Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittäminen : Opetusministeriön asettaman valmisteluryhmän ehdotus toimenpideohjelmaksi
opetus- ja kulttuuriministeriö
09.10.2007
Julkaisusarja:
Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2007:45This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-485-436-8Tiivistelmä
Opetusministeriö asetti 8.1.2007 valmisteluryhmän selkiyttämään valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen roolia ja tehtäviä sekä tekemään ehdotuksia toiminnan kehittämisestä. Käytettävissä olevan tilasto-, tutkimus- ja arviointitiedon pohjalta, valmisteluryhmän tehtävänä oli laatia näkemykset ja ehdotukset valtiorahoitteisen opetustoimen henkilöstökoulutuksen 1) yleisestä tilasta ja tavoitteista, 2) toimeenpanevien organisaatioiden tehtävistä, työnjaosta ja toiminnan kehittämistarpeista lähivuosille, 3) voimavaroista, rahoituspohjasta ja -vastuista, 4) toimenpiteistä laadukkaan tarjonnan ja kattavan osallistumisen varmistamiseksi sekä seurannan järjestämiseksi sekä 5) opetushallituksen roolista ja Opetusalan koulutuskeskuksen (Opeko) asemaa koskevista erityiskysymyksistä täydennyskoulutuksen tuottajina, koordinoijina ja toimeenpanossa.
Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan ensisijainen vastuu opetushenkilöstön koulutusmahdollisuuksista huolehtimisesta on jatkossakin työnantajalla. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää aktiivisuutta myös opetushenkilökunnalta itseltään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä koulutuspolitiikan ja rakenteellisen kehittämisen uudistukset heijastuvat koulujen, oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien työhön. Muutokset lisäävät opetushenkilöstön osaamiseen kohdistuvia haasteita. Opetushenkilökunnan mahdollisuudet osallistua kattavasti ammatillista osaamista kehittävään koulutukseen ovat viime vuosina heikentyneet. Alueelliset ja eri henkilöstöryhmien väliset erot osallistumisessa ovat kasvaneet. Myös valtiorahoitteisen henkilöstökoulutuksen ohjauksessa ja hankintaprosessissa on piirteitä, jotka edistävät koulutuksen sirpalemaisuutta.
Valmisteluryhmä on koonnut ehdotuksensa Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisen toimenpideohjelmaksi. Se jakautuu seuraavasti: 1) voimavarojen lisääminen ja talousarvion rakenteen selkiyttäminen, 2) strategisen ohjauksen vahvistaminen sekä hankinta- ja sopimuskäytännön uudistaminen, 3) toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen, koulutuksen toteutusmuotojen monipuolistaminen sekä laadunvarmistuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin tehostaminen, 4) painopisteen siirtäminen henkilöstökoulutuksen alueelliseen toteutukseen sekä työelämäläheisiin, osana työyhteisön kokonaisuutta tapahtuvaan koulutus- ja kehittämistoimintaan, 5) toimintaa koskevan tiedontuotannon, tutkimuksen, arvioinnin ja seurannan vahvistaminen sekä 6) ruotsinkielisen opetustoimen henkilöstökoulutuksen saatavuuden ja toimintaedellytysten varmistaminen.
Valmisteluryhmä jätti toimeksiantonsa mukaisesti 30.3.2007 väliraportin vuoden 2008 talousarvioesitysten valmistelua varten. Ehdotusten mukaisesti henkilöstökoulutusta koskevan hallituksen talousarvioesityksen momentin rakennetta on selkiytetty ja koottu yhteen momentille 29.30.20. Valtion erityistuki Opetusalan koulutuskeskukselle lakkaa asteittain vuoteen 2011 mennessä. Lisäksi talousarvioesitys sisältää mahdollisuuden opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan perustamiseen ja toiminnan seurannan tehostamiseen. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen (ml Opekon rahoitus) on talousarvioesityksessä osoitettu yhteensä 11 353 000 euroa.
Valmisteluryhmän näkemyksen mukaan ensisijainen vastuu opetushenkilöstön koulutusmahdollisuuksista huolehtimisesta on jatkossakin työnantajalla. Osaamisen kehittäminen ja ylläpitäminen edellyttää aktiivisuutta myös opetushenkilökunnalta itseltään. Yhteiskunnan ja työelämän muutokset sekä koulutuspolitiikan ja rakenteellisen kehittämisen uudistukset heijastuvat koulujen, oppilaitosten ja koulutuksen järjestäjien työhön. Muutokset lisäävät opetushenkilöstön osaamiseen kohdistuvia haasteita. Opetushenkilökunnan mahdollisuudet osallistua kattavasti ammatillista osaamista kehittävään koulutukseen ovat viime vuosina heikentyneet. Alueelliset ja eri henkilöstöryhmien väliset erot osallistumisessa ovat kasvaneet. Myös valtiorahoitteisen henkilöstökoulutuksen ohjauksessa ja hankintaprosessissa on piirteitä, jotka edistävät koulutuksen sirpalemaisuutta.
Valmisteluryhmä on koonnut ehdotuksensa Opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämisen toimenpideohjelmaksi. Se jakautuu seuraavasti: 1) voimavarojen lisääminen ja talousarvion rakenteen selkiyttäminen, 2) strategisen ohjauksen vahvistaminen sekä hankinta- ja sopimuskäytännön uudistaminen, 3) toimijoiden välisen yhteistyön parantaminen, koulutuksen toteutusmuotojen monipuolistaminen sekä laadunvarmistuksen ja vaikuttavuuden arvioinnin tehostaminen, 4) painopisteen siirtäminen henkilöstökoulutuksen alueelliseen toteutukseen sekä työelämäläheisiin, osana työyhteisön kokonaisuutta tapahtuvaan koulutus- ja kehittämistoimintaan, 5) toimintaa koskevan tiedontuotannon, tutkimuksen, arvioinnin ja seurannan vahvistaminen sekä 6) ruotsinkielisen opetustoimen henkilöstökoulutuksen saatavuuden ja toimintaedellytysten varmistaminen.
Valmisteluryhmä jätti toimeksiantonsa mukaisesti 30.3.2007 väliraportin vuoden 2008 talousarvioesitysten valmistelua varten. Ehdotusten mukaisesti henkilöstökoulutusta koskevan hallituksen talousarvioesityksen momentin rakennetta on selkiytetty ja koottu yhteen momentille 29.30.20. Valtion erityistuki Opetusalan koulutuskeskukselle lakkaa asteittain vuoteen 2011 mennessä. Lisäksi talousarvioesitys sisältää mahdollisuuden opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunnan perustamiseen ja toiminnan seurannan tehostamiseen. Opetustoimen henkilöstökoulutukseen (ml Opekon rahoitus) on talousarvioesityksessä osoitettu yhteensä 11 353 000 euroa.