Alkutuotannon varautumisen työryhmän muistio
Maa- ja metsätalousministeriö
19.10.2017
Julkaisusarja:
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmämuistio 3/2017This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-453-964-7Tiivistelmä
Maa- ja metsätalousministeriö asetti 31.1.2017 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia alkutuotannon turvaamiseksi valmiussuunnitelma. Yhteisen suunnitelman tarkoituksena on selkiyttää toimintatapaa siten, että koko ketjulla on selkeä käsitys alkutuotannon varautumistehtävästä ja kunkin toimijan rooli ja vastuu tehtävän hoitamiseksi. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli sopia tiedontuottamiseen ja viestintään malli, joka turvaisi tilannekuvan muodostamisen vakavissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Työryhmä laati alkutuotannon turvaamiseen osallistuvien toimijoiden verkoston tehtävineen ja rooleineen häiriötilanteissa. Lisäksi laadittiin valituista häiriötilanteista häiriökortit, joihin kirjattiin toimintatavat ja vastuut yhteistietoineen. Verkostoa ja häiriökortteja ylläpidetään ministeriön toimesta ja ne ovat saatavilla suljetussa työtilassa, johon toimijoilla on pääsy. Työtila toimii samalla tiedotuskanavana ja yhteisen tiedon tuottajana sekä tiedon tallennuspaikkana.
Toimijoiden verkostokuvaus laadittiin viidestä eri häiriötilanteesta, joita olivat pitkäaikainen kuivuus, alueellinen yli neljä vuorokautta kestävä sähkökatko, pandemia, laaja tietoliikennehäiriö ja vakava eläintauti. Laaditusta verkostosta muistiossa esitetään esimerkkinä kuivuus. Työryhmä esitti kuusi toimenpide-esitystä, jotka ovat organisaatiokohtaisen häiriökorttien laatiminen, verkoston kehittäminen, harjoitus- ja koulutussuunnitelman laadinta, tilannekuvan muodostamisen kehittäminen, lainsäädäntötarpeiden kartoittaminen ja nykyisen resurssivarauskäytännön (VAP) kehittäminen. Työryhmän työn aikana ilmeni asioita, joihin ei löytynyt ratkaisua. Muistion lopuksi kirjattiin kysymyksiä, jotka vaativat vielä pohdintaa tai joita viedään eteenpäin ratkaistavaksi.
Työryhmä keskusteli myös maakuntauudistuksesta aiheutuvista muutoksista varautumiseen. Maakuntauudistuksen yhteydessä on huomioitava alkutuotannon varautuminen ja varautumistehtävien jatkuvuuden varmistaminen. Uudistuksen haasteena on se, että ministeriöllä ja keskusvirastoilla ei ole suoraa ohjausasemaa uusiin maakuntiin. Tämän vuoksi monet nyt vakiintuneet käytännöt tulee uudistaa, jotta eri häiriöihin varautuminen ja reagointi sekä tilannekuvan ylläpito eivät vaarantuisi jatkossa. Työryhmä katsoo maakuntien yhtenäisen varautumisen olevan keskeisessä asemassa, jotta kokonaisuus voidaan turvata
Työryhmä laati alkutuotannon turvaamiseen osallistuvien toimijoiden verkoston tehtävineen ja rooleineen häiriötilanteissa. Lisäksi laadittiin valituista häiriötilanteista häiriökortit, joihin kirjattiin toimintatavat ja vastuut yhteistietoineen. Verkostoa ja häiriökortteja ylläpidetään ministeriön toimesta ja ne ovat saatavilla suljetussa työtilassa, johon toimijoilla on pääsy. Työtila toimii samalla tiedotuskanavana ja yhteisen tiedon tuottajana sekä tiedon tallennuspaikkana.
Toimijoiden verkostokuvaus laadittiin viidestä eri häiriötilanteesta, joita olivat pitkäaikainen kuivuus, alueellinen yli neljä vuorokautta kestävä sähkökatko, pandemia, laaja tietoliikennehäiriö ja vakava eläintauti. Laaditusta verkostosta muistiossa esitetään esimerkkinä kuivuus. Työryhmä esitti kuusi toimenpide-esitystä, jotka ovat organisaatiokohtaisen häiriökorttien laatiminen, verkoston kehittäminen, harjoitus- ja koulutussuunnitelman laadinta, tilannekuvan muodostamisen kehittäminen, lainsäädäntötarpeiden kartoittaminen ja nykyisen resurssivarauskäytännön (VAP) kehittäminen. Työryhmän työn aikana ilmeni asioita, joihin ei löytynyt ratkaisua. Muistion lopuksi kirjattiin kysymyksiä, jotka vaativat vielä pohdintaa tai joita viedään eteenpäin ratkaistavaksi.
Työryhmä keskusteli myös maakuntauudistuksesta aiheutuvista muutoksista varautumiseen. Maakuntauudistuksen yhteydessä on huomioitava alkutuotannon varautuminen ja varautumistehtävien jatkuvuuden varmistaminen. Uudistuksen haasteena on se, että ministeriöllä ja keskusvirastoilla ei ole suoraa ohjausasemaa uusiin maakuntiin. Tämän vuoksi monet nyt vakiintuneet käytännöt tulee uudistaa, jotta eri häiriöihin varautuminen ja reagointi sekä tilannekuvan ylläpito eivät vaarantuisi jatkossa. Työryhmä katsoo maakuntien yhtenäisen varautumisen olevan keskeisessä asemassa, jotta kokonaisuus voidaan turvata