Lappiin soveltuvia bioenergiakasveja
Hannukkala, Antti (2008)
Hannukkala, Antti
Julkaisusarja
MTT:n selvityksiä
Numero
159
Sivut
21 s
MTT
2008
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-186-0
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-186-0
Tiivistelmä
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimipisteessä tehtiin vuosina 2006 - 2007 Lapin TE-keskuksen myöntämän Euroopan Maatalouden Ohjaus- ja Tukirahaston (EMOTR) osarahoituksella kokeita Lappiin soveltuvien bioenergiakasvien viljelystä. Kokeet tehtiin Rovaniemellä ja Kittilässä osana Multimaaseutu -hanketta. MTT:n Rovaniemen aikaisempien kasvilajikokeiden tulosten perusteella vertailuihin valittiin monivuotisista kasveista timotei, nurminata, ruokonata, ruokohelpi, rehukattara, niittynurmikka ja puna-apila. Polttokäyttösoveltuvuutta selvitettiin nurminadalla, ruokonadalla, ruokohelvellä, sekä rehukattaralla. Yksivuotisista kasveista biokaasun tai -etanolin raaka-aineena tutkittiin italian raiheinää, westervoldin raiheinää, naattinaurista, rehurapsia, ohraa, kauraa, ruista ja ruisvirnaa sekä polttokäyttöön ohraa, kauraa ja hamppua. Kokeissa monivuotiset jo viljelyssä olevat nurmikasvilajit kuten timotei, nurmi- ja ruokonata sekä ruokohelpi osoittautuivat satoisimmiksi biokaasun raaka-aineina. Esimerkiksi timoteinurmen sato kivennäismaalla oli biokaasun raaka-aineeksi kasvatettuna 11720 kgka/ha. Yksivuotisten kasvien satoja laski vuoden 2006 kova kuivuus. Uusista kasveista hamppu osoittautui lupaavimmaksi polttoon tarkoitettuna - olkineen korjatun ohran ja kauran veroiseksi. Lisäksi laji kestää suhteellisen hyvin lumikuormaa selviten pystyssä talven yli, mikä mahdollistaa kevätkorjuun. Säätekijöiden riskit tulivat esille. Esimerkiksi rehukattara ei talvehtinut lainkaan ja keväthalla tuhosi hamppukasvustot vuonna 2007 Kittilässä. Peltobioenergiakasvien lajivalikoimassa on huomioitava lajien viihtyvyys eri viljelyvyöhykkeillä ja maalajeilla. Energiavaihtoehdoista biokaasun tuottaminen näyttää helpoimmalta ja parhaiten soveltuvalta lappilaiseen nurmikasvien dominoimaan pellonkäyttöön. Bioenergian tuottaminen voisikin täydentää lappilaisten maatilojen pellonkäyttöä. Lähtökohtana tulisi olla se, että energiantuotanto ei kilpaile elintarvikkeiden kanssa, vaan molemmat tuotantomuodot täydentävät toisiaan.
Collections
- MTT:n selvityksiä [176]