Etelänjauhiaisen suoja-alueen kustannushyötyanalyysi
Heikkilä, Jaakko (2008)
Heikkilä, Jaakko
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
170
Sivut
70 s
MTT
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-218-8
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-218-8
Tiivistelmä
Erityisesti luonnonvaroihin perustuvat elinkeinot sekä ihmisten ja ympäristön terveys ovat alttiina vierasperäisille taudeille ja tuholaisille. Kansainvälisen turismin, liikenteen ja kaupan kasvaminen sekä muutokset ilmasto-olosuhteissa lisäävät riskiä yhä useampien eksoottisten lajien ja tautien leviämisestä myös Suomeen. Samalla oma haavoittuvuutemme muuttuu esimerkiksi tuotannon keskittyessä ja tullessa entistä intensiivisemmäksi. Haitallisen lajin invaasio tai taudin epidemia Suomessa voi aiheuttaa erilaisia kustannuksia. Näihin kuuluvat esimerkiksi tuotannolliset tappiot, torjunta- ja riskinhallintakustannukset, kuluttajavaikutukset (hintamuutokset), epäsuorat markkinavaikutukset (ulkomaankauppa ja muut sektorit) sekä ympäristö-, terveys- ja kulttuurivaikutukset. Bioturvallisuuspolitiikan haasteet Suomessa ovat samat kuin muuallakin: on huolehdittava ainakin elintarviketurvallisuudesta, ihmisten terveydestä, ruoan tuotannon huoltovarmuudesta sekä ympäristömme elinvoimaisuudesta ja monimuotoisuudesta. Tämän maa- ja metsätalousministeriön MTT:n taloustutkimukselta tilaaman selvityksen tavoitteena on arvioida etelänjauhiaisen (Bemisia tabaci) suoja-alueen kustannuksia ja hyötyjä. Selvityksessä tarkastellaan kustannushyötyanalyysin keinoin politiikkatoimenpiteitä siten, että verrataan suoja-aluepolitiikan kustannuksia niihin kustannuksiin, joita mahdollisesti syntyisi jos suoja-alueesta luovuttaisiin ja etelänjauhiainen pääsisi maahan. Tuloksia tarkastellaan kokonaisuutena yhteiskunnan näkökulmasta (kaikkien toimijoiden vaikutusten summa), mutta tulokset on myös esitetty jaettuina hallinnon sekä tomaatin, kurkun ja joulutähden tuottajien kustannuksiin. Skenaariosta riippuen suoja-alueen hyötykustannussuhde 30 vuoden aikana torjunnan keskiarvokustannuksilla laskettuna on välillä 0,93-1,99. Toisin sanoen skaalan alapäässä suoja-alueesta luopuminen tulisi noin 7 % edullisemmaksi kuin sen ylläpitäminen, ja skaalan yläpäässä suoja-alueoikeudesta luopuminen tulisi maksamaan yhteiskunnalle noin kaksinkertaisesti suoja-alueen ylläpitämiseen verrattuna. Kun otetaan mukaan torjunnan arvioidut vähimmäiskustannukset ja enimmäiskustannukset, päästään skaalaan 0,52-2,63, jolloin vähimmillään suoja-alueesta luopuminen maksaisi 52 % suoja-alueen ylläpitämisen kustannuksista ja enimmillään se tulisi maksamaan noin 163 % enemmän. Perusoletuksilla skenaarioissa käytetyistä kuudesta eri vertailuparista viisi puoltaa suoja-alueen säilyttämistä ja yksi siitä luopumista. Tulosten perusteella kokonaiskustannukset suoja-alueesta näyttäisivät olevan ainakin toistaiseksi varsin maltilliset siitä luopumisen aiheuttamiin kustannuksiin verrattuna, mutta kustannusten jakautuminen on varsin erilainen politiikkavaihtoehdoissa. Herkkyystarkastelun keinoin tarkastellaan yksittäisten tekijöiden vaikutuksia siihen, kumpi politiikkavaihtoehdoista on taloudellisesti kannattavampi. Voidaan esimerkiksi todeta, että jos etelänjauhiainen suoja-alueesta luopumisen yhteydessä pääsisi leviämään tomaatille ja kurkulle ja aiheuttaisi maltillisiakin satotappioita, suoja-alueesta luopuminen ei olisi missään tapauksessa kannattavaa. Koska olemassa oleva tieto leviämisen riskeistä on hyvin vähäistä, on vaikea arvioida, mikä skenaario olisi todennäköisin toteutumaan. Epäselvissä tilanteissa eksoottisten tuholaisten suhteen varovaisuusperiaatteen käyttö on usein harkinnan arvoinen vaihtoehto, varsinkin tilanteissa joissa toinen politiikkavaihtoehto on peruuttamaton valinta.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]