiseksi, edesauttavat myös elintarvikeketjun selviytymiskykyä. Suomen ruokaturva on myös vahvasti kytköksissä globaaliin tuotantoon. Suomella on rikkaana maana ja osana toimivaa kaupankäyntijärjestelmää hyvät edellytykset hankkia riittävästi elintarvikkeita maailman ruokamarkkinoilta, mikäli oma tuotanto ei poikkeusolosuhteissa riitä tyydyttämään kotimaista kysyntää.
Collections
- MTT Raportti [186]