Noste-ohjelma 2003–2009 : Loppuraportti
opetus- ja kulttuuriministeriö
2010
Julkaisusarja:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2010:7This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-909-7Tiivistelmä
Noste-ohjelman kuvaus
Vuosina 2003–2009 toteutetun aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Nosteohjelman, tarkoituksena oli parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen.
Tavoitteisiin pyrittiin edistämällä ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen tiedotuksella ja hakevalla toiminnalla, parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä tavanomaisesti rahoitettuun ammatilliseen koulutukseen, lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia ammatillisen koulutuksen ja tietotekniikan ajokorttikoulutuksen opiskelijapaikkoja sekä lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia opiskelun tukitoimia yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.
Noste-asetuksen mukaan ohjelmassa voitiin suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niiden osia, tietokoneen ajokortteja ja niiden osia, vuodesta 2007 lähtien myös tietotyötutkintoja, ja lisäksi viedä kesken jääneet peruskoulu- ja lukio-opinnot loppuun. Ikärajoina kohderyhmällä oli 30–59 vuotta, paitsi peruskoulun loppuun suorittajilla alaikärajana oli 25 vuotta. Ohjelma kohdistui pääasiassa työssäkäyviin.
Määrällisenä tavoitteena oli saavuttaa koulutuksen piiriin noin 10 % kohderyhmästä. Heidän opintoihin hakeutumistaan ja opiskeluun motivoitumistaan edistettiin hakevalla toiminnalla. Sillä tarkoitettiin toimintaa, jossa ohjelman piiriin kuuluvia henkilöitä pyrittiin tavoittamaan heidän tavanomaisissa elämänympäristöissään, useimmiten työpaikoilla.
Noste-rahoitusta myönnettiin ensisijaisesti paikallisiin ja maakunnallisiin hankkeisiin, joissa järjestettiin sekä opintoihin hakeutumista edistäviä toimia, koulutusta ja tutkintotilaisuuksia että opiskelun tukitoimia. Näiden lisäksi ohjelmaan sisältyi yksi valtakunnallinen SAK:n koordinoima hakevaan toimintaan painottunut hanke. Noste-asetuksissa edellytettiin ohjelman toteuttamisessa kolmikantayhteistyötä useilla tasoilla. Koulutuksen järjestäjien edellytettiin toimivan koulutuksen työpaikkakohtaisessa toteuttamisessa yhteistyössä
työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Koulutus oli maksutonta opiskelijoille tutkintomaksuja lukuun ottamatta. Lääninhallitukset myönsivät alueensa hankkeille valtionavustukset, joiden kokonaissumma oli 124,5 milj. euroa.
Tavoitetut opiskelijat ja tutkinnot
Vuosina 2003–2009 ohjelman piirissä aloitti yhteensä 25 680 Noste-opiskelijaa erityisrahoitettuja opintoja ja tutkintoja. Tavoitettu Noste-opiskelijoiden suhteellinen osuus on keskimäärin 7,3 % koko kohderyhmästä, jonka koko ohjelman alkaessa oli 350 626 henkilöä.
Maakunnalliset erot Noste-ryhmän tavoittamisessa vaihtelivat 3,9 prosentista 12,4 prosenttiin. Kanta-Häme ja Pohjois-Savo pääsivät yli tavoitteeksi asetetun 10 prosentin kohderyhmästä ja Päijät-Häme sekä Pohjois-Karjala ylsivät liki tavoitteeseen.
Raportissa on koottu tietoja aina vuodesta 2002 alkaen Noste-ryhmää vastaavan pohjakoulutus- ja ikäryhmän osallistumisesta myös valtionosuusrahoitteiseen ja työvoimahallinnon rahoittamaan tutkintoon valmistavaan aikuiskoulutukseen sekä lukio-opintoihin. Näin pystyttiin osoittamaan, että Noste-ryhmän osallistuminen tutkintoon valmistavaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen todellisuudessa kasvoi eikä siirtynyt vain toiseen rahoitus muotoon.
Tutkintoja ja osatutkintoja, mukaan luettuna kaikki tietokoneen ajokorttitutkinnot sekä niiden osat, suoritettiin vuosien 2003–2009 aikana yhteensä 19 540. Kokonaisten tutkintojen osuus oli noin 61 % kaikista suorituksista. Noste-rahoituksella vuonna 2009 aloitettuja koulutuksia jatkuu vielä vuonna 2010 muilla rahoitusmuodoilla ja tutkintoja suoritetaan Noste-ohjelmakauden päättymisen jälkeen.
Muut vaikutukset
Monivuotinen seuranta- ja arviointitutkimus osoitti, että Noste-ohjelman vaikutukset olivat määrällisiä tavoitteita huomattavasti laajemmat ja moniulotteisemmat. Tutkinnon suorittaneet ja työnantajien edustajat arvioivat ammatillisen osaamisen ja työmotivaation kasvaneen koulutuksen ansiosta. Noste-ryhmän itsetunnon ja turvallisuuden tunteen työelämässä arvioitiin myös parantuneen, vaikka tutkinnon saavuttaminen ei säännönmukaisesti merkinnyt uutta tehtävää, asemaa tai palkan nousua.
Noste-ohjelma haastoi koulutuksen järjestäjät luomaan uudenlaisia toimintamalleja aikuiskoulutukseen; kehitettiin hakevaa toimintaa, jonka avulla pystyttiin motivoimaan koulutukseen heikommin innostuvaa väestön osaa. Hakevalla toiminnalla oli Nosteryhmää laajempi merkitys aikuiskoulutukseen motivaattorina, sillä sen avulla tavoitettiin runsaasti muitakin aikuisia opiskeluun. Yrityksiin jalkautuva hakeva toiminta avasi uusia ja syvensi vanhoja yritysyhteistyösuhteita. Seurantatutkimusten mukaan useimmiten parhaimmat ja opiskelijamäärässä mitattuna tuloksellisimmat koulutukset syntyivät Nosteohjelmassa kolmikantayhteistyön tuloksena. Näissä sekä työnantaja että työntekijä sitoutuivat koulutusprosessiin. Parhaimmillaan Noste-ohjelman aikainen laaja verkostotyö loi uutta toimintakulttuuria myös koulutuksen järjestäjien kesken.
Matalan pohjakoulutuksen aikuisryhmä nosti selkeästi esiin tarpeen panostaa opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvalmiuksien vahvistamiseen, ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin. Noste-ohjelman aikana kouluttajat alkoivat tiedostaa laajemmin puutteet aikuisten opiskeluvalmiuksissa ja useat oppilaitokset ottivat käyttöönsä mm. luki-vaikeuksien seulontamenetelmiä ja kouluttajat panostivat oppimisvalmiuksien vahvistamiseen. Laajassa osassa aikuiskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia kehittyi Noste-ohjelman vuosina valmius jäsentää työpaikoilla myös vähän koulutetun henkilöstön koulutustarpeita, tavoittaa ja vastaanottaa entistä paremmin vähän koulutettua aikuisväestöä koulutukseen sekä järjestää heille mahdollisuuksia tutkintojen suorittamiseen.
Vuosina 2003–2009 toteutetun aikuisten koulutustason kohottamisohjelman, Nosteohjelman, tarkoituksena oli parantaa enintään perusasteen tutkinnon suorittaneiden aikuisten työelämässä pysymistä ja urakehitystä, lieventää suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen aiheuttamaa työvoimavajausta ja vaikuttaa työllisyysasteeseen.
Tavoitteisiin pyrittiin edistämällä ohjelman piiriin kuuluvien henkilöiden hakeutumista koulutukseen tiedotuksella ja hakevalla toiminnalla, parantamalla heidän mahdollisuuksiaan päästä tavanomaisesti rahoitettuun ammatilliseen koulutukseen, lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia ammatillisen koulutuksen ja tietotekniikan ajokorttikoulutuksen opiskelijapaikkoja sekä lisäämällä erityisrahoituksella heille tarjolla olevia opiskelun tukitoimia yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa.
Noste-asetuksen mukaan ohjelmassa voitiin suorittaa ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja ja niiden osia, tietokoneen ajokortteja ja niiden osia, vuodesta 2007 lähtien myös tietotyötutkintoja, ja lisäksi viedä kesken jääneet peruskoulu- ja lukio-opinnot loppuun. Ikärajoina kohderyhmällä oli 30–59 vuotta, paitsi peruskoulun loppuun suorittajilla alaikärajana oli 25 vuotta. Ohjelma kohdistui pääasiassa työssäkäyviin.
Määrällisenä tavoitteena oli saavuttaa koulutuksen piiriin noin 10 % kohderyhmästä. Heidän opintoihin hakeutumistaan ja opiskeluun motivoitumistaan edistettiin hakevalla toiminnalla. Sillä tarkoitettiin toimintaa, jossa ohjelman piiriin kuuluvia henkilöitä pyrittiin tavoittamaan heidän tavanomaisissa elämänympäristöissään, useimmiten työpaikoilla.
Noste-rahoitusta myönnettiin ensisijaisesti paikallisiin ja maakunnallisiin hankkeisiin, joissa järjestettiin sekä opintoihin hakeutumista edistäviä toimia, koulutusta ja tutkintotilaisuuksia että opiskelun tukitoimia. Näiden lisäksi ohjelmaan sisältyi yksi valtakunnallinen SAK:n koordinoima hakevaan toimintaan painottunut hanke. Noste-asetuksissa edellytettiin ohjelman toteuttamisessa kolmikantayhteistyötä useilla tasoilla. Koulutuksen järjestäjien edellytettiin toimivan koulutuksen työpaikkakohtaisessa toteuttamisessa yhteistyössä
työnantajan ja työntekijöiden kanssa. Koulutus oli maksutonta opiskelijoille tutkintomaksuja lukuun ottamatta. Lääninhallitukset myönsivät alueensa hankkeille valtionavustukset, joiden kokonaissumma oli 124,5 milj. euroa.
Tavoitetut opiskelijat ja tutkinnot
Vuosina 2003–2009 ohjelman piirissä aloitti yhteensä 25 680 Noste-opiskelijaa erityisrahoitettuja opintoja ja tutkintoja. Tavoitettu Noste-opiskelijoiden suhteellinen osuus on keskimäärin 7,3 % koko kohderyhmästä, jonka koko ohjelman alkaessa oli 350 626 henkilöä.
Maakunnalliset erot Noste-ryhmän tavoittamisessa vaihtelivat 3,9 prosentista 12,4 prosenttiin. Kanta-Häme ja Pohjois-Savo pääsivät yli tavoitteeksi asetetun 10 prosentin kohderyhmästä ja Päijät-Häme sekä Pohjois-Karjala ylsivät liki tavoitteeseen.
Raportissa on koottu tietoja aina vuodesta 2002 alkaen Noste-ryhmää vastaavan pohjakoulutus- ja ikäryhmän osallistumisesta myös valtionosuusrahoitteiseen ja työvoimahallinnon rahoittamaan tutkintoon valmistavaan aikuiskoulutukseen sekä lukio-opintoihin. Näin pystyttiin osoittamaan, että Noste-ryhmän osallistuminen tutkintoon valmistavaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen todellisuudessa kasvoi eikä siirtynyt vain toiseen rahoitus muotoon.
Tutkintoja ja osatutkintoja, mukaan luettuna kaikki tietokoneen ajokorttitutkinnot sekä niiden osat, suoritettiin vuosien 2003–2009 aikana yhteensä 19 540. Kokonaisten tutkintojen osuus oli noin 61 % kaikista suorituksista. Noste-rahoituksella vuonna 2009 aloitettuja koulutuksia jatkuu vielä vuonna 2010 muilla rahoitusmuodoilla ja tutkintoja suoritetaan Noste-ohjelmakauden päättymisen jälkeen.
Muut vaikutukset
Monivuotinen seuranta- ja arviointitutkimus osoitti, että Noste-ohjelman vaikutukset olivat määrällisiä tavoitteita huomattavasti laajemmat ja moniulotteisemmat. Tutkinnon suorittaneet ja työnantajien edustajat arvioivat ammatillisen osaamisen ja työmotivaation kasvaneen koulutuksen ansiosta. Noste-ryhmän itsetunnon ja turvallisuuden tunteen työelämässä arvioitiin myös parantuneen, vaikka tutkinnon saavuttaminen ei säännönmukaisesti merkinnyt uutta tehtävää, asemaa tai palkan nousua.
Noste-ohjelma haastoi koulutuksen järjestäjät luomaan uudenlaisia toimintamalleja aikuiskoulutukseen; kehitettiin hakevaa toimintaa, jonka avulla pystyttiin motivoimaan koulutukseen heikommin innostuvaa väestön osaa. Hakevalla toiminnalla oli Nosteryhmää laajempi merkitys aikuiskoulutukseen motivaattorina, sillä sen avulla tavoitettiin runsaasti muitakin aikuisia opiskeluun. Yrityksiin jalkautuva hakeva toiminta avasi uusia ja syvensi vanhoja yritysyhteistyösuhteita. Seurantatutkimusten mukaan useimmiten parhaimmat ja opiskelijamäärässä mitattuna tuloksellisimmat koulutukset syntyivät Nosteohjelmassa kolmikantayhteistyön tuloksena. Näissä sekä työnantaja että työntekijä sitoutuivat koulutusprosessiin. Parhaimmillaan Noste-ohjelman aikainen laaja verkostotyö loi uutta toimintakulttuuria myös koulutuksen järjestäjien kesken.
Matalan pohjakoulutuksen aikuisryhmä nosti selkeästi esiin tarpeen panostaa opiskelun henkilökohtaistamiseen, oppimisvalmiuksien vahvistamiseen, ohjaukseen ja tukitoimenpiteisiin. Noste-ohjelman aikana kouluttajat alkoivat tiedostaa laajemmin puutteet aikuisten opiskeluvalmiuksissa ja useat oppilaitokset ottivat käyttöönsä mm. luki-vaikeuksien seulontamenetelmiä ja kouluttajat panostivat oppimisvalmiuksien vahvistamiseen. Laajassa osassa aikuiskoulutusta järjestäviä oppilaitoksia kehittyi Noste-ohjelman vuosina valmius jäsentää työpaikoilla myös vähän koulutetun henkilöstön koulutustarpeita, tavoittaa ja vastaanottaa entistä paremmin vähän koulutettua aikuisväestöä koulutukseen sekä järjestää heille mahdollisuuksia tutkintojen suorittamiseen.