Oppisopimuskoulutuksen yleinen tila sekä sen laadun ja vaikuttavuuden kehittäminen
Suomalainen, Heikki (2009-01-15)
Suomalainen, Heikki
opetus- ja kulttuuriministeriö
15.01.2009
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:1This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-643-0Tiivistelmä
”Oppisopimuskoulutus on joustavin, työelämälähtöisin, taloudellisesti tehokkain koulutusmuoto aikuisille. Tukee alueen työntekijöiden ja yritysten toimintaa ja pysyvyyttä.” (Internet-kyselyn kommentti)
Oppisopimuskoulutus työelämälähtöisenä ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona on kasvattanut suosiotaan koko 2000-luvun ajan ja sen vuotuinen opiskelijamäärä on nykyään noin 50 000. Nopeaan kasvuun liittyy myös lieveilmiöitä ja uhkia laadun ylläpitämiselle. Oppisopimuskoulutusta tarvitaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus tarvitsee lähivuosina kokonaisvaltaisen kehittämisstrategian, jossa otetaan huomioon sen kasvava tarve, kehittyvän työelämän tukeminen sekä riittävä resursointi. Strategia tulee valmistella kolmikantaisesti.
Tämän perusteella selvitysmies ehdottaa, että opetusministeriö asettaa pysyvän oppisopimusneuvottelukunnan laatimaan strategian oppisopimuskoulutukselle, seuraamaan sen toteutusta sekä oppisopimuskoulutuksen kehitystä ja laatua. Neuvottelukunnalle tulisi nimittää pääsihteeri ja sille tulisi suunnata riittävät resurssit. Pääsihteeri vastaisi opetushallinnossa oppisopimuskoulutuksesta ja se olisi hänen keskeinen tehtävänsä. Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi tuoda esille nykyistä selkeämmin myös mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutuksena tutkinnon osa tai pelkästään täydennyskoulutusta.
Selvitysmies ehdottaa opetusministeriön käynnistävän tiedotuskampanjan kiinteässä yhteistyössä kaikkien työelämän järjestöjen kanssa. Kampanjan tavoitteena tulisi olla oppisopimuskoulutusta koskevan tiedon ja arvostuksen lisääminen sekä sen erityispiirteiden ymmärtäminen.
Työpaikkaohjaajat ovat keskeisessä asemassa oppisopimuksen laadun ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Opetusministeriön ehdotetaan kiinnittävän erityistä huomiota työpaikkaohjaajien koulutukseen. Eräänä toimenpiteenä tulisi valmistella työpaikkakouluttajille suunnattu internet-pohjainen koulutusohjelma. Lisäksi olisi kehitettävä keinoja, joilla voidaan edistää ja tukea pk-yritysten mahdollisuuksia toimia oppisopimuskoulutuksen toteuttajana.
Asetettavan oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää, miten tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen voidaan saattaa nykyistä paremmin sopimaan yhteen koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Opetusministeriön tulisi kiinnittää oppisopimuskoulutuksessa tapahtuvaan alihankintaan huomiota ja seurata sen kehitystä. Mikäli saadun palautteen perusteella voitaisiin arvioida alihankinnasta aiheutuvan riskiä laadulle, siihen olisi välittömästi puututtava.
Opetusministeriön ehdotetaan tilaavan arvioinnin oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuudesta.
Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää mahdollisuuksia yhtenäistää hallinnollista menettelyä eri koulutuksen järjestäjien välillä. Opetusministeriön tulisi huolehtia yhtenäisten kaavakkeiden laatimisesta oppisopimuskoulutuksen järjestäjille.
Selvityksessä ehdotetaan, että opetusministeriö selvittäisi vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä mahdollisuuksia muuttaa rahoitusjärjestelmän perusteita siten, että paine nykyistä kahta laskentapäivää kohtaan kevenisi ja että muutos vähentäisi laatua heikentäviä laskentapäiväjärjestelyjä sekä kannustaisi henkilökohtaistamismääräyksen hyvään toteuttamiseen.
Selvitysmies ehdottaa siirtymistä oppisopimuskoulutuksen omiin todellisiin kustannuksiin perustuvaan valtionosuusjärjestelmään. Ennen siirtymistä olisi selvitettävä sen vaikutus kokonaisuuteen sekä yksittäiseen koulutuksen järjestäjään.
Nykyistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon kiintiöjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilman toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt voivat suorittaa oppisopimuksena ammattitutkinnon kiintiöistä riippumatta, mikäli muut edellytykset koulutukselle täyttyvät. Sama poikkeusasema koskisi myös yrittäjän ammattitutkintoa suorittamaan ryhtyvää sekä rekrytointiin tähtäävää oppisopimuskoulutusta.
Oppisopimuskoulutuksesta työnantajalle maksettavat koulutuskorvaukset vaihtelevat merkittävästi, eivätkä aina perustellusti. Tämän vuoksi opetusministeriön tulisi selvittää työnantajalle koulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia sekä niiden vaihtelua eri aloilla. Selvityksen perusteella tulisi tehdä päätös kustannuksia vastaavan korvauksen ottamiseksi käyttöön.
Oppisopimuskoulutus työelämälähtöisenä ammatillisen koulutuksen järjestämismuotona on kasvattanut suosiotaan koko 2000-luvun ajan ja sen vuotuinen opiskelijamäärä on nykyään noin 50 000. Nopeaan kasvuun liittyy myös lieveilmiöitä ja uhkia laadun ylläpitämiselle. Oppisopimuskoulutusta tarvitaan entistä enemmän tulevaisuudessa. Tämän vuoksi oppisopimuskoulutus tarvitsee lähivuosina kokonaisvaltaisen kehittämisstrategian, jossa otetaan huomioon sen kasvava tarve, kehittyvän työelämän tukeminen sekä riittävä resursointi. Strategia tulee valmistella kolmikantaisesti.
Tämän perusteella selvitysmies ehdottaa, että opetusministeriö asettaa pysyvän oppisopimusneuvottelukunnan laatimaan strategian oppisopimuskoulutukselle, seuraamaan sen toteutusta sekä oppisopimuskoulutuksen kehitystä ja laatua. Neuvottelukunnalle tulisi nimittää pääsihteeri ja sille tulisi suunnata riittävät resurssit. Pääsihteeri vastaisi opetushallinnossa oppisopimuskoulutuksesta ja se olisi hänen keskeinen tehtävänsä. Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi tuoda esille nykyistä selkeämmin myös mahdollisuus suorittaa oppisopimuskoulutuksena tutkinnon osa tai pelkästään täydennyskoulutusta.
Selvitysmies ehdottaa opetusministeriön käynnistävän tiedotuskampanjan kiinteässä yhteistyössä kaikkien työelämän järjestöjen kanssa. Kampanjan tavoitteena tulisi olla oppisopimuskoulutusta koskevan tiedon ja arvostuksen lisääminen sekä sen erityispiirteiden ymmärtäminen.
Työpaikkaohjaajat ovat keskeisessä asemassa oppisopimuksen laadun ja vaikuttavuuden aikaansaamisessa. Opetusministeriön ehdotetaan kiinnittävän erityistä huomiota työpaikkaohjaajien koulutukseen. Eräänä toimenpiteenä tulisi valmistella työpaikkakouluttajille suunnattu internet-pohjainen koulutusohjelma. Lisäksi olisi kehitettävä keinoja, joilla voidaan edistää ja tukea pk-yritysten mahdollisuuksia toimia oppisopimuskoulutuksen toteuttajana.
Asetettavan oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää, miten tietopuolinen opetus ja työpaikalla tapahtuva oppiminen voidaan saattaa nykyistä paremmin sopimaan yhteen koulutuksen vaikuttavuuden lisäämiseksi.
Opetusministeriön tulisi kiinnittää oppisopimuskoulutuksessa tapahtuvaan alihankintaan huomiota ja seurata sen kehitystä. Mikäli saadun palautteen perusteella voitaisiin arvioida alihankinnasta aiheutuvan riskiä laadulle, siihen olisi välittömästi puututtava.
Opetusministeriön ehdotetaan tilaavan arvioinnin oppisopimuskoulutuksen vaikuttavuudesta.
Oppisopimusneuvottelukunnan tulisi selvittää mahdollisuuksia yhtenäistää hallinnollista menettelyä eri koulutuksen järjestäjien välillä. Opetusministeriön tulisi huolehtia yhtenäisten kaavakkeiden laatimisesta oppisopimuskoulutuksen järjestäjille.
Selvityksessä ehdotetaan, että opetusministeriö selvittäisi vuoden 2010 valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä mahdollisuuksia muuttaa rahoitusjärjestelmän perusteita siten, että paine nykyistä kahta laskentapäivää kohtaan kevenisi ja että muutos vähentäisi laatua heikentäviä laskentapäiväjärjestelyjä sekä kannustaisi henkilökohtaistamismääräyksen hyvään toteuttamiseen.
Selvitysmies ehdottaa siirtymistä oppisopimuskoulutuksen omiin todellisiin kustannuksiin perustuvaan valtionosuusjärjestelmään. Ennen siirtymistä olisi selvitettävä sen vaikutus kokonaisuuteen sekä yksittäiseen koulutuksen järjestäjään.
Nykyistä ammatti- ja erikoisammattitutkinnon kiintiöjärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että ilman toisen asteen tutkintoa olevat henkilöt voivat suorittaa oppisopimuksena ammattitutkinnon kiintiöistä riippumatta, mikäli muut edellytykset koulutukselle täyttyvät. Sama poikkeusasema koskisi myös yrittäjän ammattitutkintoa suorittamaan ryhtyvää sekä rekrytointiin tähtäävää oppisopimuskoulutusta.
Oppisopimuskoulutuksesta työnantajalle maksettavat koulutuskorvaukset vaihtelevat merkittävästi, eivätkä aina perustellusti. Tämän vuoksi opetusministeriön tulisi selvittää työnantajalle koulutuksesta aiheutuvia todellisia kustannuksia sekä niiden vaihtelua eri aloilla. Selvityksen perusteella tulisi tehdä päätös kustannuksia vastaavan korvauksen ottamiseksi käyttöön.