Kasvaminen globaaliin vastuuseen : Yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja
Rohweder, Liisa (2008-11-26)
Rohweder, Liisa
opetus- ja kulttuuriministeriö
26.11.2008
Julkaisusarja:
Opetusministeriön julkaisuja 2008:40This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-595-2Tiivistelmä
Julkaisu Kasvaminen globaaliin vastuuseen - yhteiskunnan toimijoiden puheenvuoroja on neljäs teos, joka on tuotettu opetusministeriön keväällä 2007 käynnistämän projektin Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen/ Fostran till globalt ansvar tausta-aineistoksi. Projektin tähän mennessä laajin julkaisu on Education for Global Responsibility – Finnish Perspectives (toim. T. Kaivola ja M. Melén-Paaso 2007).
YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 alkoi laaja globaaliin vastuullisuuteen tähtäävä kehitysprosessi. Tuolloin julistettiin myös meneillään oleva vuosikymmen (2005-2014) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi (DESD, Decade of Education for Sustainable Development). Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä koordinoi Unesco, joka luo puitteet jäsenmaiden paikallisille toimenpiteille. Unescon määritelmän mukaan koulutus ja kasvatus voivat kaikilla tasoilla vaikuttaa tulevaisuuden maailmaan antamalla yksilöille ja yhteisöille tietoa, taitoja, näköaloja ja arvoja, joiden avulle nämä voivat elää ja työskennellä kestävällä tavalla. Yksi opetusministeriön kontribuutioista DESD-vuosikymmenen toimeenpanossa oli teos Towards Sustainable Development in Higher Education-Reflections (toim. T. Kaivola & L. Rohweder 2007), joka verkkojulkaisuna on maailmanlaajuisesti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saatavilla, kuten projektin muutkin julkaisut.
Vuonna 2003 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan edistämään globaalikasvatusta vahvistaakseen yleistä tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Yleiskokous korosti, että kestävän kehityksen edistämisessä globaalikasvatus on välttämätöntä, jotta kaikilla kansalaisilla olisi edellytykset ymmärtää maailmanlaajuista yhteiskuntaamme ja osallistua siihen täysivaltaisina, kriittisesti ajattelevina maailmankansalaisina. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti 27.4.2007 ohjausryhmän projektille Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen/Fostran till globalt ansvar. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaan projektin arvopohja on pääministeri Matti Vanhasen toisen hallitusohjelman (15.4.2007) arvot: “ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.”
Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä globaalikasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta edistämällä sen arvopohjan mukaista keskustelua yhteiskunnallisten toimijoiden oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Käsillä oleva julkaisu on yksi projektin etapeista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkaisun tavoite on näin ollen projektin asettamiskirjeen mukainen, eli ”avata ihmisten silmät ja mieli maailman todellisuudelle, herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman sekä elinvoimaisen ympäristön puolesta.”
Se on tuotettu yhteiskunnallisen keskustelun vilkastuttamiseksi elinikäisen oppimisen monilla areenoilla. Julkaisu jakaantuu sisällöllisesti neljään päälukuun ja jokaisessa pääluvussa on sen pääluvun tematiikkaa eri näkökulmista käsitteleviä artikkeleita. Tarkoituksena on, että lukija valitsee ne artikkelit, jotka ovat hänelle itselleen ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Kysymyksessä on siis debattikirja, eikä oppikirja, joka pitää tunnollisesti lukea yhtäjaksoisesti ensimmäiseltä sivulta viimeiselle.
YK:n kestävän kehityksen huippukokouksessa vuonna 2002 alkoi laaja globaaliin vastuullisuuteen tähtäävä kehitysprosessi. Tuolloin julistettiin myös meneillään oleva vuosikymmen (2005-2014) kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmeneksi (DESD, Decade of Education for Sustainable Development). Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen vuosikymmentä koordinoi Unesco, joka luo puitteet jäsenmaiden paikallisille toimenpiteille. Unescon määritelmän mukaan koulutus ja kasvatus voivat kaikilla tasoilla vaikuttaa tulevaisuuden maailmaan antamalla yksilöille ja yhteisöille tietoa, taitoja, näköaloja ja arvoja, joiden avulle nämä voivat elää ja työskennellä kestävällä tavalla. Yksi opetusministeriön kontribuutioista DESD-vuosikymmenen toimeenpanossa oli teos Towards Sustainable Development in Higher Education-Reflections (toim. T. Kaivola & L. Rohweder 2007), joka verkkojulkaisuna on maailmanlaajuisesti kaikkien aiheesta kiinnostuneiden saatavilla, kuten projektin muutkin julkaisut.
Vuonna 2003 Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous kehotti jäsenvaltioitaan edistämään globaalikasvatusta vahvistaakseen yleistä tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Yleiskokous korosti, että kestävän kehityksen edistämisessä globaalikasvatus on välttämätöntä, jotta kaikilla kansalaisilla olisi edellytykset ymmärtää maailmanlaajuista yhteiskuntaamme ja osallistua siihen täysivaltaisina, kriittisesti ajattelevina maailmankansalaisina. Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin asetti 27.4.2007 ohjausryhmän projektille Kasvaminen maailmanlaajuiseen vastuuseen/Fostran till globalt ansvar. Ohjausryhmän asettamiskirjeen mukaan projektin arvopohja on pääministeri Matti Vanhasen toisen hallitusohjelman (15.4.2007) arvot: “ihmisen ja luonnon tasapaino, vastuu ja vapaus, välittäminen ja kannustaminen sekä sivistys ja osaaminen.”
Projektin yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä globaalikasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta edistämällä sen arvopohjan mukaista keskustelua yhteiskunnallisten toimijoiden oikeuksista, vastuista ja velvollisuuksista. Käsillä oleva julkaisu on yksi projektin etapeista tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Julkaisun tavoite on näin ollen projektin asettamiskirjeen mukainen, eli ”avata ihmisten silmät ja mieli maailman todellisuudelle, herättää heidät toimimaan kaikille kuuluvien ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman maailman sekä elinvoimaisen ympäristön puolesta.”
Se on tuotettu yhteiskunnallisen keskustelun vilkastuttamiseksi elinikäisen oppimisen monilla areenoilla. Julkaisu jakaantuu sisällöllisesti neljään päälukuun ja jokaisessa pääluvussa on sen pääluvun tematiikkaa eri näkökulmista käsitteleviä artikkeleita. Tarkoituksena on, että lukija valitsee ne artikkelit, jotka ovat hänelle itselleen ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Kysymyksessä on siis debattikirja, eikä oppikirja, joka pitää tunnollisesti lukea yhtäjaksoisesti ensimmäiseltä sivulta viimeiselle.