Opetuksen ja tutkimuksen toimintaympäristö 2020 : Korkeakoulukirjastojen rakenteellinen kehittäminen digitaaliseksi palveluverkoksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
11.09.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:26This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-773-4Tiivistelmä
Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on koulutus- ja tutkimustoiminnan laadun parantaminen ja vaikuttavuuden lisääminen tiivistämällä korkeakouluverkkoa ja vahvistamalla korkeakoulujen profiloitumista ja painoaloja. Korkeakoulujen kirjastot ovat keskeinen opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuri ja niiden toiminnan laadun takaaminen korkeakoululaitoksen kehittämisessä ensiarvoisen tärkeää. Tieto- ja viestintäympäristön rakentuessa enenevästi sähköisten prosessien varaan myös kirjastojen rooli palvelujen tuottajana on voimakkaasti muuttumassa. Yliopistojen lainsäädännön ja korkeakoulujen rakenteiden muutos samoin kuin muut toimintaympäristön muutokset edellyttävät korkeakoulukirjastoilta ennakkoluulotonta yhteistyö- ja kehittymistahtoa.
Työryhmän tehtävänä oli hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen lukumääriä vähentäen, yhteistyötä lisäten ja toimintoja tehostaen; sekä selvittää erityisesti yliopistolakiuudistuksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä säädöksissä, rahoituksessa ja muissa menettelyissä siten, että kirjastojen palvelukyky turvataan. Hankkeen tehtävänä oli lisäksi selvittää, miten korkeakoulukirjastojen ylläpito- ja muita kustannuksia voidaan vähentää vahvistamalla Kansalliskirjaston asemaa keskitettyjen palvelujen tuottajana; sekä kartoittaa korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Varastokirjastoon, sekä selvittää Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyön tiivistämismahdollisuudet.
Työryhmä esittää korkeakoulukirjastojen kehittämisen tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä Suomen korkeakoulujen opiskelijoilla, opettajilla ja tutkijoilla on käytössään kansainvälinen digitaalinen toimintaympäristö ja sen käyttämiseen liittyvät taidot. Kirjastopalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti verkostossa, jossa aktiivisina toimijoina ovat suomalaiset korkeakoulukirjastot ja niille keskitettyjä palveluita tuottava Kansalliskirjasto sekä kansainväliset yhteistyökumppanit. Varastokirjastosta ja Kansalliskirjastosta muodostettu kirjastoverkon palveluyksikkö tuottaa keskitettyjä palveluita kirjastoille. Korkeakoulukirjastojen tehtävänä on erityisesti oman kehysorganisaation opetuksen ja tutkimuksen palveluiden tarjonta ja tätä tukevan kokoelman muodostaminen. Kirjastoverkon palveluyksikkö tuottaa kansallisia keskitettyjä digitaalisen kirjaston palveluja ja kokoelmien säilytyspalveluja. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa kirjastojen toimintaa.
Ryhmä esittää edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi useita kirjastojen kehittämiseen, resursointiin ja niitä koskevan lainsäädännön tarkasteluun liittyviä osatavoitteita. Erityisesti ryhmä pitää tärkeänä ammattikorkeakoulukirjastojen ja yliopistokirjastojen toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja korkeakoulukirjastojen palvelujen kehittämistä integroimalla ne entistä tiiviimmin kehysorganisaatiossaan tapahtuvaan opetukseen ja tutkimukseen. Korkeatasoisten palveluiden kehittäminen asettaa haasteen myös henkilöstön kehittämiselle ja johtamiselle.
Työryhmän tehtävänä oli hahmotella korkeakoulukirjastojen organisoituminen uudistuvassa korkeakoululaitoksessa siten, että korkeakoulujen yhdistymiset ja yhteistyösopimukset tulevat huomioon otetuiksi kirjastojen lukumääriä vähentäen, yhteistyötä lisäten ja toimintoja tehostaen; sekä selvittää erityisesti yliopistolakiuudistuksen aiheuttamat muutokset ja niiden vaikutukset korkeakoulukirjastojen toimintaan liittyvissä säädöksissä, rahoituksessa ja muissa menettelyissä siten, että kirjastojen palvelukyky turvataan. Hankkeen tehtävänä oli lisäksi selvittää, miten korkeakoulukirjastojen ylläpito- ja muita kustannuksia voidaan vähentää vahvistamalla Kansalliskirjaston asemaa keskitettyjen palvelujen tuottajana; sekä kartoittaa korkeakoulukirjastojen rakenteellisen kehittämisen vaikutukset Varastokirjastoon, sekä selvittää Kansalliskirjaston ja Varastokirjaston yhteistyön tiivistämismahdollisuudet.
Työryhmä esittää korkeakoulukirjastojen kehittämisen tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä Suomen korkeakoulujen opiskelijoilla, opettajilla ja tutkijoilla on käytössään kansainvälinen digitaalinen toimintaympäristö ja sen käyttämiseen liittyvät taidot. Kirjastopalvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti verkostossa, jossa aktiivisina toimijoina ovat suomalaiset korkeakoulukirjastot ja niille keskitettyjä palveluita tuottava Kansalliskirjasto sekä kansainväliset yhteistyökumppanit. Varastokirjastosta ja Kansalliskirjastosta muodostettu kirjastoverkon palveluyksikkö tuottaa keskitettyjä palveluita kirjastoille. Korkeakoulukirjastojen tehtävänä on erityisesti oman kehysorganisaation opetuksen ja tutkimuksen palveluiden tarjonta ja tätä tukevan kokoelman muodostaminen. Kirjastoverkon palveluyksikkö tuottaa kansallisia keskitettyjä digitaalisen kirjaston palveluja ja kokoelmien säilytyspalveluja. Kansainvälinen yhteistyö on merkittävä osa kirjastojen toimintaa.
Ryhmä esittää edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi useita kirjastojen kehittämiseen, resursointiin ja niitä koskevan lainsäädännön tarkasteluun liittyviä osatavoitteita. Erityisesti ryhmä pitää tärkeänä ammattikorkeakoulukirjastojen ja yliopistokirjastojen toiminnallisesti tarkoituksenmukaista yhteistyötä ja korkeakoulukirjastojen palvelujen kehittämistä integroimalla ne entistä tiiviimmin kehysorganisaatiossaan tapahtuvaan opetukseen ja tutkimukseen. Korkeatasoisten palveluiden kehittäminen asettaa haasteen myös henkilöstön kehittämiselle ja johtamiselle.