Peruna- ja juureskuorimon jätteet ja jätevedet
Lehto, Marja; Salo, Tapio; Sorvala, Sanna; Kemppainen, Riitta; Vanhala, Petri; Sipilä, Ilkka; Puumala, Maarit (2007)
Lehto, Marja
Salo, Tapio
Sorvala, Sanna
Kemppainen, Riitta
Vanhala, Petri
Sipilä, Ilkka
Puumala, Maarit
Julkaisusarja
Maa- ja elintarviketalous
Numero
94
Sivut
77 s
MTT
2007
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-083-2
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-487-083-2
Tiivistelmä
Esikäsitellyn perunan ja juuresten kysyntä on jatkuvassa kasvussa. Pienimuotoista perunan ja juuresten kuorimotoimintaa harjoitetaan ns. tilakuorimoilla, jotka viljelevät itse kuorittavat perunat ja juurekset, tai kuorimoyrityksissä, jotka ostavat muualta kuorittavan raaka-aineen. Kuorittavan raaka-aineen määrä vaihtelee tarkastelun kohteena olevissa kuorimoissa 30 tonnista 1000 tonniin vuodessa, mutta kuorimotoiminta ja kuorittavat perunan ja juuresten määrät ovat voimakkaassa kasvussa. Perunan- ja juuresten kuorinta on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Yleensä luvan myöntää kunnan ympäristöviranomainen. Kuorintaprosessi vaikuttaa oleellisesti kuorimolta tulevien jätevesien ja jätteiden laatuun ja määrään. Kuorimoiden jätevesille on tyypillistä korkeat orgaanisen aineen- ja ravinnepitoisuudet, alhainen pH sekä huomattavat jätevesien määrän ja laadun vaihtelut. Kuorijätettä muodostuu paljon, jopa puolet kuorittavan raaka-aineen määrästä. Biologis-kemialliset puhdistamot soveltuvat kuorimojätevesien käsittelyyn. Puhdistamon toimivuudelle on keskeistä oikea mitoitus, valvonta sekä lietteen poisto ja käsittely. Peruna- ja juureskuorijäte soveltuu hyvin rehuksi tuotantoeläimille. Tämä edellyttää, että kotieläintila sijaitsee kuorimon läheisyydessä. Jos kuorijätettä käytetään maanparannusaineena, se täytyy käsitellä, esim. kompostoida, jotta kuorimassan mahdollisesti sisältämät kasvitaudit ja rikkakasvien siemenet tuhoutuisivat. Oikein käsitellyn lopputuotteen ravinteet ovat myös paremmin kasvien käytettävissä.