Lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteuma
opetus- ja kulttuuriministeriö
29.04.2010
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2010:6This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-856-4Tiivistelmä
Lastenkulttuurin edistäminen, tavoitteena mahdollistaa jokaiselle lapselle asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta mahdollisuus nauttia taide- ja kulttuuripalveluista ja lapsen oma luova toiminta, on ollut opetusministeriön toiminnan yhtenä painopisteenä jo useamman vuoden. Tämän tavoitteen toteutumista tukemaan laadittiin lastenkulttuuripoliittinen ohjelma vuosille 2003–2007. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut antaa suuntaa lastenkulttuurin edistämiselle. Lastenkulttuuri ja lastenkulttuuripolitiikka osana kulttuuripolitiikkaa määriteltiin koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita.
Ohjelma piti sisällään luonteeltaan eritasoisia toimenpide-ehdotuksia ja ne koskivat laajaa toimijakenttää. Tämä selvitys koskee lähinnä ministeriötä sekä sen alaista hallintoa. Kuntien ja muiden toimijoiden toiminnasta ei ole tehty erikseen selvitystä, vaan tiedot ovat lähinnä suuntaa antavia mm. Taikalampputoiminnan kautta.
Selvitys osoittaa, ne toimenpiteet joihin ministeriössä on voitu vaikuttaa suoraan joko budjetoinnin, tulosohjauksen tai lainsäädännön kautta, ovat toteutuneet hyvin. Taidetoimikuntalaitos kokonaisuudessaan on ollut merkittävä valtakunnallinen, alueellinen ja myös paikallinen toimija lastenkulttuurin saralla. Taidetoimikuntalaitos on, mm. ohjelmatyöllä, apurahoja ja avustuksia kohdentamalla tai erilaisia lastenkulttuurihankkeita käynnistämällä, tukenut lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutumista. Opetushallituksen rooli, kouluissa tapahtuvan taideopetuksen ja koulun ulkopuolella tapahtuvan taiteen perusopetuksen tai harrastustoiminnan osalta, on ollut olennainen varsinkin opetussuunnitelmatyön ja toiminnan rahoituksen kehittämisessä.
Kaiken kaikkiaan ohjelmalla on ollut positiivinen vaikutus lastenkulttuurille. Sen puitteissa tehdyt toimenpiteet ovat lisänneet lasten mahdollisuuksia tutustua eri taiteenaloihin ja kehittää niihin liittyviä taitojaan. Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa kehittämällä on tuettu lasten luovuuden ja itsetunnon kehittymistä sekä heidän kulttuurista tietoisuuttaan. Määrärahaa lisäämällä, toimijoita aktivoimalla ja ottamalla huomioon alueelliset erityispiirteet on lapsille suunnattujen taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus kasvanut. Erityisin toimenpitein on myös parannettu palveluiden saavutettavuutta erilaisten vähemmistöjen osalta. Lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen argumentointi on vahvistunut ohjelman aikana tehtyjen hankkeiden arvioinnin, tiedotuksen ja julkaisutoiminnan myötä ja lastenkulttuurin näkyvyys mm. kuntatasolla, erilaisissa politiikkaohjelmissa ja tiedotusvälineissä yleensä on lisääntynyt. Erityisen positiivisena tuloksena voidaan pitää yhteistyön lisääntymistä eri toimijoiden ja toimintasektoreiden välillä niin toiminnan suunnittelussa kuin itse toiminnan järjestämisessä ja rahoituksessa. Nähtävissä myös on, että lastenkulttuuritoiminnassa ollaan siirtymässä yhä ammattimaisempaan suuntaan. Sillä voidaan olettaa olevan vaikutusta tulevaisuudessa lastenkulttuurin aseman ja palveluiden edelleen kehittymiseen.
Ohjelma piti sisällään luonteeltaan eritasoisia toimenpide-ehdotuksia ja ne koskivat laajaa toimijakenttää. Tämä selvitys koskee lähinnä ministeriötä sekä sen alaista hallintoa. Kuntien ja muiden toimijoiden toiminnasta ei ole tehty erikseen selvitystä, vaan tiedot ovat lähinnä suuntaa antavia mm. Taikalampputoiminnan kautta.
Selvitys osoittaa, ne toimenpiteet joihin ministeriössä on voitu vaikuttaa suoraan joko budjetoinnin, tulosohjauksen tai lainsäädännön kautta, ovat toteutuneet hyvin. Taidetoimikuntalaitos kokonaisuudessaan on ollut merkittävä valtakunnallinen, alueellinen ja myös paikallinen toimija lastenkulttuurin saralla. Taidetoimikuntalaitos on, mm. ohjelmatyöllä, apurahoja ja avustuksia kohdentamalla tai erilaisia lastenkulttuurihankkeita käynnistämällä, tukenut lastenkulttuuripoliittisen ohjelman toteutumista. Opetushallituksen rooli, kouluissa tapahtuvan taideopetuksen ja koulun ulkopuolella tapahtuvan taiteen perusopetuksen tai harrastustoiminnan osalta, on ollut olennainen varsinkin opetussuunnitelmatyön ja toiminnan rahoituksen kehittämisessä.
Kaiken kaikkiaan ohjelmalla on ollut positiivinen vaikutus lastenkulttuurille. Sen puitteissa tehdyt toimenpiteet ovat lisänneet lasten mahdollisuuksia tutustua eri taiteenaloihin ja kehittää niihin liittyviä taitojaan. Taidekasvatusta ja harrastustoimintaa kehittämällä on tuettu lasten luovuuden ja itsetunnon kehittymistä sekä heidän kulttuurista tietoisuuttaan. Määrärahaa lisäämällä, toimijoita aktivoimalla ja ottamalla huomioon alueelliset erityispiirteet on lapsille suunnattujen taide- ja kulttuuripalveluiden saatavuus kasvanut. Erityisin toimenpitein on myös parannettu palveluiden saavutettavuutta erilaisten vähemmistöjen osalta. Lastenkulttuurin ja taidekasvatuksen merkityksen argumentointi on vahvistunut ohjelman aikana tehtyjen hankkeiden arvioinnin, tiedotuksen ja julkaisutoiminnan myötä ja lastenkulttuurin näkyvyys mm. kuntatasolla, erilaisissa politiikkaohjelmissa ja tiedotusvälineissä yleensä on lisääntynyt. Erityisen positiivisena tuloksena voidaan pitää yhteistyön lisääntymistä eri toimijoiden ja toimintasektoreiden välillä niin toiminnan suunnittelussa kuin itse toiminnan järjestämisessä ja rahoituksessa. Nähtävissä myös on, että lastenkulttuuritoiminnassa ollaan siirtymässä yhä ammattimaisempaan suuntaan. Sillä voidaan olettaa olevan vaikutusta tulevaisuudessa lastenkulttuurin aseman ja palveluiden edelleen kehittymiseen.